Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Päiväkodin kehityskeskustelu, tuli kauhea olo
04.05.2011 |
Oltiin tänään päiväkodissa tyttäremme 3v. kehityskeskustelussa. Nyt olen sitten itkeä tihuuttanut koko illan siitä lähtien, kun lapsi meni nukkumaan, ja varasin ajan ensi viikolle neurologille.
Koko keskustelu oli äärimmäisen ongelmakeskeistä ja jotenkin vihjailevaa, että tyttärellämme olisi mahdollisesti jokin neurologinen kehityshäiriö tai-viive. Mm. kuinka tytär "jumittaa" tilanteissa, ei aina ota kontaktia, ei aina katso silmiin, häntä pitää joskus auttaa pukemisessa, hän ei opi auditiivisesti eli häntä ei voi opettaa sanomalla asioita kun hän ei ymmärrä tarpeeksi hyvin. Puheen kehityksessä on meidänkin mielestä viive, ja siksi ollaan käyty nyt puheterapeutilla neuvolan kautta. Mutta minä ja mieheni emme tunnistaneet tytärtämme näistä muista kuvauksista. Tyttäremme oli jopa turhan kiltti, he toivoisivat, että pistäisi enemmän hanttiin, että turhan helposti tottelee. (Meillä kotona kyllä todellakin pistää hanttiin ja uskaltaa protestoida). Samaan hengenvetoon täti näki senkin ongelmana, että tyttäremme on liian herkkä ja reagoi liian voimakkaasti suruun ja itkee pienenkin asian takia kuin se olisi iso asia. Lisäksi täti vihjaili, että on monenmoista aistiyliherkkyyttä, kun tyttäremme säikähtää esim. roska-auton kolinaa tai moottoripyörän ääntä ja on jopa joskus ruvennut itkemään nämä äänet kuullessaan. Ja että haju-yliherkkyyttäkin on, kun kuulemma sanoo usein vessassa että "haisee pahalle", jos joku toinen on käynyt kakalla.
Kaikki oli ihan yhtä suurta ongelmavyyhteä. Se, että tyttäremme joskus haluaa leikkiä yksinään ja tehdä vaikka nuppipalapelejä, oli merkki huonosta vuorovaikutuksesta. Lisäksi täti muisti mainita, miten arka tytär on ennen ollut (ei siis esittänyt asiaa niin, että tytär on hyvin reipastunut ja tullut rohkeaksi, vaaan että oli pienempänä niin kovin arka ja jännitti). Nukkumisasioissakin oli sen verran huomautettavaa, että "ennen häntä oli vaikeaa saada nukkumaan, kun jalat heiluivat, eikä rauhoittunut, nyt menee paremmin". Ruokailussakin oli ongelmaa, kun tytär kerää joskus ruokaa suuhunsa eikä nielaise - kuulemma autisteilla voi olla tällainen piirre. Olimme aivan että täh.
Nyt olen sitten aivan paniikissa näistä puheista ja olen varannut tosiaan neurologille ajan. 3-vuotisneuvolassa ei todettu kuin puheenviivästymä, mistä on jo terapeutille hakeuduttu. Tuon keskustelun jälkeen on olo, että tyttäremme on vähintääkin autisti. Mitään hyvää sanottavaa ei tarhantädillä ollut, luetteli vain näitä ongelmia ja sekaan jotain pedagogista juttua. Ihmettelen, että miten ei neuvolassa ole mitään huomattu, eikä puheterapeutti ole lähettänyt jatkotutkimuksiin, jos epäilisi jotain muutakin kuin puheen viivästymää? Olemme myös allergioiden takia käyneet useampaan kertaan yksityisellä lastenlääkärillä, ja luulisi hänenkin jotain huomanneen, jos jokin olisi vikana.
No, saa neurologi nyt selvittää asian. Onko muilla tällaisia kauhukokemuksia kehityskeskustelusta? 2-vuotis-kehityskeskustelu meni päiväkodissa ihan toisella tavalla, juteltiin mukavia ja täti kehui tytärtämme monesta asiasta, se olikin toinen tarhantäti...
