Lue keskustelun säännöt.
Miksi tytöille ja pojille on erilliset liikuntatunnit?
Kommentit (50)
Nykyisin tytöillä ja pojilla on samat liikuntatuntien sisällöt, samoja lajeja siellä läpikäydään. Useissa kouluissa pienemmillä alaluokkalaisilla on tytöillä ja pojilla liikunta yhdessä, mutta isommilla yleensä jo erikseen. Tietyssä vaiheessa poikien fysiikka on yleensä parempi ja lähes murrosikäisillä voi tuntua vaikealta olla samassa liikunnassa vastakkaisen sukupuolen kanssa.
Meillä poika on voimistellut liikuntatunnilla, siinä kuin tyttö pelannut kyllästymiseen asti sählyä ja jalkapalloa. Sukupuolta enemmän opetus tuntuuu olevan opettajasta kiinni. Opetussuunnitelma on olemassa, mutta kyllä sitä aika iloisesti sovelletaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapsella ollut yleensä normit luistelu, hiihto, koripallo, jalkapallo, sähly, yleisurheilu, uinti, pesäpallo, voimistelu, kuntopiiri. Jos hyvin käy niin välissä voi olla myös lentopallo, sulkapallo, keilaus.
Käytännössä hiihto voi jäädä kokonaan pois ja luistelu supistua pariin kertaan ja sitten opettajasta riippuen joko opetellaan luistelua tai pelataan jääkiekkoa. Uinti on kunnasta riippuvainen ja yleensä ihan uimaometusta, sekä tietyn matkan uintia. Jalkapalloa ja pesäpalloa pelataan usein pihalla säiden mukaan, joskus jäävät aika vähiin. Suunnistusta tosin harrastetaan ulkona säästä riippumatta. Sisälajeja sitten Suomessa saakin harrastaa salin tason mukaan. Sählyä ja koripalloa pääsee usein pelaamaan, voimistelu sitten riippuu ihan opettajan kyvystä opettaa ja voi jäädä vähiin. Kuntopiiri vedetään pari kertaa vuodessa. Yleisurheilu on riippuvainen kentän saamisesta, sekä myös niistä säistä, joskus voi supistua aika vähiin.
Esim. meillä 6luokkalainen tyttö laski mitä tekivät liikunnassa viime vuonna. Yleisurheilun 4kerrasta peruuntui 3 (yksi vapaapäivän ja 2säiden vuoksi), joten esim. yleisurheilusta ehtivät vain juosta lyhyen matka, hypätä 3kertaa pituutta ja työntää muutaman kerran kuulaa. Uintia oli 2 kertaa, hiihtoa ei kertaakaan. Luistelua ehti olla 3kertaa, joista yhdellä kerralla sai pelata jääkiekkoa. Voimistelua oli pari kertaa, mutta ei telinevoimistelua. Kuntopiiri oli kerran. Kaupunkisuunnistusta oli kerran, jalkapalloa pari kertaa. Sählyä sitävastoin oli sählyä 7kertaaa ja koripalloa joku 4-5kertaa. Lentopalloa ei ollenkaan. Pesäpalloa pari kertaa, joista hyvin vähän peliä, lähinnä kopittelua. Siinä se mitä lähinnä tekivät. Tyttö on ollut katkera ettei ole telinevoimistelua ollenkaan, sekä pitkästyttävästä luisteluopettelusta, sekä siitä ettei yleisurheilussa ehditty pitää cooperin testiä, eikä korkeushyppyä ja olisi kaivannut lentopalloa.
Isoveljellä on yläasteella ollut lisäksi lentopalloa, sulkapalloa, golfia, keilausta, painia, telinevoimistelua, kuntosalia ja suunnistusta (metsässäkin). Mutta suurin ero taitaa olla opetuksessa, yläasteella on erillinen liikunnanopettaja, kun ainakin meidän lasten ala-asteella on ollut luokanopettaja, joka vetää liikuntatunnit (ja nämä eivät ole edes erikoistuneet liikuntaan).
Murrosikää lähestyttäessä asia on juuri toisin päin. Sen aikana ja jälkeen asia on eri. [quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 18:54"]
Kai ne nykyisin on aika lähellä toisiaan ne sisällöt mutta murrosikää lähestyttäessä pojat on paljon voimaakaampia ja nopeampia kuin tytöt joten toki se heidän liikuntansa on eritasoista.
