IVF / ICSI viikolla 7

minä kierronpäivänä piikit aloitetaan, kun jarruhan on laittanut elimistön " lamaan" . Lyhyellä kaavalla mentäessä se taas on tarkempaa.

Kyllä odottavan aika on tosiaan pitkä....

Meikäläinen, jolla ei siis ole omaa kiertoa ollut oikein ollenkaan, joutui nyt tosi kummallisten juttujen pariin. Pyyhittäessä paperiin jää punaista, vaikka eilen illalla otin 10. primolutin ja vielä lauantaihin asti pitäis niitä popsia! Ikinä ennen ei ole tällaista tapahtunut... ilmeisesti oma kierto on nyt sitten kuitenkin lähtenyt käyntiin ja ovulaatio on ollut nätisti kp 14 tienoilla ja nyt olis luomumenkat tuloillaan... harvinaista ja hämmentävää! Lääkärin ohjeen mukaan tuplaan annoksen ja katsotaan, josko onnistuis siirto paremmin...



onko kenelläkään kokemusta tällaisesta siirrosta, onnistuuko se?? Ja jos ei onnistu, meneekö tää koko hoito nyt pieleen...



-pikkaisen hämmennyksissään Osse

Moikkista !



Ultrassa näytti hyvältä, ei kystia, ei endoa ja kummallakin puolella pikkuriikkisiä munarakkuloiden alkuja.

On hirmu kuivat limakalvot, petipuuhatkin kuin vetelis santapaperilla, mutta kuuluu kuulema hormonihoitoon.

Piikittämään alan 31.1 ja punktio tulisi Ystävänpäivälle, jos kaikki menee hyvin.

Pikkuhiljaa pääsee tositoimiin, johan tässä on odoteltukin !

Sumuja menee nokkaan aamuin illoin niin että Synarela karvastelee kurkussa yöks. Nyt en ole vielä huomannut mummo-oireita Synarelasta, edellisessä hoidossa olin kuin perseeseen ammuttu karhu ja varsinainen pirttihirmu. Silloin särki päätä ja luonnekin muuttui tosi kiukkuiseksi. Tämä oli aivan uutta aiempiin hoitoihin verrattuna. Saas nähdä miten tässä hoidossa käy tuon Synarelan suhteen, tuleeko oireita vai ei.



Menkkoja odottelen alkavaksi tuossa kuun vaihteessa. Sitten saan tilata 0-ultran. Ja jos ultrassa on munikset pieniä ja limakalvo ohut, niin sitten alkavat piikitykset normaalisti. Mun Puregon-annostus on ollut tosi maltillinen, 100 iui:ta, ja kaipa sillä annoksella lähdetään liikkeelle nytkin.



Kovasti on jo tuleva hoito mielessä (ja toiveet taas nousussa). Ystäväpiiri tuntuu sikiävän ympärillä kuin jänikset ja vauvauutisia kuulee harva se viikko, kuka on tullut raskaaksi ja kuka saanut vauvan. Meiltäkin udellaan vauvauutisia vähän väliä - eikös se kannata tehdä esikoiselle kaveri aika pian... Joopa joo niin varmaan kannattais jos niitä vauvoja vaan saisi. Nyt olen kuitenkin oppinut vilpittömästi iloitsemaan ystäväpiirin vauvauutisista, esikoisen yrityksen aikana oli pala joka kerta kurkussa ja mieli maassa kun taas jollain tutulla tärppäsi ekasta varvista. Oma kateellisuus hävetti mutta asia vaan kertakaikkiaan oli niin kipeä. Nyt kun on uusi vauva haaveissa niin huomaan olevani näille uutisille taas vähän herkkänä, mutta enää ne eivät kipeää tee (mutta riipaisevat kuitenkin jostain sydänalasta).



