Lue keskustelun säännöt.
sain vakipaikan ja olen raskaana - miten kertoa?
16.06.2008 |
Tiedän pitäisi olla iloinen tässä nykymaailmassa, että vakipaikka kolahti eteeni. Olen nyt (ja ollut aina) määräaikaisessa työsuhteessa ja tätä nykyistä paikkaa hakiessa jo tiesin olevani raskaana. En tietenkään kertonut sitä haastattelussa. Työt alkavat kuukauden päästä vasta ja masu on silloin jo näkyvä. Miten kertoa asiasta uuteen työpaikkaan? Jos olisin mies, en edes ajattelisi huonolla omalla tunnolla, mutta en voi mitään, että tunnen suuria tuskia asian puolesta. Koeajan pitäisi olla se 4kk ja viikosta jää vajaaksi, että ehdin sen olla kunnes äitiysloman pitäisi alkaa. Pelkään, että heivaavat mut pellolle. Tietenkin yritän tehdä työni mahd. hyvin ja ettei mitään tällaista tapahtuisi, mutta kun tämä elämä on välillä niin julma. Onko teitä samassa tilanteessa olevia ? miten te olette kertoneet? miten työnantaja on ottanut asian vastaan? vinkkejä ja näkökantoja? kiitos vastauksista etukäteen! ja jos vaikutan,etten olisi onnellinen ja tyytyväinen tilanteeseeni - niin olen tietenkin. Tämä toinen lapsi on erittäin toivottu - samoin työpaikka.
Kommentit (40)
JA ONNEA AP:LLE! Kaksi ihanaa asiaa tapahtumassa yhtäaikaa!
Itseä harmittaa, etten ollut yhtä "rohkea" :-((.
Vauva tulossa - ihanaa.
Mutta olen työssä jossa TODELLA en VIIHDY (en ole ollut vuottakaan tässä, mutta tiedän kyllä ettei tää ollut mun paikka.)
Tuossa 1-2 kk sitten oli MONTA paikkaa avoimena, joita mietin, haenko, ja sain tuttavilta vinkkejä myös sopivista joihin oisin voinut päästä osin suhteilla.
No jätin hakematta ! :-(
Kun ajattelin että oon raskaana, ja käytännössä oisin alottanut varmaan vasta rekryprosessien ja irtisanomisaikojen ja lomien jälkeen elokuussa, jolloin tää näkyy TAATUSTI.
Enkä voi riskeerata sitä, että sanoisivat irti koeajalla.
Tietty olisi voinut sanoa asian tosiaan työsopimusta allekirjoittaessa, mutta ei sekään välttämättä olisi poistanut riskiä, etteivät sano irti silti koeajalla, jos keksivät jonkun syyn.
Ja mietin, mitä ne rekryfirmojen konsultitkin musta ajattelee - voin hyvinkin törmätä vielä samoihin tyyppeihin.
Itse asiassa huonoksi onneksi kahdessa mielenkiintoisessa paikassa olis ollutkin sama konsultti sattumalta, kuin oli hoitamassa tätä mun edellistä rekrytointia!!!!! (tosi ärsyttävä tyyppi)
Joten en halunnut luoda sille vaikutelmaa, että
- olisin häilyväinen tyyppi kun vaihdan alle vuoden päästä
- ja vielä yllärinä tulisi raskaus!
(Tosin rekryfirmakin voisi tuntea vähän vastuuta, ihme että ne suositteli mua tuohon paikkaan, kun firma selkeesti tarttee erilaisia ihmisiä organisaatioonsa. Itse yritin kyllä aika suoraan kertoa, millainen olen / mitä en ole.)
No, nyt mä sitten jumitan tuolla - joo on vakipaikka - mutta oon jo VALMIIKSI masentunut ja ahdistunut ajatuksesta että sinne pitäisi palata.
Ja esim. osittaiseen hoitovapaaseen tiedän suhtauduttavan tosi nihkeesti, se oli tilanne tuossa taannoinkin, kun oisin tarvinnut jonkin aikaa osittaista (lain vaatima 0,5 v. oli jo täynnä, joten oikeus olisi ollut).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerroin heti ensimmäisenä työpäivänä kun en halunnut stressata asiasta kauemmin. Pomo otti asian hyvin ja kysyi kuinka kauan voin olla töissä. Koeajan loppuun olin. Äitiyloma olisi minullakin alkanut koeajan viimeisellä viikolla, mutta tein töitä vielä tuon viikon koeajan loppuun.
Olin raskaana haastattelussa, en kertonut sitä. Kerroin heti, kun näin pomon ensimmäistä kertaa paikan varmistuttua. Pomo onnitteli. Koeaikani ei ehtinyt kulua loppuun, ennen kuin jäin äitiyslomalle. Siitä ei tullut minkäänlaista ongelmaa.