[/quote]
Mielipuoli :D Ei tässä mitään tasa-arvosta puhuttu. [quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 18:54"]
Nyt menee hiukan yli.
Ei tytöt kertakaikkiaan vaan pysy poikien perässä esim. sähly- tai muissa pallopeleissä. Ihan sula mahdottomuus fyysisesti. Pitäisikö sinusta pojat ihan oikeasti laittaa vetelehtimään puoliveltosti kentälle vain siksi, että se olisi "tasa-arvoista"???
[/quote]
Sekä riippuu tytöstä ja pojasta kuka pysyy ja kuka ei. Molemmissa on vahvoja ja nopeita ja hitaita ja heikkoj
Meidän koulussa tytöt ja pojat olivat samoilla liikuntatunneilla. Sekä ala-asteella että yläasteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 18:54"]
Nyt menee hiukan yli.
Ei tytöt kertakaikkiaan vaan pysy poikien perässä esim. sähly- tai muissa pallopeleissä. Ihan sula mahdottomuus fyysisesti. Pitäisikö sinusta pojat ihan oikeasti laittaa vetelehtimään puoliveltosti kentälle vain siksi, että se olisi "tasa-arvoista"???
[/quote]
Ainakin silloin kun minä olin yläasteella ja lukiossa 2001-2008 se ero siinä, kuka "ei pysy perässä" meni kyllä aika pitkälti sen mukaan, kuka harrasti urheilua ja mitä urheilua. Urheilulliset tytöt olivat parempia ja taitavampia liikunnassa kuin ei-urheilulliset pojat. Futista, koripalloa, lätkää tai säbää pelaavat tytöt olivat parempia pelaamaan omia lajejaan kuin pojat, jotka eivät urheilleet tai harrastivat jotain muuta, mutta pääsääntöisesti huonompia kuin samaa lajia pelaavat pojat, etenkin lukiossa. Yläasteella meillä oli vielä pari tulevaa maajoukkuetyttöä, jotka kyllä veivät omissa lajeissaan myös samaa lajia harrastavia poikia, mutta lukiossahan nuo menivät urheilulukioon, jossa pojat olivat taas epäilemättä parempia.
Uimarit ja yleisurheilijat taas olivat paremmassa kunnossa kuin kaikki muut sukupuolesta riipumatta. Eli myös niin, että uimaritytöt ja juoksijatytöt pärjäsivät juoksu- ja uinticooperissa paremmin kuin lätkä-, säbä- ja futaripojat. Meillä myös taitoluistelijatytöt olivat vielä lukiossa kovemmassa kunnossa kuin lätkäpojat. Ne, jotka eivät osanneet tai joita ei kiinnostanut, vetelehtivät kentällä joka tapauksessa.
Taidatte luulla, että ne pojat pelaa silloin täysillä kun ne tytöt "pärjää" siellä kentällä? Luuletteko myös, että oikeasti voititte miehenne kädenväännössä (koska mies leikkisästi antoi sinun voittaa)?
Ei pojat kehtaa mällätä tyttöjä päin samalla tavalla kuin keskenään pelatessa. Tytöille annetaan aina tarkoituksellisesti tasoitusta. Näin se menee siellä firman säbävuorossakin. Sori jos tää nyt tuli yllärinä ja murskasi teidän kuvitelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 20:11"]
Taidatte luulla, että ne pojat pelaa silloin täysillä kun ne tytöt "pärjää" siellä kentällä? Luuletteko myös, että oikeasti voititte miehenne kädenväännössä (koska mies leikkisästi antoi sinun voittaa)?
Ei pojat kehtaa mällätä tyttöjä päin samalla tavalla kuin keskenään pelatessa. Tytöille annetaan aina tarkoituksellisesti tasoitusta. Näin se menee siellä firman säbävuorossakin. Sori jos tää nyt tuli yllärinä ja murskasi teidän kuvitelmat.
