TAMMIKUISET SE ON MEIDÄN KUUKAUSI NYT ;)

Tätä kuukautta sitä on odotettukkin!

Täällä vuosi vaihtui hyvin rauhallisissa merkeissä, raketteja katsellen ja syöden =P Esikoinen simahti ennen puoltayötä, olikin hommannut kovasti kaikkea siinä illan aikana.



Lumitöitäkin piti paiskia jos saisi jotain aikaan.. ja supistihan se tietenkin, muttei sen kummempaa sitten sen jälkeen. Selkä tosin tuli kovin kipeäksi, joten jos jättäisi nuo lumen kolaukset muille hetkeksi.

Ässätkin oli käytössä niinkuin Köllilläkin taisi olla =) mutta ei niistäkään sen kummempaa.

Supistelee jatkuvasti pitkin päivää, muttei sillai kunnolla kipeästi. Eilen tuli muutamia kunnollisia, saas nähdä miten tänään. Eihän tässä mikään kiire viikkojen puolesta, mutta tuo koko tosiaan jännittää.



Täälläpäin Suomea on ainakin mahtava lumisadekeli, alkaa olla kohta jo kunnon kinokset!!



Saas nähdä milloin tulee seuraavia vauvauutisia tai joku lähtee vauvantekopuuhiin =) Mielenkiinnolla odotellaan.



Hyviä vointeja ja nauttikaahan vuoden ekasta päivästä !



Pomppis 37+3

Minullakin kävi mielessä aloittaa uusi pino meidän kuun kunniaksi, mutta en saanut aikaiseksi. Kiva kun pomppis pistit pinon pystyyn.. Koppaan nyt hieman itteäni tuolta toisesta pinosta;



No niin se vaan tammikuu pärähti käyntiin..Täällä ollaan oltu yhtä hymyä koko aamun kun todella tälle vuodelle päästiin yhdessä läjässä, vaikka odotuksen varrella vaikka mitä peloteltiin ja arvioitiinkin.. *näyttää kieltä lääkäreille*lälllällää..



Ellin kanssa meillä tais olla aika samoissa noi painoarviot, että toivotaan todella ettei kummankaan tarvitse kovin kauan nyyttiä odotella.. Millaisia painoarvioita muut ovat saaneet??



Täällä vointi on muutaman päivän piinailun jälkeen ollut aamun ihan ok. Ei mitään uutta oikeastaan. Tuntemusten perusteella syynnytys lähestyy (niinkuin tietysti pitääkin)..



Kuinkakohan moni meistä kerkesi saada pikkuisensa ennen kuin vuosi vaihtui?! *Odottelee innolla vauvauutisia*. Niin ja muistakaahan käydä ilmoittelemassa jos tuntuu siltä että lähtö tulee, niin ollaan sitten porukalla hengessä mukana!!



Niin ja TERVETULOA JOULUKUISISTA TAMMIKUULLE siirtyneet pinoilemaan meidän kanssamme. Kiva saada porukkaan uusia odottajiakin!



Hmm.. Mitähän tässä muuta, täytyy lähteä herättelemään miestä aamupalalle. Nälkä kurnii.. Ja jos sitten hieman ulkoilemaan selviytyisi. Nyt on muuten isoimmankin takin kohdalla ihan siinä ja siinä repeekö vetoketju kun takin kiinni laittaa.. Toivottavasti kestäisi nyt vielä tarvittavan ajan kasassa.. Niin ja mun ihkut ja ainoat päälle mahtuvat (over the belly malliset) äitiyshousutkaan ei enää mahdu, tai siis yläreuna puristaa masua, joten nekin pitää taitella silleen under the belly tyyliin tuohon msun alle ja tämä asettaa tiettyjä vaatimuksia paitojen suhteen, joista niistäkään ei moni enää päälle mahdu, että oikein mukavaa touhua toi pukeutuminen. Uusia vaatteita kun ei tässä vaiheessa paljon huvita ostaa.. Jos näette kaupungilla aamutakissa, odotussukkiksissa ja aino tossuissa kulkevan odottajan, niin se olen sitten varmaan minä jolla on päreet palaneet vaatteiden kanssa :-)



No nyt mä lähden aamupalalle, palaillaan päivän myötä kuulumisia kattelee ja lähtijöitä tsemppaamaan.