Niin oikeastaan halusin vain kertoa teille muille että kyllä minä muistan sen meidän lapsettomuusajan tunteen kun hoidot olivat päällä eikä onnistumisesta mitään taetta. Minusta oli epäreilua että muut saivat lapsia ja me emme. Halusin hirveästi saada sellaisen tavallisen perheen ja tavallisen lapsiperheen elämän, joka kaikille muille tuntui lankeavan eteen luonnostaan. Tämä palsta auttoi silloin tosi paljon. Ja kun olen taas samassa tilanteessa (tai siis tajuan kyllä etten ole ihan samassa tilanteessa kun meillä on jo yksi ICSI-lapsi), niin huomaan että vertaistukea minä kovasti vieläkin tarvitsen. Kiitos että sain tulla mukaan ketjuun. Otetaan ne plussat kotiin!



Meijuli



PS. Aiemmin ketjussa oli listaus kaikkien tiedoista. Meille voisi sinne lisätä hoitopaikaksi Hki Diacorin.

Viikon verran täälläkin ollaan sumutettu ja öisin herään välillä ihan hiestä märkänä ja hetkenpäästä palelen. Johtuuko sitten sumuista vai olenko tulossa kipeeksi!? Aikasemmin ei ole ollut oikeastaan mitään oireita synarelasta, joten tätäkö tää " mummo tauti" on:)))



Menkat alkoivat tänään, joten ihan aikataulussa mennään. Mulla alkaa sitten piikitys kp8-9. Ihmettelin vain kun katoin aikasempia papereita, niin piikitys on edellisillä kerroilla alkanut aina kp5-6. No kaippa se lääkäri tietää mitä tekee.



Nyt on jotenkin sanat hukassa eikä mitään selväjärkistä meinaa tulla tähän viestiin, joten taidan mennä nukkumaan:) hyvää yötä

Mitähän tää nyt on, viivan tynkää tuli testiin.

Ei ole juuri kokemusta noista testeistä ja kun siihen kontrolliviivaa haaleampi viiva tuli, ajattelin että joo nega paukahti. Oon aatellut että viivan pitää olla tosi tumma ja selvä, mutta luin sitten käyttöohjeesta että " vaikka testiviiva olisi kontrolliviivaa vaaleampi on tulos positiivinen, viivoja ei tule verrata toisiinsa" .

Siis voiko olla näin että jos siihen ylipäänsä viivaa tulee vaikka haalea niin positiivinen tulos ? ja tuli ihan testiajan puitteissa. Entä pitäiskö sen olla kuitenkin jo vahvempi pp 13 eikö vahvempi ole merkki isommasta määrästä hcg:tä ?

En kyllä mitenkään voi uskoa, tosin ei vuotoa ei menkkaoireita mutta ei kyllä niitä mitään raskausoireitakaan, kait.

Kertokaa, pelottaa että onko tää nyt vaan jotain koettelusta meille taas ????



t. pöllämystynyt kurtis

nuo arvot ole. Kandee mennä sinne veritestiin niin saat täsmällisen lukeman ja mielenrauhan. Ja tuo hormonimäärähän tuplaantuu aika tiuhaan tahtiin.

Kyllä se on plussa! Ei minunkaan plussani sen vahvempia ole olleet, toisen testeistä tein kyllä pp14 iltapäivällä enkä aamulla.



Voi, onnea hirveästi!!! Mene ihmeessä veritestiin maanantaina, jos haluat varmistuksen hcg-tasosta. Minä en kyllä mennyt, uskon ihan kiltisti kotitestiä, kun kerran vuotoa tai edes tuhrua ei ole. Oireita ei pidäkään vielä olla, minullakin olo vaihtelee olo päivän aikana koko ajan.



Mahtava homma, että saatiin kolmaskin plussa!



- iloinen Osse ja Santeri-salamatkustaja

Kotiuduttiin just reissusta takaisin Helsinkiin ja pakko oli tulla heti koneelle tarkistamaan tilanne.



Bardolino, syvä pahoitteluni negasta. Ei ole elämä reilua. Toivon sinulle jaksamista.



