TAMMIKUISET SE ON MEIDÄN KUUKAUSI NYT ;)

Ja tietysti muillekin jo vauvansa hakeneille....

Taisin jo eilen mainitakin,että meidän neiti ei taida haluta tulla tähän maailmaan ollenkaan. No tosin viikkoja on vasta 38+4 ja esikoinenkin syntyi vasta 40+2, mutta silti. Kun ei mitään tuntemuksiakaan ole! välillä maha menee kovaksi,mutta ei semmosia kunnon supistuksia ole ollut aikoihin....plääh....ehkä ne tulee sitten vesien menon myötä.



Eilen juhlittiin kaksien naapureiden kera tuonne puoleen 3 yöllä, sitten jo puoli 10 olin kukkumassa ylhäällä - kun ei nukuttanut! Otin puolen tunnin tirsat tossa iltapäivällä ja nyt olo on tosi hyvä, neitonen köllöttelee välillä pylly pystyssä tossa edessä ja välillä potkuttelee ->aika rauhallisesti kummiskin. En oo huolestunu,kun paineet ei mitenkään koholla ,kun oon kotona mittaillut TAI siis ei ylitä takarajaa 150/100 joka äitipolilla sanottiin takarajaksi. Siellä 135/88 ovat olleet nyt jo parisen päivää. Ilmeisesti lääkitys alkaa tehota. Hyvä niin.



Muuten ei ihmeitä tännepäin maata kuulu, huomenna neuvolaan iltapäivällä. Saapi nähdä mitä vaaka näyttää,kun eilen tuli hieman syötyä sipsejä + englannin lakuja. Tosin tänään oon juonu varmaan 3 litraa vettä,mutta silti huomaa että nilkat on turvoksissa. Noh painoa tullut viime neuvolassa 10,2 kiloa kaikkiaan, joten enpä ota paineita vaikka parissa viikossa kilo kaksi tulisikin.



Mulla on tiistaina synttärit,taidanpa lähteä leipomaan kakkupohjaa kun anoppi + vanhempani ilmoittivat tulevansa kakkukahville,jos en laitoksella satu olemaan....



Ai niin, tuosta 3 S:n keinosta -> mulla ei ainakaan sauna,siivoaminen sen koommin kun viimeinen S:kään aiheuta yhtään supistuksia. Hyvin saan puuhailla kaikkea kolmea.... ;-)) Mies sanoikin jo,että pitäisiköhän meidän pidättäytyä nyt ennen synnytystä,mutta miksi ihmeessä kun hyvältä tuntuu ja molemmat siitä nauttii. Tosin maha on vähän välillä tiellä,mutta kyllä keinot keksitään.....



Mami

Niin se vain tammikuu koitti vaikka toukokuussa kun plussatestiä katsoi, tuntui että tammikuuhun on tosi pitkä aika. Uusi vuosi otettiin vastaan naapureiden kesken. Nyt on sitten ollut nuutunut olo myöhään valvomisen johdosta.



(.) supisteluja tulee useita päivässä, mutta ei säännöllisiä eikä kipeitä. Alamahaa kyllä jomottelee lähes koko ajan, etenkin liikkuessa. Sokeriseurannan pidin torstaina ja normaalit lukemat tuli kaikista mittauksista. Tiistaina sitten äitipolille kokoarvioon, olisin halunnut mennä sinne jo välipäivinä, mutta ei ollut aikoja. Nyt joudun ajelmaan sinne yksin ja se ei oikein houkuttele, matkaa on n. 45km. Lonkka ei oikein tykkää autossa olemisesta saati poljinten kanssa touhuamisesta. Toivottavasti vauveli tulee kuitenkin laskettuun päivään mennessä ettei men ainakaan yli ei jaksa enää odottaa omaa pikkuista syliin.



Tsemppiä kaikille vaivojensa kanssa tuskaileville ja muillekin.



Unelma ja vauvi rv 37+1

ONNEA VAUVALLE JA VANHEMMILLE!!!!



Kiva olisi, jos jaksat ja kerkiit käydä kuulumisia aina välillä pistämässä...

Onnenhalauksin, eeviliina

HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA KAIKILLE!