Kommentit (152)
Olen tullut myös itku silmässä tarhan keskusteluista. Tarhan täti keksi 5v lapsesta ihan kauheasti vikoja: on ujo, leikkii vain muutamien lapsien kanssa, ei aina ymmärrä mitä puhutaan, ei osallistu laulutunnilla aina lauluihin, ei ehkä ole kielellisesti lahjakas, kun ei ymmärrä mitä sanotaan. Olemme lapsen isän kanssa eronneet ja täti osasi kyllä syyllistää tästäkin.
Lapsi osaa kahta kieltä hyvin, kirjoittaa ja lukee. En oikein itse ymmärrä mitä se kielellinen lahjakkuus sitten on. Neuvolassa lasta kehutaan älykkääksi, kielellisesti lahjakkaaksi ym.
Mielestäni nämä lastentarhan opettajien diagnoosit voi jättää omaan arvoonsa ja luottaa siihen, että itse tuntee oman lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä syys sellaiseen on tärkeää selvittää ennen koulun alkua - siellä olis tärkeää ymmärtää, mitä sanotaan. Ei riitä, että itse puhuu montaa kieltä
niin miksi neurologit (lääkärit) lasta tarkemmin tutkiessaan aina haluavat päiväkodin lausunnon ja kuvauksen lapsesta. Samoin kuin haluavat vanhepien täyttävän pitkät kyselylomakkeet ?
Tosiaan lievä dysfasia, autismi, add, adhd ja asperger eivät kovin helpolla näy.
Työskentelen adhd luokassa, jossa autistinen aivan tavallisen oloinen poika.
Ovat todellakin aivan normaalin oloisia lapsia.
Dysfasiaan kuuluu myös kontakti ja jumittuma ongelmat. Ikää tullessa niistä pääsee yleensä eroon.
Oma kuopukseni on kuntoutettu ja nyt menee lukevana ja laskevana poikani lähikouluun.
Parempi kuitenkin selvittää asia.
Se on rikkaus. Tottakai lapsia on erilaisia eikä tarkoitus ola saada kaikkia samaan muottiin. tarkoitus on pärjätä maailmassa ja tulla hyväksytyksi. Löytää keinot selviytymiseen. Mitä pahaa on siinä, että nykyisin lukuisat neurologiset viat voidaan diagnosoida?
Äitini kertoi, että hänen lapsuudessaan kaikki lapset kävi samaa koulua. Ja siellä oli kyllä sellaisiakin lapsia, jotka näin jälkeenpäin ajateltuna olivat niitä ns. erityislapsia. Sen lisäksi, että näillä lapsilla oli sosiaalisesti vaikeaa, myös muut lapset ja varsinkin opetus kärsii tällaisesta erityislapsesta. Mitä pahaa on siinä, että kehitys on mennyt eteenpäin? Miksi aspergeria, adhd tai dysfasiaa pitäisi vähätellä ja olla huomioimatta? siksi koska me kaikki olemme vähän erilaisia ja luonteita on monia? Kysehän ei ole leimaamisesta! Samoin kuin allergikko ja diabeetikko tarvitsee lääkkeitään, myöskin aspergerit ja adhdt jne hyötyvät terapioista ja siitä, että heitä kasvattavat tahot saavat selkeitä ohjeita ja tietoa heidän sairaudestaan.
Itselläni on fyysisesti kömpelö lapsi, joka käy fysioterapiassa. Jumppaamme ja tuemme lastamme kehityksessä kaikin tavoin. Terapeutti on antanut paljon hyviä ohjeita ja teemme yhteistyötä neuvolan ja päiväkodin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kysymys mitä hyötyä diagnoosista ja voiko tuo olla oikea diagnoosi? Huom. lääkäritkin on vain ihmisiä ja tekee virheitä. Samasta lapsesta voi olla että toinen lääkäri tekee autistidiagnoosin ja toinen normaalin.
kysymys mitä hyötyä diagnoosista ja voiko tuo olla oikea diagnoosi? Huom. lääkäritkin on vain ihmisiä ja tekee virheitä. Samasta lapsesta voi olla että toinen lääkäri tekee autistidiagnoosin ja toinen normaalin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja pitäs olla jo kuin pieni aikuinen. :O Lapset kehittyy eri tahtiin. Mun mies alkoi puhumaan vasta kunnolla täytettyään 3v. Sitä ennen oli vain yksittäisiä sanoja tullut ja "omaa kieltä" puhunut.