[/quote]
Meillä oli muutaman kerran yläasteella liikuntatunteja tyttöjen kanssa, jossa pelasimme mm. salibandyä, ja opettajammekin kehoitti pelaamaan normaalia varovaisemmin ettei vain kenellekään satu mitään. Aika läpsyttelyä tuollainen puolivaloilla pelaaminen oli.
Muistan miten olin ala-asteella todella loukkaantunut kun vain tytöt harjoittelivat taitoluistelua ja pojat pelasivat (eikä heidän tarvinnut käyttää kypärää), itse kun olin aina luistellut hokkareilla eikä minulla ollut niitä piikkejä, mitkä monella kaverilla helpottivat liikkeiden tekoa. Jouduin myös kerran luistimet unohtaessani laittamaan kaunoluistimet jalkaan vaikken niillä osannut luistella, mutta kukaan poika ei ikinä joutunut, eikä kukaan tyttö laittamaan hokkareita.
Ymmärrän kyllä että tunnit ovat erikseen, sillä pojat ovat yleensä luonnollisesti fyysisesti voimakkaampia ja itse koin mielekkäämmäksi liikkua tyttöjen seurassa. Sisältö tulisi silti olla sama.
Muistan muuten miten itse sain liikunnan numeroksi kasin, vaikka en tehnyt juuri mitään tunneilla, vain olin ja vähän osallistuin. Veljeni, joka liikkuu aktiivisesti vapaa-ajalla ja oli luokkansa parhaimmistoa liikunnassa, sai saman numeron. On mielestäni väärin että pojilta vaaditaan niin paljon enemmän liikunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 19:15"]
Seuraa rankka yleistys: mitä olen kavereita seurannut, koulukiusatuilla pojilla on suuremmat traumat liikunnasta kuin koulukiusatuilla tytöillä noin keskimäärin. On paljon poikia, jotka ei todellakaan pärjää sähly- ja muissa pallopeleissä, pahimmassa tapauksessa kohtaavat fyysistä väkivaltaa.[/quote]
Kiitän. Muistan yläasteella saaneeni lukuisia kertoja kaikenlaisia palloja heitettynä tai potkaistuna vasten kasvoja, ajoittain nenäverenvuotoon asti. Tämä "vahingossa" tietenkin. Ja jääkiekossa asiaan oli kuuluvinaan laitaa vasten taklaaminen ennen tunnin alkua (opettajan poissa ollessa). Kypärää lukuun ottamatta suojavarusteita ei tietenkään ollut. Pelasin ala-asteella jääkiekkoa ja aloitin yläasteen alussa kamppailulajin harrastamisen, joten en ollut aivan pohjimmaisena liikuntatunneilla. Kaveripiirini vain koostui niistä alimman kastin pojista, ja kuinkas ollakaan: vain minä harrastan liikuntaa aikuisiällä. Muut eivät ole yläasteen jälkeen juuri liikkua halunneet.
Ajan myötä edistyin valitussa kamppailulajissa. Ajoittain erikoisten lajien edustajia pyydetään kouluihin pitämään tuntia, jolloin ollaan toki molemmat sukupuolet läsnä samaan aikaan. Tyttöjen välinen hierarkia näkyy hyvin: vasta kun koulun kuningatar on tehnyt ohjeistetun tekniikan, uskaltavat muut tytöt tehdä itse perässä. Pojilla taas vaikuttaa jo selvästi maskuliininen rooliodote tyttöjen läsnäolon vuoksi. Pitää olla pystyvä, taitava ja kova (mieluiten paras). Valitsemani laji ei ole niitä helpoimpia motorisesti, joten niitä ei ainutkaan poika kertayrittämällä oppinut. Tämän seurauksena jumppasalin nurkkaan alkoi kerääntyä kasvava joukko poikia, jotka eivät tehneet mitään. Kukaan ei tietenkään halunnut näyttää tyttöjen silmien alla, ettei osaa vaadittua liikuntasuoritetta.
Yläasteella kannatan ehdottomasti sukupuolten erottamista liikunnassa, koska poikien keskinäinen kilpailu ja arvojärjestyksen hakeminen saa opetusta selvästi haittaavat mittasuhteet tyttöjen läsnäollessa. Tämä ei ole tyttöjen vika, vaan pojat ovat jo rapia 13-15-vuotiaina siäistäneet, että heidän on osoitettava miehekkyyttä ja voimaa.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 20:37"]
Tämä ei ole tyttöjen vika, vaan pojat ovat jo rapia 13-15-vuotiaina siäistäneet, että heidän on osoitettava miehekkyyttä ja voimaa.