-Onemam 39+1

TERVETULOA vaan minunkin puolesta jouluiset tänne pinoilemaan =)



Onenmam, meillä oli painoarvio ihan käsikopelolla siinä 3500g tietämillä pari vkoa sitten. Ultrien mukaan on kasvu menny kans viikkojen edellä, vähintään samaa luokkaa (tia vähän yli) kun esikoisen kans joka oli 38+5 4370g.

Ja tuo taitaa olla mulla sitä maksimikokoa kun hartiat jäi viimeksi jumiin. Täälläkin toivotaan pikaista synnytyksen käynnistymistä =P



Jatkuvasti supistaa edelleen, mut ei kunnolla kipeesti. Saas nähdä onko näillä vaikutusta kun torstaina lääkärille meno..

Ja kyllähän tuonne alakertaan juilii aika häijysti. Muuttuisivat vaan säännöllisiks nämä supistukset.. Täytyy varmaan nousta sohvalat 2 minuutin välein ylös niin supistaa ;) Jos ne siitä sit lähtisivät. No joo.. kunhan höpäjän.



Häivynpäs taas taka-alalle odottelemaan muiden tunnelmia!



Pomppis jälleen

Kokonaisena täälläkin päästiin 2006 vuoden puolelle (helpotus) Mutta nyt saisi kyllä kiireen vilkkaan tulla pihalle. Mulla oma olo vaikeutuu koko ajan, vauva painaa kehkoja niin paljon. Napakampia supisteluja ei ole tullut nyt sen pe-la yön jälkeen...selkää ja mahaa kyllä jomottelee edelleen.

Ke (40+1) olisi se poliaika mulla vauvan suuren koon vuoksi ja jatko tapahtumien takia. Toivon niin hartaasti että käynnistäävät silloin. Unet alkaa jäädä niin vähälle, että pitempään jos täytyy odottaa en jaksa enää synnytyksessä olla täysillä mukana=/ Ja vauva on mahdoton jässikkä. Pelottaa vähän että mitenhän se noin ison saa ponnitettua pihalle ilman täydellistä repeämistä...mutta kai se on mahdollista.

Nyt taidan lähteä lumitöihin uusien supistusten toivossa, toivon niitä muillekkin odottaville.



elli rv 39+5

...pari päivää supistellut, välillä kipeämmin, mutta aina ne lakkaa...

Viimeyönä heräsin ensimmäistä kertaa kipeisiin suppareihin, mutta ei neetkään sitten mihinkään johtaneet.

Esikoinen tylsistyy sisällä, kun ulkona tuulee niin kovaa ettei sinne ole ajatustakaan mennä (asutaan ihan keskellä peltoa), itseä väsyttää, nyt on todellinen sunnuntaiolo.



Kaipa nämä viimeisten päivien väsymykset ja nukutukset tulee tarpeeseen, kohta ei todellakaan ole tekemisestä pulaa!!!!

niin sitä vaan päästiin tammikuulle, vihdoinkin! =)

täällä jo aamusella hiukan harmisteltiin kun ei niitä supistuksia vaan tule =/ mitähän tässä keksisi..ollaa kokeiltu kaikki ässät ja käveltyäkkin on hirmuisesti tullut..onko kellää vinkkejä =D

painoa on taas tullut kilo viikossa, tiistaina neuvola..kyllä th taas silittää päätä =/



vuoden vaihtumista vietettiin täällä rauhallisin merkein raketteja ampuillen =P



massussa kaikki ennallaa..saa nähdä joko vauva olisi jo vihdoinkin sitten tiistaina kiinnittyny lähtökuoppiin..

yöllä kävi hurja möyryäminen mahassa kun pamahteli joka puolella, tuntui että vauva tulee väkisin mahanahkan läpi =/ taisi raukka pelätä tai jotain..



kokoarvioista on teillä ollut puhetta, mutta mulle ei ole kertaakaan tehty tuota kokoarviota =( itse veikkaan sen perusteella että varmaan sellanen " normaalikokonen" tulossa =D olisi kait se lääkäri sanonu jos vauva olisi hirmu jätti =D



nyt taidan lähteä tuonne lumisateeseen tarpomaan jos vaikka sais aikaan niitä supistuksia =)

palailen myöhemmin lukemaan teidän kuulumisia =)



nekkuli ja elmeri 38+2

Ja niin vaan vuosi vaihtui ennen vauvan syntymää :) Meidän kun ei pitänyt pysyä yhdessä kasassa edes joulukuuhun asti...