Kutris, jopas oli hieno uutinen! Kyllä se kuule nega on, jos siihen tuloskenttään viiva tulee! Huomenna menet veritestiin, niin siitä voi päätellä sitten tarkemmin. Mutta raskaana olet, jihuu! Ihana uutinen, kertakaikkiaan!



Meijuli

(PS. Oireeton edelleen. Saishan noita oireita jo tulla, niin tulis vähän varmempi olo...)

Mitä minä oikein menin kirjoittamaan tuohon viestiini Kutrikselle... Tarkoitin tietysti että kyllä se PLUSSA!!! on jos viivaa pukkaa...! Sori sori sori... ja vielä ONNENTOIVOTUKSET!!!

Eli maanantaihuomenta kaikille! Minäkin juuri tulin Tampereelta sukuloimasta ja tänne tultua huomasin mukaviakin uutisia. Onnea plussista!!!! Ja pahoittelut neganneille. Ei menetetä toivoamme! Minäkin jo 9v lasta odotellut, mutta vielä uskon, että minusta joskus äiti tulee. Hyvät jatkot kaikille ja mukavaa kevättä!

Ajattelin vielä kerätä listan tähän alle, jotta voidaan vetää tämä lista loppuun. Teidän kanssa tytöt oli ihana piinailla!! Laskeskelin, että siirtoon päässeistä 1/3 plussasi, eli ihan tilastojen mukaan taidettiin tässäkin pinossa mennä.



odottamaton: ivf (pitkä), 1 siirretty 15.2, NKL -> nega

vichy: ivf (pitkä), 1 siirretty 15.2., NKL -> nega

meijuli: icsi (pitkä), 2 siirretty 16.2., Hki Diacor -> plussa

A.N.M: icsi (pitkä), 1 siirretty 16.2., Hki Diacor -> nega

Päivänsäde72: ivf (pitkä), 1 siirretty 17.2., NKL -> nega

caliendre: ivf (lyhyt), 1 siirretty 17.2., TAYS -> nega

osborne: ivf (lyhyt), 1 siirretty 17.2., TAYS -> plussa

kutri-sue: ivf (pitkä), 2 siirretty 20.2. -> plussa

bardolino: ivf (lyhyt), 2 siirretty 20.2., Tre VL -> nega



Seuraavaan hoitoon jo katseleville toivotan onnea matkaan, ja kaikille yhteisesti elämään paljon iloisia asioita!!



Vielä jännitän, onko meijulilla ja kutri-suella matkassa mukana yksi vai kaksi ja tietty sitä, onko oma kullannuppu oikeassa paikassa. Sen voin ainakin sanoa, että oiretta pukkaa sen verran, ettei epäilystä hcg:n määrästä ole. En ole oksentanut, mutta nukahdan yhdeksältä ja herään neljältä yöllä vessaan ja janoon ja nälkään ja etoo säännöllisesti. En uskalla vieläkään siirtyä plussanneisiin, kun ei kerran vielä ole viittäkään viikkoa täynnä. Olisi kiva kuulla kaikkien kuulumisia, vaikka sitten eri ketjussa.



Rakkain terveisin

Osse ja Santeri rv 4+6

Kävin tänään veritestissä ja tuloksen saa huomenna, toivottavasti arvot on viikkoihin nähden ok ! En ole ilmoittanut vielä hoitopaikkaankaan odotan tuon veritestin tuloksen ensin.

Toivoisin kanssa niitä kunnon oireita että tietäis kaiken olevan kunnossa, jos mahassa on kauemman aikaa hiljaista pelkään että kaveri(t) on nyt kuollut sinne...



Laitetaan sitten pinoa tuolle toiselle puolelle kun ollaan vähän pitemmällä, ite ainakin olen niin pelko persiissä etten uskalla vielä yhtään tuulettaa, tuntuu että jokainen päivä eteenpäin on jo saavutus.



t. kutris kera pullan (ja pillin?)