[/quote]
Täytyypä heti alkaa perumaan omia puheitaan. Se ON osittain tyttöjen vika, koska koulun suosituimmat pojat olivat tietenkin niitä, jotka olivat fyysisesti kookkaimpia ja tyttöjen arvostamissa liikuntalajeissa joukon parhaimpia (varsinkin jääkiekko ja jalkapallo).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nyt mitään jostain lajista ymmärtää, sen näkee kyllä ihan päältä katsoen, kuka pelaa tosissaan ja kuka ei.
Jos pojat vääntää kentällä ja tyttö on silti yhtä hyvä tai parempi, tulkitsen asian niin, että tyttö on parempi. Jos pojat vääntävät hikipäässä, tyttö on parempi tai yhtä hyvä, ja pojat inisevät sen jälkeen jotain siitä, että eivät uskaltaneet ottaa sitä tyttöä, tulkitsen, että tyttö on parempi ja pojilla on heikko itsetunto. Jos pojat ottavat sitä tyttöä varovaisemmin kuin muita tai peli on ylipäätään läpsyttelyä, tulkitsen, että en voi tietää, kuka osaa pelata ja kuka ei (paitsi jos joku, esimerkiksi se tyttö, on päältä katsoen oikeasti huono), koska vertailuainoestoa ei ole. Jos pojat vääntävät kentällä, tyttö pärjäävät ja aikuiset miehet itkevät jotain katsomossa tai netissä, tulkitsen, että myös noilla miehillä on huono itsetunto.
En mä ole tässä sitä kieltämässä, että miehet on keskimäärin fyysisesti vahvempia ja nopeampia kuin naiset (koskee myös lapsia ja nuoria murrosiästä eteenpäin). Totean vaan, että sitä keskiarvoa heilauttaa aika paljon harjoittelun määrä. Hyvin harjoitelleet henkilöt ovat yleensä paremmassa kunnossa ja/tai harjoittamassaan lajissa taitavampia kuin ne, jotka eivät harjoittele. Ihan sukupuolesta riippumatta.
TJEU: minkä tahansa molempien sukupuolten harrastaman tuloslajin tuloslista. Intin coopertestitulokset ja 15-vuotiaiden tyttöjen yleisurheilutulokset. Laskuvarjojääkäreiden vauhdittoman pituuden läpäisyraja.
Ja ihan hupinumerona omana fuksivuotenani yliopistolla bileiden vakioläppä oli se, että väännettiin kättä ja voitin 2/3 saman vuosikurssin nuorukaisista. Olisin vielä ymmärtänyt sen, että pojat eivät olisi kehdanneet yrittää täysillä naista vastaan, mutta en ihan tajua sitä, mikä esti ko. herroja pääsemästä samalla tasolla kanssani esimerkiksi juoksussa tai leuanvedossa silloin, kun minä en ollut paikalla.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 20:41"]
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 20:37"]
Tämä ei ole tyttöjen vika, vaan pojat ovat jo rapia 13-15-vuotiaina siäistäneet, että heidän on osoitettava miehekkyyttä ja voimaa.
[/quote]
Täytyypä heti alkaa perumaan omia puheitaan. Se ON osittain tyttöjen vika, koska koulun suosituimmat pojat olivat tietenkin niitä, jotka olivat fyysisesti kookkaimpia ja tyttöjen arvostamissa liikuntalajeissa joukon parhaimpia (varsinkin jääkiekko ja jalkapallo).
[/quote]
Tarkoitat varmaan, että sen "koulun kuningattaren" arvostamissa? Ja minkä uskot olleen syyn siihen, että koulun kuningatar oli koulun kunigatar?