Siihen aikaan ei kuskattu lapsia neurologille eikä puheterapiaan.
On korkeasti kouluttautunut. Puhuu ja kirjoittaa sujuvasti kolmea eri kieltä ja vaativissa hommissa on.
Että elä anna yhen päiväkodin lannistaa. Luota vaistoosi.
Onko muuten eka lapsi? Meillä eka lapsi kehittyi vähän hitaampaa entä seuraavat.
Niin ja en lukenut sit koko tekstiä. ET jos toistoa tulee niin sori.
Olen tullut myös itku silmässä tarhan keskusteluista. Tarhan täti keksi 5v lapsesta ihan kauheasti vikoja: on ujo, leikkii vain muutamien lapsien kanssa, ei aina ymmärrä mitä puhutaan, ei osallistu laulutunnilla aina lauluihin, ei ehkä ole kielellisesti lahjakas, kun ei ymmärrä mitä sanotaan. Olemme lapsen isän kanssa eronneet ja täti osasi kyllä syyllistää tästäkin. Lapsi osaa kahta kieltä hyvin, kirjoittaa ja lukee. En oikein itse ymmärrä mitä se kielellinen lahjakkuus sitten on. Neuvolassa lasta kehutaan älykkääksi, kielellisesti lahjakkaaksi ym. Mielestäni nämä lastentarhan opettajien diagnoosit voi jättää omaan arvoonsa ja luottaa siihen, että itse tuntee oman lapsensa.
mutta neuvolassa käydään 1-2 krt vuodessa noin 20-30 min. sisältäen kaikki mittaukset punnitukset rokotukset ja muut. Ihmettelen kuinka hoitaja voi tuossa ajassa todeta lapsen "kielellisesti lahjakkaaksi ja älykkääksi" en tietenkää väitä etteikö lapsi sitä olisi, tarkoitan, että päiväkodissa saadaan ehkä vähän kattavampi kuva lapsen tiedoista ja taidoista. Lapsen etu mielessä kannattaa ottaa kaikki tutkimukset vastaan avoimin mielin ja oman lapsen parasta ajatellen. Tuosta lukutaidosta, että vaikka lapsi osaakin lukea saattaa olla, ettei ymmärrä lukemaansa mekaaninen lukutaito ei ole aina sama kuin lukeminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat ovat ammattikasvattajia, alansa asiantuntijoita. On todella loukkaavaa ja asiatonta kutsua varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelua kehityskeskusteluksi ja lastentarhanopettajaa tarhantädiksi.
ja ap:lle, jos ammattikasvattajan kertomat asiat pitävät paikkaansa, niin olisi ihan hyvä että lapsenne kehitysviiveeseen kiinnitetään huomiota ja hän mahdollisesti saa jatkossa esim. toimintaterapiaa.
ja pitäs olla jo kuin pieni aikuinen. :O Lapset kehittyy eri tahtiin. Mun mies alkoi puhumaan vasta kunnolla täytettyään 3v. Sitä ennen oli vain yksittäisiä sanoja tullut ja "omaa kieltä" puhunut.
Siihen aikaan ei kuskattu lapsia neurologille eikä puheterapiaan.
On korkeasti kouluttautunut. Puhuu ja kirjoittaa sujuvasti kolmea eri kieltä ja vaativissa hommissa on.
Että elä anna yhen päiväkodin lannistaa. Luota vaistoosi.Onko muuten eka lapsi? Meillä eka lapsi kehittyi vähän hitaampaa entä seuraavat.
Niin ja en lukenut sit koko tekstiä. ET jos toistoa tulee niin sori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä ollaan vain mietitty, että jos tämä johtava tarhantäti on leimannut tyttäremme jotenkin "hitaaksi ongelmatapaukseksi", niin vaikuttaahan se väistämättä siihen, miten tytärtämme kohtelee päiväkodin arjessa.