Täällä mennään kans päivä kerrallaan, matalalla profiililla. Mitään oireita ei ole, tai nännit ehkä vähän aristaa. Siis ehkä, saattaa olla kuviteltuakin. Mutta vielä yli kaksi viikkoa jatkopiinistä kunnes pääsee ultraan. On muuten tosi pitkä aika.



Mulla on menossa Lugesteronin alasajo, laitan enää yhden 100 mg aamulla ja yhden illalla ja huomenna menee viimeiset. Sitten ollaankin ihan herran huomassa. Toivottavasti pieni jaksaa pysyä sisällä ilman näitä apukeinoja... Olo on muutenkin orpo, kun ei tuonne plussanneiden puolelle tohdi mennä, mutta tajuan kyllä että ei ole kovin reilua hehkutella tuntemuksiaan tässä ketjussa kovin kauaa.



Niin, varsinainen asiani oli kiittää tuesta. Osborne tuossa viestissään niin hauskasti sanoi, että oli ihana piinailla kanssanne. No en tiedä onko se piinailu nyt niin ihanaa, mutta teidän seurasta ja tuesta oli kuitenkin valtavasti iloa ja apua. Nöyrimmät kiitokseni siitä. Minä todella tunnen yhteenkuuluvuutta teidän kanssa, joten seurailen vaiheitanne jatkossakin. Ja sydämestäni toivon että haaveistanne tulisi vielä totta.



Lämpimin halauksin

Meijuli (en vielä uskalla laittaa tähän perään mitään viikkomerkintöjä)

Ensiksikin suuren suuret onnittelut Kutri-Suelle plussauksesta :O)! Ja syvimmät pahoitteluni kaikille niille, joilla ei nyt onnistunut ja varsinkin niille, jotka ensimmäistä lastaan yrittävät!!



Tosiaan 1/3 onnistui...aika tilastojen mukaan mentiin..



Mulla ois nyt yksi kysymys liittyen omaan olotilaan. Toivottavasti joku osais vastata?!! Mulla, kun ei kokemusta oo tälläsestä IVF:stä, joka ei onnistu, niin en tiedä kauanko fyysiset oireet yleensä jatkuu menkkojen alettua/jälkeen?



Asiaan...Mulla on siis ollut nyt viime perjantaista asti päivittäin yököttävä olo, jos ei ole syönyt pitkään aikaan, varsinkin silloin viime perjantaina luulin et oksutauti tms iskee autossa, kun alkoi heikottamaan niin paljon, et meinasin oksentaa. Luget lopetin viime torstai-iltana. Maha ei ole ollu sekaisin, joten ei se sitä voi olla..Mutta sitten alamahaa ja selkää on juilinut siitä samaisesta perjantaista asti, varsinkin aina iltaisin ja välillä nippaillut molemmilta puolilta..Onko munasarjat vielä niin isot ja rasittuneet punktion jälkeen, että ne sit kipuilee vai mitä? Mä oon niitä raskaustestejä tehnyt viime ke ja pe, nyt ma ja ti viimesimmän, ihan varuulta ja negaa ovat näyttäneet...eli en ole raskaana. Ja ne menkat, jotka oli alkoi tiputtelevalla verenvuodolla jo silloin pp8 lauantaina ja kunnolla ne alkoi vasta tiistaina pp11 (yleensä ihan pientä rusehtavaa vuotoa 1-2 pv ennen menkkoja,ei tollasta " kirkasta" verta)..Miten nekin yleensä voi alkaa jo noin aikaisin..ja osaako kukaan sanoa, et mikä se mun eka virallainen kp nyt sit on, se viime viikon tiistaiko??



Oikeesti tuntuu, et oon tulossa hulluks. Menkat loppu nyt tiistaina ja olotila vaan on kuitenkin välillä huono. Voiko tää olla jou valeraskaus niin kuin eläimillä??? Toivoin niin kovasti, et nyt luulenkin olevani oikeesti raskaana..vai jotain muuta?? Vai vaikuttaako ne lääkkeiden hormonit vielä näinkin pitkään mun fyysiseen olotilaan??