Tapasin päivällä tutun, joka uteli milloin vaavini pitäisikään syntyä. Minä vastasin tavalliseen tapaani, että " tammikuun lopussa" , ja vasta sitten tajusin että NYTHÄN ON TAMMIKUU! Eli siis nyt täytyy orjentoitua vastailemaan että KUUN LOPUSSA... APUUAA!



Eilen laitoin pedin pienelle valmiiksi. Siis asettelin reunat äippälaatikkoon ja petasin sen valmiiksi. (Laitoin kannen vielä päälle, jos joutuu odottamaan pitkäänkin, mutta) mun oli pakko saada taas välillä jotain konkreettista aikaan vauvan tuloa varten! Verhokatosta en vielä viitsinyt silittää pölyttymään, mutta enköhän senkin kohtapuoliin virittele... ;) Keräilin myös sairaala tarvikkeita lisää kasaan...että tämmöisiä tänne!



SolAngel taisi tässä yks päivä murehtia parisuhteensa puolesta. Mulla on ollu samoja mietteitä viime aikoina. Olen kanssa etukäteen parkunut sitä miten yhteinen aika miehen kanssa jää vähemmälle, ja miten parisuhde joutuu koetukselle vaavin tultua. Seksielämä loppuu tyysti, romanttiset kävelyretket ovat historiaa, ulkomaille ei pääse enää ikinä.. eikös se niin varmasti mene ;)?!? Mä olen jo kateellinen siitä, että mies vauvan syntymän jälkeen kutsuu jotain toista kullaksi, omaksi rakkaaksi jne. vaikka itse juttelen masukille jo nyt samoilla hellittelynimillä. Hymyssä suin täällä mietinkin, että taisi olla korkea aika saada meidän perheeseen lisäystä!



Juu, ja mulla kanssa oli hirmuiset hormoonimyrskyt eilen. Itkin lähes koko lounaan, kun kanakastikkeesta ei tullu niin onnistunutta, kun olin odottanut! Kyllä on miehellä kestämistä ;)



Eilen ja tänään vaavi on ollu tosi vilkas! Olen tässä vain oleillut, niin kylläpäs on liikkeitä tuntunut ja näkyny, vaikka kaveri onkin jo tuolla lähtökuopissa. Ja minähän se olin niin huolissani liikkeiden vähyydestä. Ja ensimmäisen kipeän supistuksenikin tunsin toissa yönä! Aikaisemmin on vain muutamia kertoja vatsa ollut kovana, enkä oikein oo tiennyt suppareista mitään! Tästäkös se alkaisi...



No nyt tilaa muillekin!!! eeviliina 36+3

Tahtoo myös oman nyytin jo syliin. Yksiön vuokrasopimus on siis tänään katkolla, mutta ei tunnu oikeastaan vielä missään. Eli yli taitaa mennä. Palvelu pelaa, mikäpä kiire sieltä masusta ulos on, isovelikin tuli pois vasta kun " häädettiin" =käynnistettiin.



Kaksi viikkoa korkeintaan enää, mutta kun tuo odottavan aika on niin pitkä.



Jaksuja kaikille! Mimmu ja Nyytti rv 40 TASAN

Mulle tuli painoarvioksi synnytystapasuunnittelussa rv 36+2 n. 3,5kg vauva, silloin painoa oli 2892, eli noin kolme kiloa.

Eli ei kuullosta kolme kiloa noilla viikoilla yhtään paljolta, ketä sitä nyt kyseli, sitä en valitettavasti muista.

Paljon onnea vauvan saaneille, me oltiin tänään jopa pulkkamäessä, mutta ei se mitään sitten auttanut...



rv tasan 39 tänään...

Sekä aamulla että illalla kävin reippaalla kävelyllä, mutta ainakaan aamuinen lenkki ei saanut mitään aikaiseksi. Saas nähdä, saako tämä äskeinen pikkukävely aikaiseksi supistuksia. Toivottavasti! Nyt siis vauva syntyä milloin tahansa. Onneksi kuitenkin maksimissaan on enää reilu kaksi viikkoa tätä odotusta jäljellä...