Ennen kuin kerroin työnantajalle, otin kuitenkin yhteyttä liittoon. Ap, tee sinäkin niin! Lakimies sieltä tiesi siis jo tilanteeni ja olisi ollut heti ajan tasalla, jos työsuhteen kanssa olisi tullut ongelmia. Raskaus ja vanhempainvapaa EIVÄT OLE irtisanomisperusteita. Jos työantaja koettaisi jonkin muun syyn varjolla purkaa työsuhteen koeaikana, heti yhteys liittoon!
löytyihän niitä kohtalonkumppaneitakin - kiitos, että jaoitte kokemukset! Otin jo eilen yhteyttä liiton lakimieheen ja sain hyvät ohjeet. Nyt olo on rauhallisempi ja yritän olla asiasta stressaamatta. Otan sitten vastaan mitä tulee - työni yritän tehdä niin hyvin kuin vain voin. Tsemppejä myös muille samassa tilanteessa oleville!! Onnitteluni myös teille! -ap
...että en pystyisi salaamaan asiaa. Meinaan jos haluan nukkua yöni rauhassa.
Aika oleellisen ja myös työnantajaa koskevan asian olet itsestäsi salannut.
Jos kerrot hänelle, työnantaja voi jopa arvostaa rehellisyyttäsi. Ja jos ei, niin olet ainakin tehnyt oikein ja reilusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinunlaistesi takia meidän firmaamme ei oteta töihin nuoria naisia. Ja varmasti sinunkin työnantajasi miettii tämän jälkeen kahteen kertaan, vakinaistetaanko enää ketään.
olin vasta haastattelussa ja sain tietää, että sain paikan. Mutta olisiko minun pitänyt kertoa muka olevani raskaana jo haastattelussa - enpä usko nykymaailmassa etteikö se painaisi vaakakupissa valintaa tehdessä - anteeksi olen kyllä siinä suhteessa pessimisti. Mutta tietenkin aion kertoa asiasta kun menen seuraavan kerran paikan päälle työsopimusta allekirjoittamaan. Pitäisikö minun muka kertoa ennen sitä (allekirjoitusta), että olen raskaana ja voivatko he peruuttaa päätöksensä? Tämä vakipaikka on minulle iso asia (kuten varmasti muillekin) etten haluaisi tyriä tätä asiaa vaan hoitaa loppuun asti tyylikkäästi. Mutta naisena se tuntuu olevan sitten mahdotonta (?) varsinkin kun olet raskaana vai ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Sinunlaistesi takia meidän firmaamme ei oteta töihin nuoria naisia. Ja varmasti sinunkin työnantajasi miettii tämän jälkeen kahteen kertaan, vakinaistetaanko enää ketään."
siis onko näkökantasi se,että heti vaan tiskiin kaikki kortit, että raskaana olevana naisena työnhaussa on mainittava raskaus vaikka työnantaja ei sitä kysy ( ja kuka fiksu kysyisi) kiva, että halusit heti teilata.....olen hyvä työntekijä - ilmeisesti raskaus tekee minusta sitten huonon.... raskaus on siis este työnhaulle?
mutta jokaisella oma mielipide - onko muita näkökantoja kuin tämän vierailijan??
siis siinä mielessä, että eivät kerro jos selvästi ovat raskaana. Se on väärin myös työnantajaa kohtaan. Ja sillä on kauaskantoisia seurauksia - varmasti ko työnantaja harkitsee tarkkaan seuraava henkilöä palkatessaan ottaako nuorehkon naisen, varsinkin jos hakijoiden joukossa on esim. miehiä.
Kysyit mielipiteitä, minun mielipiteeni on se, että elämässä tulisi ajatella pidemmällä tähtäimellä kuin vain oman navan ympäristöä. Tähän sarjaa juuri kuulu tuollainen käytös, ymmärrän hyvin että sinulle itsellesi yksilönä se on mahtava tilaisuus saada vakipaikka - muista siis viis.
No, lohtuna on se, että sinut todennäköisesti irtisanotaan koeajalla johtuen tietysti muista syistä kuin raskaudesta ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies joutuu pian palkkaamaan pari uutta toimistoihmettä ja sanoi jo etukäteen, ettei ota nuoria naisia juuri ap:n kaltaisen ongelman vuoksi. Mitään järkeä palkata ihmistä, joka jää hyvällä lykyllä heti äitiyslomalle ja hoitovapaalle.
sun olisi ollut fiksua sanoa jo hakutilanteessa, että olet raskaana.
Riippuu tietty työtehtävistä, että miten vaativia hommia olet menossa tekemään, mutta ajattelepa asiaa työnantajan kannalta...haluavatko palkata henkilön joka jää heti kohta äitiyslomalle?