Luultavasti lapsenne saa PAREMPAA hoitoa jos on hidas ja arka, kuin jos olisi reipas ja nopea. Erityistapauksiin juuri keskitytään ja he saavat paljon enemmän ohjausta ja apuja kuin tavikset.
Kyllä syys sellaiseen on tärkeää selvittää ennen koulun alkua - siellä olis tärkeää ymmärtää, mitä sanotaan. Ei riitä, että itse puhuu montaa kieltä
Kyllähän se kuulostaa pahalta, että lapsi ei ymmärrä. Mutta miksi ymmärtää kaikkien muiden mielestä. Kaikki muut ovat antaneet ihan erilaisen kuvan siitä, miten lapsella menee tarhassa.
Tämäkin nainen sitten käänsi kelkkansa ja sanoi, että nykyään lapsi ymmärtää ihan hyvin :) Hänen mielestään lapsessa tapahtui jokin positiivinen muutos. Nainen keksii myös muiden lapsista ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erotyistapauksiin keskitytään negatiivisesti, kiinnitetään joka pikkuriseukseen huomiota ja sanotaa, että on outoa käytöstä. Esim. kun 5v leikkii itsekseen nukkekodilla ja puhuu ääneen, tämä oli LTO:n mielestä autista sillä noin iso lapsi ei kuulemma enää puhu ääneen jos leikkii yksin. Ym. täysin uskomattia kommentteja sain kuulla tuolta ns. ammmattilalselta, hah.
"Luultavasti lapsenne saa PAREMPAA hoitoa jos on hidas ja arka, kuin jos olisi reipas ja nopea. Erityistapauksiin juuri keskitytään ja he saavat paljon enemmän ohjausta ja apuja kuin tavikset."
Olen tullut myös itku silmässä tarhan keskusteluista. Tarhan täti keksi 5v lapsesta ihan kauheasti vikoja: on ujo, leikkii vain muutamien lapsien kanssa, ei aina ymmärrä mitä puhutaan, ei osallistu laulutunnilla aina lauluihin, ei ehkä ole kielellisesti lahjakas, kun ei ymmärrä mitä sanotaan. Olemme lapsen isän kanssa eronneet ja täti osasi kyllä syyllistää tästäkin. Lapsi osaa kahta kieltä hyvin, kirjoittaa ja lukee. En oikein itse ymmärrä mitä se kielellinen lahjakkuus sitten on. Neuvolassa lasta kehutaan älykkääksi, kielellisesti lahjakkaaksi ym. Mielestäni nämä lastentarhan opettajien diagnoosit voi jättää omaan arvoonsa ja luottaa siihen, että itse tuntee oman lapsensa.
mutta neuvolassa käydään 1-2 krt vuodessa noin 20-30 min. sisältäen kaikki mittaukset punnitukset rokotukset ja muut. Ihmettelen kuinka hoitaja voi tuossa ajassa todeta lapsen "kielellisesti lahjakkaaksi ja älykkääksi" en tietenkää väitä etteikö lapsi sitä olisi, tarkoitan, että päiväkodissa saadaan ehkä vähän kattavampi kuva lapsen tiedoista ja taidoista. Lapsen etu mielessä kannattaa ottaa kaikki tutkimukset vastaan avoimin mielin ja oman lapsen parasta ajatellen. Tuosta lukutaidosta, että vaikka lapsi osaakin lukea saattaa olla, ettei ymmärrä lukemaansa mekaaninen lukutaito ei ole aina sama kuin lukeminen.
