Lue keskustelun säännöt.
Opettajien keskimääräinen palkka 3551e/kk, en ymmärrä
04.05.2011 |
miksi valittavat palkan pienuudesta. Lääkäreiden palkka toki lähes 7000e, mutta esim sosiaalityönekijän palkka on n. 2800e vaikka työ vaativaa ja yhtä hyvä koulutus kuin opettajilla.
Kommentit (504)
Vierailija kirjoitti:
Tiesitkö muuten, että opettajat eivät saa mitään korvauksia kokouksista, vanhempaintapaamisista ja -illoista tai kotona tekemästään suunnittelu- ja mm. kokeiden- ym. korjaustyöstä? t. ei opettaja
Tyypillinen työaika on yleensä 38 h viikossa. Opettajalla jää siis joka viikko noin 14 tuntia aikaa suunnitella ja korjata kokeita ja pitää vanhempainiltoja. EIköhän ne hommat siinä ajassa hoida.
Sullako hoituisi, alle 3h /päivä? Jo pelkät 300 esseetä ja koetta, yritä korjata tuolla vauhdilla kun ei ole mitään rasti ruutuun- tehtäviä ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun olin aloitteleva opettaja, niin ihan samalta se luokan edessä puhuminen tuntui kuin yläkouluaikana esitelmää pidettäessä. Ei sinne luokan eteen voi valmistautumatta lampsia. Ja oppitunnin pituus oli 75 minuuttia eli 1h 15 min. Näitä tunteja oli neljä peräkkäin ja välissä välituntivalvontoja ulkona. Koko päivä yhtä juoksemista niin, ettei vessaan kerennyt. Toki sitä yritti keksiä tunteihin kaikkea toiminnallista, keskustelua ja kaikkea kevyempää tehtävää väliin, ettei tarvitse koko ajan olla itse äänessä. Omassa aineessani kunta oli vielä säästänyt, eli mitään oppikirjoja ei ollut oppilaille, vaan kaikki materiaali piti haalia kasaan itse.
Ja se palkka oli silloin yläkoulussa 2600 e. Nykyisin maksetaan 3000 e. Siitä kun maksaa verot pois, niin käteen saa hädin tuskin 2000 e. Se on aika vähän koulutukseen nähden. Kuitenkin takana lukio, kandi- ja maisteriopinnot 5 vuotta, pedagogiset opinnot 1 vuosi ja lisäksi erikoistumisopinnot 1 vuosi. Ja kesät tietysti työttömänä, niin kuin suurin osa määräaikaisista opettajista.
Itse en opettajan töihin enää halaja. Kyllä palkkansa voi tienata helpommallakin.
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää, miten opettajan työtä ja palkkaa jaksetaan täällä kadehtia vuodesta toiseen. Tuollainen 3000-3500 euron bruttopalkka ei tosiaan ole yliopistokoulutuksen tarvitsevasta ammatista kovin häävi. Toki on olemassa matalapalkka-aloja, mutta eiköhän korkeakoulututkinnon omaavilla nyt tuollainen palkka vähintään ole muillakin.
En muista nähneeni täällä juurikaan ketjuja, joissa haukuttaisiin sankoin joukoin psykologeja, fysioterapeutteja tai sihteerejä. Tai teollisuuden työntekijöitä tai insinöörejä. Tällä hetkellä kouluisssa on suuri pula koulupsykologeista ja erityisopettajista. Kannattaa kouluttautua vaikka erityisopettajaksi, niin loppuu se kadehtiminen.
Esim. Maanmittausinsinööri. Laittaa rajapyykit paikoilleen. Koulutus AMK eli se noin 4-V. Kokkolan pikkukaupunkiin sitä hommelia hoitelee ja palkka ihan OK.
___
Palkka on palkkausjärjestelmämme tyyppitehtävän 10 mukaisesti 3238,09 -4695,23 euroa/kk tai tyyppitehtävän 105 mukaisesti 3534,64 - 5125,23 euroa/kk. Tyyppitehtävä määritetään valitun kokemuksen mukaan.
Vaihteluvälit perustuvat henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaan palkanosaan, joka voi vaihdella välillä 0-45 %. https://www.careerjet.fi/jobad/fiff506e79dc225ac6dd8ec75d510da602
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla opettajilla ei ole hyvä palkka. Joillakin on ja tämä vääristää keskiarvoa. Monella on runsaasti alle 3.000 euron. Lisäksi töitä on tehtävä omalla ajalla runsaasti. Jos taas et valmistele tunteja hyvin ja kouluta itseäsi omalla ajalla ja itse maksa sanotaan, että olet huono opettaja.