Ja työhönopastaminen (jos semmoista ko. hommissa tarvitsee), näkevätkö sen mielekkääksi, että juuri kun saavat sut oppimaan hommat, joutuvat alkaa hakemaan tuuraajaa sulle?
Itse olen äärimmäisen rehellinen, ehkäpä liiankin rehellinen ja avoin.
Olin erään firman palveluksessa ollut vuosia, kun hain toisiin tehtäviin saman firman sisällä.
En odottanut vielä tuolloin vauvaa, mutta haaveissa oli vauva, ja ehkäisykin oli jätetty pois.
En tietty kertonut noita asioita, enkä tietty voinut tietää milloin tärppi käy, tai käykö.
Sain paikan, ja 4 kk:n koeajan sisällä, aika piankin, plussasin, ja kerroin kyllä rehellisesti, että vauva on tulossa.
Eivät siitä pahastuneet, joskin eivät ilakoineetkaan.
Itse vaan koin asian niin, että rehellisyys maan perii...ja tästä sain positiivista palautetta töissäkin, arvostivat suuresti rehellisyyttäni.
Sain jatkaa koeajan päätyttyäkin.
Ikävä kyllä, työnantajat ajattelevat tietty ensisijaisesti aina omaa etuaan, eikä kukaan tule tarjoamaan sopivaa hetkeä äitiyslomalle.
Mutta jos/kun raskaana jo on, kun työtä hakee, kyllä se mielestäni pitää kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että tajuaa, että raskaus ei ole työnhaun este! muuten naiset ja miehet eivät tule ikinä olemaan tasa-arvoisia työmarkkinoilla. kyllä tässä asiassa pitää nimenomaan katsoa omaa tilannettaan suhteessa mahdollisiin mieshakijoihin, ei muihin naishakijoihin.
vai miten luulette kriitikot, että niiden muiden naisten mahkut paranevat sillä, että joku kertoo raskaudestaan? pitäisikö niiden muiden sitten vakuuttaa työnantajalle, että en ole raskaana enkä ikinä aio tulla raskaaksi? saman riskin alla kaikki nuoret naishakijat...
miettikääpä nyt vielä.
mä tahtoisin eka toivottaa onnea, sekä raskaudesta että työpaikasta!!
tietenkään ei haastattelussa raskaudesta olisi kannattanut kertoa, sä sait työpaikan omalla pätevyydelläsi ja kokemuksella ja nyt olisi tärkeintä yrittää "junailla" homma niin, etteivät voi sua (laittomasti!!) irtisanoa koeajalla.
Raskauden vuoksihan koeajalla ei voi irtisanoa ja työntekijänä susta on hyötyä firmalle vuosia, vaikka olisitkin eka äitiyslomalla ja hoitovapaalla.
Mun neuvoja:
- ota yhteyttä liiton lakimieheen ja kysy sieltä oikeat neuvot
- voisitko kertoa raskaudesta jotenkin niin, että paikalla olisi mahdollisimman monta ihmistä, ei siis vain kaksinkesken pomolle? Näin olisi "todistajia" mukana.
- muutenkin kannattaa ehkä tässä tilanteessa kertoa raskaudesta mahdollisimman monille, että ihmiset tietäisi työpaikalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KOEAJALLA _ei tarvitse_ kertoa syitä miksi sanoo irti, eli työnantaja voi vaan tuumata, ettei tarvitse huomenna tulla. So simple!
vai miten luulette kriitikot, että niiden muiden naisten mahkut paranevat sillä, että joku kertoo raskaudestaan? pitäisikö niiden muiden sitten vakuuttaa työnantajalle, että en ole raskaana enkä ikinä aio tulla raskaaksi? saman riskin alla kaikki nuoret naishakijat...
miettikääpä nyt vielä.
Niin, mistäpä se nuorten naishakijoiden yleinen riski johtuu? Ettei vain näistä yllättävistä raskausilmoituksista juuri vakipaikan varmistuttua?
tietenkään ei haastattelussa raskaudesta olisi kannattanut kertoa, sä sait työpaikan omalla pätevyydelläsi ja kokemuksella ja nyt olisi tärkeintä yrittää "junailla" homma niin, etteivät voi sua (laittomasti!!) irtisanoa koeajalla.
Raskauden vuoksihan koeajalla ei voi irtisanoa ja työntekijänä susta on hyötyä firmalle vuosia, vaikka olisitkin eka äitiyslomalla ja hoitovapaalla.
Koeajalla saa kyllä irtisanoa. Perusteethan on helppo löytää, ja hyvin harvalla yksityishenkilöllä on varaa/kanttia lähteä viemään asiaa oikeuteen.
Minä en pidä kovin hyödyllisenä työntekijänä sellaista, joka lähtee äitiyslomalle heti perehdyttyään työhönsä ja on poissa pahimmassa tapauksessa vuosikausia. Mielestäni työnantajalle tulisi sallia irtisanomisoikeus raskauden perusteella - ei voida odottaa, että työnantaja kantaa taloudellisen vastuun työntekijöidensä perhesuunnittelusta.