Eipä tässä kummempia tänään. Supistuksia odotellessa,



Myypuh 39+5

Oikein hyvää ja paksuvointista uuden vuoden alkua kaikille tammimasuille!! :) Enpä ole saanut aikaisiksi käydä kirjoittelemassa pitkään aikaan kuulumisia, mutta nyt sain otettua itseäni niskasta kiinni. meillä se odotus senkun lyhenee ja lyhenee...



Oloni ei ole enää paras mahdollinen. Nivusia koskee ja häpyluuta painaa. Taitaa olla meidän nyytti laskeutumaan päin?! Ylihuomenna on neuvola, niin saan sitten tietää onkohan hän jo kiinnittynyt. Viime viikolla oli viimeinen ultra ja painoarvioksi lääkäri sanoi silloin n. 3500g. Voisi pikkuinen alkaa jo tulla, ettei niin kovin isoksi venähdä. Voisi alkaa jo pikkuhiljaa jo syntymään... Kohdunkaulakin oli lyhentynyt kahteen senttiin. Synnytys on koko ajan mielessä. Outoa, ei pelota yhtään, vaikka esikoista odottelen. Minua ei edes jännitä!

Jouduin käymään viime viikolla myös maksa/sappikokeissa. Ei niissä kylläkään tainnut olla mitään häikkää, kun eivät ole minulle soittaneet. Minulle on tullut sellaista ihmeellistä kutinaa kämmeniin ja jalkapohjiin... Kuulemma saattaa olla kyse hepatoosista, jos tällaisia oireita ilmenee. Sain kyllä ennen joulua ihmeellisen ihottuman, mikä ei meinannut parantua ollenkaan... Ihottuma lähti, mutta nyt on kutinaa. Tai sitten johtuu pelkästään hormooneista. Tiedä häntä.



Ihan inhottaa käydä kohta nukkumaan, kun tietää ettei kuitenkaan saa riittävästi unta. Päivisin väsyttää ihan mielettömästi ja yöllä ei tule uni. Vessassa pitää ravata, joka paikkaa kolottaa ja lonkat puutuu... Minua ikään kuin ahdistaa. Tuntuu etten saa välillä henkeä. Ihan kun kurkussa olisi jokin pala. Närästystäkin on esiintynyt nyt muutamana yönä. Onneksi tämä maha on kohta pois tieltä. Viime yönä heräsin pari kertaa siihen kun supisteli oikein kunnolla. Sattui niin vitävästi, että teki mieli huutaa. Tänään on sitten supistellut aika tiuhaan, mutta ei ole olleet kivuliaita. Saa nähdä milloin sitä joutuu tästä lähtemään...



Laittelin tänään valmiiksi vähän tavaroita, mitä aion ottaa mukaan sairaalaan... Anteeksi, tämä on todella tyhmä kysymys: Pidetäänkö sairaalassa omia pikkareita, vai tuleeko nekin sairaalan puolesta?!? Olen viimeeksi ollut sairaalassa nimittäin v. -87 niin en voi muistaa..

Sitten toinen kysymys: Mitä kaikkea kannattaa hankkia hoitopöydälle?? Minulla on koko ajan sellainen tunne, että jotain uupuu...



Pitää tästä nyt varmaan lähteä kokeilemaan, jos vaikka uni tulisi...

Hanna rv 36+7

Onneksi olkoon te jotka olette saaneet vauvan.



Eilen jonkin verran tuli sitä lapsivettä ja olin ihan varma että nyt se lähtötuli laukkukin vietiin valmiiksi autoon, supistuksiakin tuli mutta

sitten vauva ajatteli että ei tulekaan. Eli tässä sitä ollaan vieläkin yhtenä kappaleena. Tänään on tullut myös varsin kipeitä supistuksia.

Nyt olisin kyllä valmis mennä jo sinne sairaalaan, ei jaksa tätä olo tilaa enään kun on niin hyljemäinen olo. Kaikenlisäksi hampaasta lähti paikka, ja mä tarviin hammaslääkärissä puudutuksen jota ei enään voi antaa tässä vaiheessa, sekin vielä riesaksi.

Tänään on tullut vihlovaa päänsärkyä, täytyypi vaan seurata sitä.

Onneksi tiistaina on taas neuvola.



Hyvää illanjatkoja ja hyvää yötä.





Minnie-71, RV 37+1