Kertokaa viisaammat...varsinkin ne joilla on epäonnistunut joskus se IVF, että onko tää asiaankuuluvaa?



Pikaisia vastauksia odotellen, caliendre

Ihan huolestuin kun luin viestisi. En kyllä osaa vastata kysymykseesi, vaikka minulta löytyy kokemuksia epäonnistuneista tuoresiirroista. Pakastesiirrot on sitten juttu erikseen, kun niissä ei ole samanlaista hormonistimulointia.



Mutta siis tuoresiirtonegoja on mulla takana kaksi ja ovat olleet kumpikin ihan erilaisia. Aivan ekassa tuoresiirrossa 5/2003 negavuoto oli täysin mitätöntä, pari päivää pientä tuhrua ja siinä se oli. Soitin silloin klinikalle ja kysyin että mistä ihmeestä on kysymys. Sanottiin että kroppa reagoi välillä hassusti, joskus tulee kamala negavuoto ja joskus taas vähemmän. Ja sitten mulla on kokemusta sellaisesta tosi runsaasta ja pitkästä negavuodosta 8/2005 niin että sidettä sai olla vaihtamassa koko ajan.



Tosta pahoinvoinnista sitten. Olisko hormonit mennyt jotenkin vinksalleen tästä hoidosta, en kyllä osaa sanoa? Entäpä jos soittaisit klinikalle ja kysyisit neuvoa. Olisihan se hyvä saada mielenrauha asialle.



Ei tästä vastauksesta tainnut olla nyt kauheasti apua, mutta toivottavasti edes vähän henkistä tukea. Halauksia sinulle, ystäväinen. Tulethan kertomaan miten tilanne kehittyy.



Meijuli

Kävin " salaa" lueskelemalla teidän viestejä:)



Mulla on takana useampi epäonnistunut ivf/icsi. Ja joka kerta negatestin, menkkojen alkamisen ja lääkkeiden lopettamisen jälkeen on olo ollut ihan samanlainen mitä kuvailit. Väsynyt, etova (olen oksentanutkin), selkäkipuja, kaikenlaisia mahatuntemuksia ym. Nämä on jatkuneet mulla pari, kolmekin viikkoa. Olen myös tehnyt useita uusintatestejä kuvitellen olevani sittenkin raskaana, mut aina olleet negoja. Mulle joskus joku lääkäri sitten selitti et ne ovat yksinkertaisesti vieroitusoireita hormoneista. Niitä kun käyttää suhteellisen pitkän ajan, useampaa erilaista ja jopa kahtakin päällekäin niin elimistö tottuu näihin hormoneihin. ja sitten kun ne yhtäkkiä lopettaa niin elimistö huutaa lisää. ja kun ei saa niin tulee vieroitusoireet. ihan niinkuin jossain alkoholi tai huumevieroituksessa.



Itsekseen on olotila mulla aina parantunut ajan kanssa. Seuraavat menkat ovat olleet myös aina myöhässä enemmän tai vähemmän vaikka muuten ovat kovin säännölliset.



Uskoisin, että sulla on kyse samanlaisesta ilmiöstä. Mutta kannattanee silti ehkä kysyä vielä hoitopaikastasi neuvoja.

Kiitos anniwilma, luulen itsekin myös niin, että nämä hormonit on sekoittaneet tän olon, vaikka IVF tehtiinkin lyhyellä kaavalla vain 7 päivää piikittelin ym... Nyt alkaa jo olla parempi olo, eilen ei enää yököttänytkään, että ehkä tämä tästä iloksi muuttuu. Ärsyttää vaan kun henkinen puoli epäonnistumisen suhteen alkaa olla kunnossa ja asia taas hyväksytty, niin fyysiset oireet senkun vaan jatkuu eikä saa asiaa sit kuitenkaan mielestä :O/ Mutta ehkä olen jo vierotusoireissani voitonpuolella...