Mutta nyt onkin sitten tosi malttamaton olo! En jaksaisi millään odottaa enää päivääkään - tosin mitään merkkejä lähestyvästä synnytyksestä ei ole. Kunnolliset supistukset loppui jo viikkoja sitten, nyt tulee vaan muutamia napakoita päivässä. Mut ei puhettakaan että ois säännöllisiä tai riittävän kipeitä ja kunnollisia. Verensekainen limainen vuoto oli ja meni joulun aikana. On tää odottajan mieli hassu, pitäis osata nauttia viimeisistä raskauspäivistä ja levätä varastoon, mutta ei ;) Toisaalta lepääminenkin on vähän niin ja näin, kun yöllä saa juosta vessassa parin tunnin välein.



Täällä alkoi aamuyöllä lumisade ja sataa edelleen, joten ajattelin mennä kokeilemaan lumitöitä ja sen jälkeen saunaan. Tuskin on mitään vaikutusta, mutta jos sais sitten nukuttua kunnolliset päiväunet!



Mukavaa vuoden ensimmäistä päivää!



päivänsini 39+3

Täällä vuosi vaihtui niin rauhallisesti kun vaan voi, telkkaa katottiin, vaik todettiinkin, ettei sielt mitään katsomisen arvosta tullukaan...

Mulla supisteli (kaiketikin) eilen illalla jonkun verran, mut rauhottu huomattavasti kun rupesin sänkyyn pitkäkseni...tietenkin piti sit välillä olla ylhäällä, jos ois vaikka saanu enemmän aikaan, mut eipä auttanu... Nytkin kiristelee mahaa, mut niin, ettei koske...

Me saatiin ennen joulua painoarvioks n. 3200g ja ultraajan mielestä oli kovin iso, tosin lääkäri ei sit virkkanu asiasta halastua sanaa...

Ässistä ainoostaan yks ollu käytössä=) Saunaa meil ei oo, eikä mattopiiskaa, ni siivoominenkin jääny vähemmälle...

Noh, ei kun rattoisaa vuoden jatkoa ja ilmotelkaahan, jos lähtö alkaa olla käsillä...



Millamalla rv 38+2

Joku kyseli tuossa mitä arvioita muut on saaneet. Kävin perjantaina Jorvissa vauvan korkean sykkeen takia. Aamuisessa neuvolassa syke paukutti koko ajan yli 190:ää.

Olin tunnin verran käyrillä, jolloin olivat taas normaalit. Ilmeisesti vauva vaan melskasi tosi paljon silloin, kyllä mä tunsinkin että oli aikamoinen vauhti päällä.

Ultrasivat kuitenkin varmuuden vuoksi, ja ottivat mittoja. Sain painoarvioksi n.3kg, viikkoja oli perjantaina 35+5. Ja passittivat tietysti taas sokerirasitukseen, kun on ehkä hiemna isokokoinen. ja lapsivettäkin oli hieman yläkanttiin. Ärsyttää vaan tosiaan se rasitus, kun olen aiemminkin käynyt (korkean bmi:n takia) ja aina on ollut erinomaiset arvot.

Yritän nyt tässä vähän vahtia syömisiäni ettei ihan hirmu jättiläistä tulisi. Esikoinen oli syntyessään rv40+3 4050g ja 55cm.

Menen 9.1. synnytystapa-arviointiin, joten siellä varmaan katsotaan sitä vauvan kokoa uudestaan.

Kuulostaako tuo 3kg näillä viikoilla hirmu isolta muitten korvissa? Me ollaan molemmat vanhemmat isokokoisia joten ei kai se ole ihme jos me ei saada alle kolmekiloisia ......

Muuten on ihan jees olo, supistuksista ei ole tietoakaan. Olen varmaan huonosti supistelevaa tyyppiä, sama juttu oli ekassa raskaudessa, ei niitä juurikaan näkynyt. Tää menee varmaan reilusti helmikuun puolelle veikkaisin, joten onhan tätä odotusta vielä jäljellä *huokaus* :))



ronsu80 36+0

Huomenia...



otti aikas lujille tuo uuden vuoden vastaanottaminen :). Käytiin alkuillasta miehen kanssa kylässä, sitten tultiin kotiin kököttämään, kun mulla turpos jalat ihan hulluna ja selkääkin särki niin, ettäoli pakko päästä pitkälleen. Hirmu hormonihyrskyn pukkasi sitten päällensä; vuosi vaihtui itkeskellessä. Ei mitään varsinaista syytä - rupesin vaan ajattelemaan, että se on tammikuu nyt ja vauva syntyy ihan kohta. Jännittää!!! No, onneksi sain kuitenkin unen päästä kiinni ja vetelinkin sitten sikeitä melkein kellonympäryksen :).