Kävin siksi juuri juttelemassa neuvolassa, että varmistuisin, tarvitaanko tutkimuksia lapselle. Mietin, että sotkeeko toinen kieli lapsen kielellistä kehittymistä. Toinen kieli on hyvin haastava. Neuvolassa sanottiin, ettei mitään tutkimuksia tarvita. Lastentarhan opettaja on sittemmin tullut myös toisiin ajatuksiin, kun on tutustunut lapseen kunnolla. Nyt lapsi hänestä ymmärtää oikein loistavasti ja on hyvinkin koulukypsä :)
Kirjoitin ap:lle siksi, että tiedän miten pahalta tuntuu, kun omasta lapsesta löydetään jotain "poikkeavaa". Tulee hirveä huoli ja epäonnistumisen tunne äitinä. Hyvä on tietenkin varmistaa neurologilta, kuten ap tekeekin.
En yhtään vähättele sitä, miten paljon tarhassa osataan lasta seurata, mutta herää kysymyksiä, jos kaikki ongelmat löytää vain yksi ihminen. Itse tiedän, että lapseni on kielellisesti lahjakas. Se näkyy osaltaan kirjoittamisessa ja lukemisessa, mutta myös kahden kielen sujuvassa puhumisessa. Ymmärrän lto:n kommentit esim. lapsen ujoudesta, mutta kyseinen nainen ei edes tiennyt, että lapseni osaa lukea ja kirjoittaa. Hän oli hyvin yllättynyt, kun asia tuli ilmi :).
Erotyistapauksiin keskitytään negatiivisesti, kiinnitetään joka pikkuriseukseen huomiota ja sanotaa, että on outoa käytöstä. Esim. kun 5v leikkii itsekseen nukkekodilla ja puhuu ääneen, tämä oli LTO:n mielestä autista sillä noin iso lapsi ei kuulemma enää puhu ääneen jos leikkii yksin. Ym. täysin uskomattia kommentteja sain kuulla tuolta ns. ammmattilalselta, hah.
"Luultavasti lapsenne saa PAREMPAA hoitoa jos on hidas ja arka, kuin jos olisi reipas ja nopea. Erityistapauksiin juuri keskitytään ja he saavat paljon enemmän ohjausta ja apuja kuin tavikset."
Meidänkin lasten koulussa on hyvin aggressiivisia poikia, jotka jopa pahoinpitelevät muita, huutavat vittua jne.
Mutta he saavat olla ja rellestää vuodesta toiseen.
Sen sijaan jos vastaan tulee ujo hiljainen tyttö, häntä pidetään "huonona oppilasaineksena", josta halutaan eroon.
sehän on tyypillistä aspergereille, että oppivat aikaisin lukemaan ja osa on suorastaan kielineroja.
En nyt väitä, että kenenkään lapsella yhtään mitään, mutta kun koko ajan tulee näitä kommentteja lapsen hyvästä koulumenetyksestä.
Minullakin on lievästi autistinen (asperger) lapsi, joka puhuu kahta kieltä, koulussa normaali oppimäärä ja hyvät arvosanat. Oppi lukemaan aikaisin. Oppi tosin aluksi tunnistamaan satoja ellei tuhasia sanoja ulkonäöltä.
Mutta, kun eivät nuo akateemiset taidot riitä tässä maailmassa selviämiseen. Eivätkä ne ole ne opettajat ja PKtädit, jotka ovat keksineet, että maailmassa tarvitsee myös sosiaalisia taitoja.
Valitettavasti päiväkoti ei ole hyvä paikka opetella sosiaalisia taitoja. Mielestäni on kummallista, että puututaan esim. siihen, että lapsi leikkii vain muutaman kaverin kanssa. Tämä on ihan normaalia lapsen käytöstä. Pieni lapsi ei pysty isossa ryhmässä muodostamaan läheistä suhdetta, kuin noin kolmeen henkilöön.
Monesti olen saanut kuulla, että lto:t suhtautuvat lapsien erillaisuuksiin ongelmakeskeisesti. Löydetään vikoja lasten toiminnasta, vaikka päiväkoti ei ole sellainen paikka, jossa lapsi voisi toimia, kuten kotona.
Toki on hyvä puuttua, kun on havaittavissa todellisia ongelmia.
Alue: Aihe vapaa
Vai tarkoitatko kommentillasi jotakin muuta kirjoitusta? Ap on viemässä lastaan neurologille, joten eiköhän asia siellä selviä paremmin kuin päiväkodin kehityskeskustelussa.