Kiitos meijuli huolehtimisesta myöskin sinulle :O) ihana kun saa vähän myötäntuntoa näissä oireissaan...tää vertaistuki on niin tärkeää!! Onnea sulle raskauteen, toivotaan, että kaikki sujuu hyvin :O)



Ihmetyttää vaan,kun näistä epäonnistumisen jälkeisistä tunteista/oireista ei lääkäritkään koskaan oo maininneet mitään, enkä mistään muualtakaan oo löytänyt tietoa asiasta..puhutaan vaan aina et " ei onnistunut ja menkat alko" , mutta se miten kroppa sen jälkeen toimii, niin siitä ei kukaan kerro enää mitään...



Siksikin halusin myös tän asian tuoda esille omalta kohdaltani, ettei muutkin ihmettele samaa oireilua, jos ei se IVF/ISCI onnistukaan..Että näitä oireita siis voi jatkua sen 2-3 viikkoa siitä negastuloksesta ja siltikään se ei tarkoita, että olisi raskaana :O/Ja tosiaan ne menkat voi alkaa tiputtelulla jo silloin pp8 niin kuin mulla..eikä vasta pp12...tai lugejen lopettamisen jälkeen..sitäkään en tienny.



Mutta nyt olen taas viisaampi..kiitos siitä teille :O)



terkuin, caliendre

Päiviä neidot,



tässäpä päivitettyä listaa:



Päivänsäde72: ivf (pitkä), sumut 17.1., 0-ultra 31.1. NKL

osborne: ivf (lyhyt), 0-ultra 31.1. TAYS

kutri-sue: ivf (pitkä), procren 6.1., piikitys alkaa 31.1., punktio 14.2.

Mallu-80: icsi (pitkä), sumut 14.1., 0-ultra 1.2.

odottamaton: ivf (pitkä), sumut 17.1.

meijuli: icsi (pitkä), sumut 19.1., Hki Diacor

bardolino: ivf (lyhyt), Tre VL

Caro78: ivf (pitkä), procren 21.1.



Hieno homma, että kutri-suella kaikki oli ok!



meijuli, ketjuun mahtuvat kaikki, joilla hoito on käynnissä (ja varmaan muutkin!). Samassa tilanteessahan sinäkin olet! Itse olin vuosi sitten todella vihainen koko maailmalle kaikesta tästä lapsettomuudesta, nyt vain innolla odotan omaa hoitoa ja sen tuloksia. Toisaalta, eipä tällä hetkellä olekaan kukaan tutuista raskaana, lähinnä vain käyvät läpi pienten yöitkuja tai opettavat kävelemään. Voihan se olla, että jos negaa tulee ja joku " kehtaa" (:)) samaan aikaan ilmoittaa olevansa raskaana, itku tulee ihan tosissaan.



(.) tuhruttelu loppui annoksen tuplaukseen, menkkatuntemuksia edelleen mutta onneksi vähemmän kuin aiemmin. Jospa ne sieltä sitten tulevat ihan oikeaan aikaan. Mulla on aamuisin hirveä hiki (aamiaisella saa hikeä pyyhkiä, se siitä suihkusta...) ja iltaisin lämpöä. Kai tääkin joku mummotauti on, vaikkei sumuttelusta johdukaan. En kyllä enää kauaa mielelläni söisi näitä pillereitä.



Juups, mutta vielä pitää tämä viikko jakaa täysillä töissä, ensi viikosta eteenpäin olen järkännyt helpompia päiviä, että saan rauhassa stressata hoitoja... :)

oltiinpas me tiputtu alas... onko kaikilla kiirettä vai mikä on?? :)



Aika on sitetn kuitenkin mennyt nopeasti ja huomenna odottelen menkkoja alkavaksi. Tiistaina ultraan... toivottavasti nyt ei hirveästi myöhästy menkat.



Mites muilla??