Meillä kokoarvio ultrassa oli n. kuukausi sitten 2146g. Toissa viikolla terkkari sanoi neuvolassa, että vauva oli jo silloin kaiketi n. 3kg. Saa siis havaita, millaisille lukemille päästään... ensi torstaina meen taas ä-polille käymään, joten silloin selviää varmaan taas lisää.



Juu, tervetuloa joulukuiset " jämät" ;) meidän joukkoomme jännäämään tulevaa. Iloa ja vointeja kaikkien päivään!



:) SolAngel & Rontti 36+3

Se tosiaan vuosi vaihtui, ihan rauhallisissa merkeissä, mitä nyt ilotulitteet pitivät kamalaa meteliä:)



Ei olis enää pitkä matka meillä, niin kuin tuossa aiemmin jo todettiinkin. Kyllä alkaa olla mieli malttamaton tuon vauvan suhteen, tahtoo syliin sen!!! Kas kun nuo yöt ei tosiaan ole enää sataprosenttisia, vaikka nukkua kyllä saankin, mutta jatkuva kyljenkääntely käy työstä sekin. Ja kyllä se aina ärsyttää herätä ku on semmonen vessahätä että oksat pois, ei puhettakaan että sen vois jättää laskuista. Mutta heräilyähän se tulee olemaan vauvankin kanssa, sen tiedän kokemuksella...



Mutta olisi se niin kiva se vesseli tavata jo ja päästä varpaita laskemaan ja koko pakettia ihailemaan. Ja eihän sitä ennemmin tiedä, mikä on vauvelin terveyskään, ennenkuin saa sen tuolta masusta pois...



Mutta lopetan jorinat nyt, hyvää mieltä ja jaksamista kaikille isomahaisille, sekä joulukuisille että tammiksille.

Mimmu 36+5

Minä en ole missään vaiheessa kuullut mitään kokoarvioita lapsosesta - taitaa olla tulossa siis ihan normalikokoinen vauveli.



Minua on ruvennut jännittämään synnytys jo aika paljon. Varsinkin öisin mietin, että glumps jos tänä yönä tulee lähtö. Alan muistaa, että erityisesti se avautumisvaihe on niin kivulias, niin kivulias. No, onneksi epiduraali on keksitty ja siihen aion turvautua, jos on tarve.



Välillä supistelee aika paljon ja vauva ruuvaa päätään alaspäin. Turvotustakin on, kaiken kaikkiaan olo on sellainen, että arvelen aika alkukuusta synnyttäväni. Hauska katsella vauvaa odottavia vaatteita ja muita tarvikkeita - ihan kohta hän on sylissä. Minusta tuntuu, että tyttö olisi tulossa, aiemmin arvelin poikaa. Jänskää saada sekin tieto sitten aikanaan.



Oikein hyvää alkanutta uutta vuotta kaikille!



T.Pallotuija 37+4

Täällä aletaan kanssa olla aika herkällä mielellä ja tuntuu tunteet olevan pinnassa... Eilen illalla kävi sellainen pikku vahinko, että kun avasin jääkaapin oven, niin kattila, jossa oli aiemmin illalla tehtyä suppilovahverokeittoa, tippui suoraan syliin/lattialle. Ja sitä keittoa oli sitten joka paikassa: jääkaapissa, jogurttipurkissa, lattialla, matolla, seinässä, verhossa, paidassa, housuissa, varpailla... KÄÄK! Katoin vaan kauheata sotkua ja aloin parkumaan kuin pieni lapsi! Mies luuli, että olin varmaan rikkonut meidän " hienompia" lautasia ja parun sitä ja tuli katsomaan sotkua. Kyllä sillä taisi olla naurussa pidättelemistä, kun nainen parkuu yltä päältä suppilovahverosopassa!!! Voi että otti päähän siivota sitä sotkua. Piti raahata matot ja verhot kylppäriin pestäviksi jne. Kauhulla vaan ajattelen sitä tulevaa, kun vauva joku kerta kakkii vahingossa johonkin eteisen matolle tai heittää mustikkasoseet seinille... =) Mitenkähän sitä meikäläisen hermo kestää?! No, kaipa tää yliherkkyys tasaantuu hieman jossain vaiheessa... =)



Mä kävin viime viikolla ultrassa ja vauvan painoarvio oli 3060-3340 g (rv 37+1). Mulla ei ole mitään merkkejä synnyttämään lähtemisestä ja vointi on muutenkin hyvä, joten kaipa tässä on varauduttava vaikka siihen, että helmikuulle tai ainakin tammikuun lopulle menee...