Ja kerroin töissä raskaudesta heti kun se varmistui. Olivat iloisia puolestani, onnittelivat ja minulle palkattiin äitiysloman sijainen ja palasin töihin jonkin aikaa hoitovapaalla oltuani. Nyt olen ollut jo toisenkin kerran äitiyslomalla ja melkein 7v samassa paikassa. MUTTA minulla tilanne oli siinä mielessä eri, että en ollut raskaana työsopimusta allekirjoitettaessa -enkä edes uskonut tulevani raskaaksi monen vuoden yrityksen jälkeen.
eihän lain mukaan tarvitse kertoa raskaudesta vasta kuin muistaakseni 2kk ennen äitiysloman alkua. Mitä epäselvää tässä on? Ja valitsisin tilanteen sillä tavalla että on todistajia paikalla, eivät oikein voi keksiä muuta perustetta sitten irtisanomiselle
eihän lain mukaan tarvitse kertoa raskaudesta vasta kuin muistaakseni 2kk ennen äitiysloman alkua. Mitä epäselvää tässä on? Ja valitsisin tilanteen sillä tavalla että on todistajia paikalla, eivät oikein voi keksiä muuta perustetta sitten irtisanomiselle
Aika punkero saa olla, jotta vauva peittyisi mahamassaan niin, ettei näkyisi aiemmin.
Ja irtisanoa voi koeajalla ilman syytäkin, ja vaikka syy olisi raskaudessa niin tokkopa työnantaja sitä sanoisi syyksi, vaan vaikka työntekijän osaamattomuuden tms. seikan.
Eipä siinä auta todistajatkaan.
Työhaastattelussa en ollut vielä raskaana. Hakuprosessissa kului kuitenkin aikaa, ja kun sain kuulla tulleeni valituksi, olin raskaana noin viikolla 6 (ei siis näkynyt mitenkään tms.).
Puhelimessa saadessani tiedon valinnastani en sanonut mitään, vaan sovin, milloin menen allekirjoittamaan työsopimuksen. Tämä siksi, että asia ei tuntunut puhelimessa kerrottavalta.
Kun menin allekirjoittamaan työsopimusta, kävimme ensin kaikki asiat lävitse, ja ennen allekirjoituksia ilmoitin raskaudesta. Sanoin, että ymmärrän hyvin, jos haluavat vielä muuttaa päätöstään ja toin toisaalta ilmi, että äitiyslomallakin mahdollisuuksien mukaan olen kiinnostunut tekemään työtä freelancerina 1 pv viikossa (Kelan sallima määrä).
Tilanteeni oli erilainen kuin ap:llä - olin vaihtamassa vakipaikasta toiseen, joten paikan saaminen ei ollut kohdallani niin kriittistä, vaikka tosiaan halusinkin ko. työn. Ja sain sen. Rekrytoija sanoi samantien silmää räpäyttämättä, että tämä ei muuta mitään, ja onnittelikin vielä. Myöhemmin on kertonut ajatelleensa, että jos ihminen on noin rehellinen niin valinta on varmasti osunut oikeaan.
Ehdin olla uudessa työssä hieman vajaat 6 kk. Kohtelu on koko ajan ollut erinomaista, raskauteni ei ole aiheuttanut mitään ongelmia ja työnantajani mm. maksaa minulle 3 kk äitiysloman palkan, vaikka työehtosopimuksemme ei sitä edellytä.
Edelleen tarkoitukseni on mahdollisesti tehdä freetöitä äitiysloman aikana, mutta työnantaja muistuttaa koko ajan, että tämä alustava ajatus on täysin ilman sitoumuksia minun puoleltani, riippuu täysin jaksamisestani ja perheeni tilanteesta. Takaisin töihin palaan sitten kun siltä tuntuu, ja osittaisella hoitovapaalla, jos haluan.
En millään usko, että kohteluni olisi työpaikalla ollut näin erinomaista, jos pomoille olisi tullut huijattu olo. Rehellisyys maan perii, ainakin hyvällä työnantajalla.
Ja silti ymmärrän, jos ap kertoo asian vasta sopimuksen allekirjoitettuaan: kun pelissä on ensimmäinen vakipaikka, täytyy tietenkin ajatella ensisijaisesti itseään. Ihan typeriä ovat ne viestit, jossa syyllistetään vakipaikan hakemisesta raskauden aikana. Ei elämässä voi jäädä odottelemaan täydellistä tilannetta ja olla hakematta sopivia töitä siksi, että ehkä joku toinen tarvitsisi sen vakipaikan nyt enemmän kuin minä. Onnea ap:lle työstä ja raskaudesta, ja toivotaan, että työnantaja on ymmärtäväinen ihminen.