Mitkä "pakko lukea kirjat" olet lukenut ja mitä mieltä olit?

Humiseva harju, loistava kirja, luettu moneen otteeseen.

Aleksis Kiven tuotanto on tylsää, paitsi Nummisuutarit on ihan hauska. Juhani Ahon ja muiden aikalaisten kirjat ovat nykylukijalle aika tylsiä, Minna Canthin tekstit ovat kuitenkin koskettavia. Mika Waltarin romaaneista olen lukenut lähes kaiken, suosikit ovat toki tätä pakko lukea -osastoa. Sinuhe, Johannes Angelos, Mikael Karvajalka, Mikael Hakim ja Turms kuolematon ovat suosikkeja, jotka olen lukenut useasti. Väinö Linna on loistava.



En jaksa kirjoittaa ulkomaalaisista. Mainitaan nyt vaikka James Joyce, jonka kirjat ovat käsittämättömiä.

Täällä pohjan tähden alla -trilogia

Tuntematon sotilas

Sinuhe egyptiläinen



Kalevalakin on mielenkiintoinen opus, huima seikkailu.

Harry Potterit olen lukenut lapsille. Mun mielestä "pakko lukea kirjoja" on klassikot ja muut sellaiset teokset, jotka ovat olleet merkittäviä omana aikanaan tai ovat sellaisia nyt. Olen pyrkinyt niitä lukemaan mahdollisimman monta, mutta ei yhden ihmisen elämä riitä kaikkien lukemiseen :) Onhan niitä kaikenlaisia "lue edes nämä"-listoja. Niistä mulla on yleensä melkein kaikki luettuina. Twilight-kirjoihin en ole vielä niillä listoilla törmännyt, enkä tosiaan aio koskaan lukea niistä yhtäkään.

Potterit (hyviä) True blood > Charlaine Harrisin kirjat on hyvää viihdettä, Sinuhe egyptiläinen (mielenkiintoinen, pitää lukea uudstaan) tässä nyt muutama.

ja pidin niistä todella. Suosikit Valtakunan salaisuus ja Ihmiskunnan viholliset.



Sofi Oksasen Puhdistus; inhosin sitä. Yliarvosttua väkivallallaja räällä revittelyä.



Katja Kettu, Kätilö; sama kuin Sofin kirja. Se parani loppua kohti, kun palaset nivoutuivat yhteen, mutten pitänyt ylettömästä iljettävyyksien kuvailusta, tarkoituksellisesta vaikealukuisuudesta ja kielen ontumisesta. Murre oli epäonnistunutta, seassa nykytermejä jne.



Paulo Coelho: Veronica päättää kuolla. Portobellon noita. Ensimmäisestä pidin, se oli yllättävä, vaikka tiesin Coelhon naureskellun maineen. Toinen oli jo liikaa, en jaksa lukea hänen sisäisestä tytöstään enää yhtään kirjaa.



A-L Härkösen kirjat: useamman olen lukenut. Jossakin määrin pidän, kieli on usein sujuvaa ja luontevaa, mutta pinnalle tulee ihan liikaa kirjailijan oma kikeryys ja AV-mammamaisuus, yäh.



Arto Paasilinna: kuusi kirjaa lukenut, sitten kyllästyin. Näistä suosikki oli Auta Armias.



Olisihan näitä. Jottei mene ihan haukkumiseksi, kerron joitakin kirjoja, joista olen pitänyt.



- Maritta Lintusen koko tuotanto. Erityisesti novellikokoelma Ovisilmä

- Merete Mazzarella. Luin viimeksi Ainoat todelliset asiat

- Elina Tiilikka: Myrsky



(luen aika paljon suomalaisia naiskirjailijoita koko ajan)



Nyt on kesken mieskirjailija; Harri Närhi, Apinamorsian. Odottamassa Anu Silfverbergin He eivät olleet eläimiä (novelleja)

Suomessa tuntuu olevan nosteessa "Ainoan Elämäni Nuoruus" niminen kirja. Hyvin koskettava, ja uskoisin sen olevan pian tunnetumpi kuin nyt on. Suosittelen. 

Taru Sormusten herrasta

https://kirja.info/kirja/taru-sormusten-herrasta-tarkistettu-suomennos-…

ABC kirja. Oli aika vaikealukuinen.

1984. Mielestäni yliarvostettu, oli pitkäveteinen ja vasta lopussa alkoi tapahtumaan. 

Luin Mein Kampfin ja pidin siitä.

En tiennytkään etyä niin viisaita ihmisiä on ollut olemassa. 

Kuka lie kirjailija?

Vierailija kirjoitti:

Aleksis Kiven tuotanto on tylsää, paitsi Nummisuutarit on ihan hauska. Juhani Ahon ja muiden aikalaisten kirjat ovat nykylukijalle aika tylsiä, Minna Canthin tekstit ovat kuitenkin koskettavia. Mika Waltarin romaaneista olen lukenut lähes kaiken, suosikit ovat toki tätä pakko lukea -osastoa. Sinuhe, Johannes Angelos, Mikael Karvajalka, Mikael Hakim ja Turms kuolematon ovat suosikkeja, jotka olen lukenut useasti. Väinö Linna on loistava.



En jaksa kirjoittaa ulkomaalaisista. Mainitaan nyt vaikka James Joyce, jonka kirjat ovat käsittämättömiä.

Luin just viime kesänä Juhani Ahoa. Mielestäni oli yllättävän hyvin kestänyt aikaa, eikä ollenkaan tylsää. Hänellä oli hyvää psykologista silmää ja osasi myös kirjoittaa naishenkilöitä, mikä poikkeuksellista. 

Vierailija kirjoitti:

ABC kirja. Oli aika vaikealukuinen.

Arwosteletko Abc ciriaa? Torcheaa, cinä iuntti. 

Luin Dostojevskin Riivaajat. Kirjailija on yliarvostettu vähän niin kuin Mika Waltarikin. Sopii sellaisille, jotka eivät ole lukeneet filosofiaa. 

Ajan lyhyt historia. Jokaisen kannattaisi lukea ihan ajatujsen kanssa että ymmärtää lukemansa.

Luin nuorempana kaikki venäläiset klassikot, monista pidin, enää en jaksaisi ehkä keskittyä niihin samalla tavalla. Vain Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan jäi minulta kesken.   Ainoa länsimainen arvostettu teos  jonka suosiota en ole ymmärtänyt oli Sadan vuoden yksinäisyys.