Loistavaa uutta vuotta 2006!



Piippa79 (rv 37+3)

Tänne asti päästy, suhtkoht kunnialla vielä. Mä en tehny mitää uuden vuoden lupauksia, ei oo aiemminkaa tullu tehtyä.. Muutama raketti päästettiin ilmaan ja tinoja valettiin. Ihan rauhallisis merkeis suju siis vuoden vaihtuminen. Kylä vähä jännitti, että jos vaikka just uutena vuotena tulee lähtö ja mies ei oo lähimaillakaa, että mitäs sitte tehdään... Ei sillä, että sen kummempia oireita olis ollu edes, mutta eihän noista vauvoista ikinä tiedä! Toki pikkasen on supistellu, mut ei kipeesti, eikä kovin säännöllisesti. Odotellaan siis!

Tänään uskalsin jo tehdä lumityöt, taitaa se vauva joka tapaukses syntyä itte, ku on sen aika ja parin päivän päästä tulee mulla 37 viikkoo täyteen. Vaikka sais se vielä kasvaa jonku verran, mulla tehtiin viime keskiv. painoarvioks 2300 g, jotta aika pikkunen vipeltäjä sieltä olis tulos! Mutta ihmiset on eri kokosia.. Eikä mun mielestä ihan täysin voi edes luottaa noihin arvioihin, näkeehän sen sitte syntymähetkellä, että millanen pötikkä sieltä muljahti!!

Mä en ihan vielä oo täysin kypsyny mahaani, vaikka se kieltämättä ahdistaaki henkee, mun masu ei oo laskenu vielä. Ainoo mikä kyrsii, on se ettei mua huvita mikää... Tekemistäki olis kyllä (lastenhuoneet piti olla jouluksi valmiit, mutta edelleen kesken, esimerkiks..) Ei vaan vois vähempää kiinnostaa... Tai mä tiedän, että ku rohkeesti ottais itteensä niskasta kiinni, niin ei sitte ehkä malttais lopettakkaa hommia, ei siis kiinnosta toi alottaminen!



Taidan ny vetäytyä lämmitystouhuihin, voikaahan hyvin ja supistuksia niille, jotka niitä toivoo!!!

Hemppa 36+5

No nyt vois kyllä erittäin mielellään jo lähteä synnyttämään, siltä tuntuu... Kyllä tahtoisin jo vauvan syliin!



Uusi vuosi vaihtui rauhallisesti kotona, syötiin ja saunottiin, valettiin tinaa (masuakille tietysti omansa) ja käytiin tytön iloksi ampumassa muutamat raketit. No siellä rakettienampumisreisssulla kahlasin paksussa lumessa pellolla ja putosin vielä ojaan! Siitä oli seurauksena muutamat mojovat supistelut viime yönä, olin tosi paniikissa tietysti kun mies oli ottanut sen verran kuoharia ettei olis voinu lähteä autokuskiksi... ja taksin saaminen uudenvuodenyönä olis varmaan ollu aika hankalaa kanssa. No nukahdin sit kumminkin ja täällä ollaan edelleen yhtenä kappaleena, pientä nipistelyä tuntuu välillä muttei mitään varsinaista supistelua.



Kyllä odottavan aika tuntuu nyt niin pitkältä, kaikki on ollut jo jouluna ihan valmista vauvaa varten, että kärsimättömyys sen kun kasvaa. No täytyy nyt vaikka välillä lähteä vähän ulkoilemaan, kohta sitä raitista ilmaa ei kai niin helposti käydäkään haukkaamassa... :)



Oikein mukavaa vuotta 2006 ja tammikuuta kaikille!



Rosa rv 38+5

Viimeksi se tehtiin mulla ultrassa 8.12 ja silloin oli 2700 g ja lääkärin arvio oli että kilo tulee lisää synnytykseen mennessä... Sillon olis aika samankokonen kun tuo isosisko syntyessään, 3590 g... Eikös sitä sanota että viimeisen kuukaden aikan vauva kasvaa vielä kilon. Mutta ainakin mulla on tutuille monelle käynyt niin et noi kokoarviot ultrasta on ollu aika pielessä kun ne perustuu johonkin reisiluun mittoihin ja vatsan- ja päänympärykseen. Hmm..