Varsinkin teini-iässä nuo sosiaaliset hierarkiat perustuvat molemmilla sukupuolilla aika paljon vastakkaisen sukupuolen osoittaman kiinnostuksen määrään. Tästä on ihan turha lähteä rakentamaan mitään miesuhriutumisasiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli 90-luvulla ala-asteella melkein kaikki tunnit sekaryhmissä siten, että kahdesta luokasta tehtiin kaksi sekaryhmää. Eli kummassakin ryhmässä oli tyttöjä ja poikia A- ja B-luokalta. Joitain juttuja tehtiin sukupuolen mukaan jaetuissa ryhmissä, kuten uinti. Koulussa oli oma uima-allas ja siellä oltiin aina "neljäsosissa", eli yhden ryhmän tytöt tai pojat, loput teki jotain muuta samaan aikaan sen toisen ryhmän kanssa.
Yläasteen puolella oli tytöillä ja pojilla eri ryhmät, mutta pelailtiin esim. jalkapalloa ja muuta usein sekaporukallakin. Uimakerrat oli aina sekaporukalla ja mentiin kaupungin uimahalliin niitä varten.
Hyvin meillä ainakin kaikki pärjäsi siellä joukossa. Meillä pojatkin aerobiccasi ja tytötkin pelasi jääkiekkoa.
Koska pojat haluavat rajumpaa urheilua kuin tytöt. Jos jalkapalloa pelataan sekaryhmässä, niin ei saataisi kunnon peliä kasaan. Sen takia esimerkiksi jääkiekon MM-kisoissa miehet ja naiset eivät pelaa keskenään.
Yksi pointti on ainakin se että miehillä ja naisilla on myös omat urheilusarjansa. Ei tule äkkiä lajia mieleen jossa miehet ja naiset kisaisivat keskenään.
Poika nyt 8.luokalla. Aina on hänen kouluissaan ollut yhteiset liikkatunnit tyttöjen kanssa.
Miksi on erikseen miesten ja naisten urheilu?
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 18:54"]
Ei tytöt kertakaikkiaan vaan pysy poikien perässä esim. sähly- tai muissa pallopeleissä. Ihan sula mahdottomuus fyysisesti. Pitäisikö sinusta pojat ihan oikeasti laittaa vetelehtimään puoliveltosti kentälle vain siksi, että se olisi "tasa-arvoista"???[/quote]
Ala-asteella on usein yhteinen liikunta. Itsellä oli 6. luokalle asti ja ei ollut mitään ongelmaa pärjäämisen kanssa. Yläasteella suurin osa tunneista oli erikseen, vaikka esim. pesis oli yhteinen koska kumpiakaan ei ollut tarpeeksi. En koulukiusattuna kehdannut mennä poikien liikuntatunnille kun oli lätkää vaikka tämä olis ollut sallittua - olisin satavarmasti pärjännyt, kun itse harrastin ko. lajia ja suuri osa pojista ei. Yksi poika kävi aika usein tyttöjen liikunnassa kun halusi tanssia yms mieluummin kuin pelata futista. Sillä oli pokkaa tehdä se, minkä olisin itse halunnut uskaltaa.
Seuraa rankka yleistys: mitä olen kavereita seurannut, koulukiusatuilla pojilla on suuremmat traumat liikunnasta kuin koulukiusatuilla tytöillä noin keskimäärin. On paljon poikia, jotka ei todellakaan pärjää sähly- ja muissa pallopeleissä, pahimmassa tapauksessa kohtaavat fyysistä väkivaltaa. Olisikin ihan hyvä jos annettaisiin mahdollisuus vaihtaa ryhmää kiinnostuksen mukaan, niin että tyttöjen ei olisi pakko harjoitella piruetteja hokkareilla ja poikien ei tarttisi pelata lätkää silloin kun mieluummin vaikka tulisivat aerobicciin. Tai treenaamaan piruetteja. Nyt aikuisena työpaikan höntsäporukassa ei ole mitään ongelmaa että raavaat miehet pelaavat naisten kanssa vaikka fyysiset erot ei varmasti ole kaventuneet. Koululiikunnan ei ole tarkoitus olla verenmaku suussa -urheilua, tekisi varmaan pojillekin hyvää opetella pelaamaan niin, että kaikilla on kivaa ja kukaan ei vammaudu. Koulussa pitää päästä kokeilemaan eri lajeja ja hyvällä tuurilla löytää itselle sopiva, kilpaurheilua varten on seurat.