Nyt en sen enempiä tässä jaarittele, kerron vaan, että lähden taas kerran äitipolille näytille. Viime torstainahan siellä viimeks paineiden takia olin. Nyt on tosiaan viikonlopun aikaan ollu selvä olo siitä, että paineet on koholla ja päätä särkenyt mutta vähän tyhmänä oon sitten sinnitelly kotona vaikka käskivät herkästi soittaa. Nyt iltapäivällä on kuitenkin taas alkanu lievää ylämahakipua olla, ja mies käski soittaa sinne kysyä asiaa. Huomenna ois kuitenkin neuvola ja kysyin että riittääkö se siellä asian tarkistus, mutta lääkäri sanoi puhelimessa, että tule nyt tänne, sä kun kerrot huomenna nämä oireet neuvolassa, niin oot sitten lähete kädessä tulossa kuitenkin, että tule jo nyt heti.



Höh. Toivotaan kovasti, että mitään raskausmyrkytystä tässä ei ole kehittyny, siitä saan kyllä sitten syyttää osittain itteenikin, kun en ole levänny koko aikaa kuten käskettiin.... =(



Mutta vointeja teille kaikille muille, tulen ilmottelemaan heti kun jotain tiiän! Eli jos musta ei mitään kuulu iltayöhön mennessä, sille reissulle sitten jäin. Hope not!



Kölli

Perjantaina oli kohdunsuu 5 senttiä auki ja synnytys käynnistettiin kalvojen puhkaisulla. Supistuksia odoteltiin ja ne alkoivatkin kätilövuoron vaihtumisen jälkeen. Vanehmman polven kätilö komensi minut " poimimaan roskia lattialta" . Ei olisi meidän kämppä puhtaaksi siivottu, ehkä kaksi kertaa kumarruin lattian puoleen ja supistukset alkoivat. Tulin todenneeksi, että edellisen synnytyksen ripeys ei johtunutkaan oksitosiinista, vaan minusta, sillä aivan saman kaavan mukaan (todella kiivaaseen tahtiin) rajut supparit tulivat kun kerran vauhtiin pääsivät. Kello oli tuolloin 15.30.



Joskus viiden tietämillä kätilö sanoi, että ponnistaa saa kun siltä tuntui. Siitä alkoi tuon synnytyksen outo vaihe. Tuntui, että alaspäin painaa niin pirusti, muttei samaa repivää kipua, jota kaipailin ponnistusten tueksi. Jälkeenpäin ilmeni, että vauva teki " kunniakierrosta" eli käänsi vielä kerran kylkeä viimeisen kerran kunniaksi. Siinä puuhassa kului puolisen tuntia, mutta minulta meinasi usko hiipua. Taisin huutaa aika moneen otteeseen, että en osaa enää synnyttää. Sillä sekunnilla, kun vauva päätti tulla ulos, kaikki epäilykset unohtuivat. Ulostyöntävä paine oli niin voimakas, ettei tarvinnut pelätä kuin omaa halkeamista. Jos oikein muistan, niin kahdella työnnöllä tuli. Kello 17.36 oli poika maailmassa. Painoa oli 3810 ja pituutta (jalat hieman koukussa) 48 cm.



Istukka otti aikansa ja aika paljon vertakin meni, mutta hengissä selvittiin. Kätilö ihasteli pojan pyöreää päätä ja kehui lantiotani ihanteellisen tilavaksi, mahdollistihan se tämän ylimääräisen kiepinkin (kerran oli kuulemma hänen uralleen aiemmin moinen tapaus sattunut). Tikkejä ei tarvittu, kiloja jäi laitokselle ainakin 8, pinnasänky kasattu, vettä juon kuin heikkopäinen, maitokin nousee. Eipä tänne muita ihmeitä.

Olihan se sinulla sitten melkoisen nopeaa toimintaa!! Pääsittekin aika nopeasti kotioloihin takasin =)



Köllille onnea matkaan polille, toivottavasti kaikki hyvin. Odotellaan täällä kuulumisia, miten sillä reissulla kävi!!



Täällä ei mitään uutta, supistelee harvakseltaan..



Pomppis

...mutta siihen on hyvä syy. =)



MEILLE SYNTYI 27.12.05 MAAILMAN KAUNEIN JA IHANIN TYTTÖ! " Artturi" olikin siis tyttö. Sen isompia en nyt kirjottele. Palailen myöhemmin uudestaan.



-J ja rinsrenssa-