Miksi et siirey sellaiseen kouluun, joka maksaa parempaa palkkaa?
Miksi et kouluttaudu Matikanopeksi?Ai niin. Koska kilpailu parhaisiin kouluihin pääsystä on kova ja äly ei riitä matikkaa opettamaan.
No kun kilpailu on aika kovaa, ja itse olen kaupunkiin muuttanut maalaistollo, jolla ei ole niin paljon suhteita. Itselläni on kyllä ihan hyvät arvosanat. Mä olin hyvä matikassa myös. Yo-arvosana E ja muutenkin todistusarvosana 10. Eikä ole varakaan opiskella, kun asuminen ym maksaa. Ei kaikilla matikanopettajillakaan ole niin hyvä palkka. Eikä me kaikki muutenkaan päästä niihin hyväpalkkaisiin töihin.
Kilpailu parhaisiin lukioihin opettajaksi pääsemiseksi on oikeasti kovaa. Ilman tohtorin papereita voi olla vaikeaa tulla valituksi.
Yliopistokaupungissa, tasokas lukio.
Fysiikan opeksi oli tarjolla 4 tohtoria, mutta lisensiaatti valittiin, pidemmän lukiotyökokemuksen takiaNyt kyllä kuulostaa jutulta. Ei kukaan käytännön opettajatyöhön haluava tee jatko-opintoja ja toisaalta ei kukaan fysiikasta väitellyt lähde omalla ajalla tekemään pedagogisia. Rehtoreita ei myöskään kiinnosta tippaakaan onko hakija maisteri vai tohtori, koska homman sujuminen ei jää aineenhallinnasta kiinni.
eri
Fysiikassa on ihan tavallista väitellä. Jos tie nousee pystyyn tutkimuspuolella tai ei halua enää jatkaa, niin monet tekevät pedagogiset. (Lukion opettaja tienaa muuten enemmän kuin yliopiston postdoc ja ehkä jopa enemmän kuin yliopistolehtori. Oma palkkani nousi yliopistolla yli kolmen tonnin vasta kun väittelin. Apurahat ovat paöjon sitä huonompia.)
Suurin osa fysiikanopettajista on toki matematiikkaa 1. aineena lukeneita, he varmasti harvemmin väittelevät eikä ainakaan fysiikasta...
Opetusala on siitä erikoinen, että itse asiassa yksityiskouluissa palkka on huonompi ainakin TES:n mukaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla opettajilla ei ole hyvä palkka. Joillakin on ja tämä vääristää keskiarvoa. Monella on runsaasti alle 3.000 euron. Lisäksi töitä on tehtävä omalla ajalla runsaasti. Jos taas et valmistele tunteja hyvin ja kouluta itseäsi omalla ajalla ja itse maksa sanotaan, että olet huono opettaja.
Miksi et siirey sellaiseen kouluun, joka maksaa parempaa palkkaa?
Miksi et kouluttaudu Matikanopeksi?Ai niin. Koska kilpailu parhaisiin kouluihin pääsystä on kova ja äly ei riitä matikkaa opettamaan.
No kun kilpailu on aika kovaa, ja itse olen kaupunkiin muuttanut maalaistollo, jolla ei ole niin paljon suhteita. Itselläni on kyllä ihan hyvät arvosanat. Mä olin hyvä matikassa myös. Yo-arvosana E ja muutenkin todistusarvosana 10. Eikä ole varakaan opiskella, kun asuminen ym maksaa. Ei kaikilla matikanopettajillakaan ole niin hyvä palkka. Eikä me kaikki muutenkaan päästä niihin hyväpalkkaisiin töihin.
Kilpailu parhaisiin lukioihin opettajaksi pääsemiseksi on oikeasti kovaa. Ilman tohtorin papereita voi olla vaikeaa tulla valituksi.
Yliopistokaupungissa, tasokas lukio.
Fysiikan opeksi oli tarjolla 4 tohtoria, mutta lisensiaatti valittiin, pidemmän lukiotyökokemuksen takiaNyt kyllä kuulostaa jutulta. Ei kukaan käytännön opettajatyöhön haluava tee jatko-opintoja ja toisaalta ei kukaan fysiikasta väitellyt lähde omalla ajalla tekemään pedagogisia. Rehtoreita ei myöskään kiinnosta tippaakaan onko hakija maisteri vai tohtori, koska homman sujuminen ei jää aineenhallinnasta kiinni.
eri
Fysiikassa on ihan tavallista väitellä. Jos tie nousee pystyyn tutkimuspuolella tai ei halua enää jatkaa, niin monet tekevät pedagogiset. (Lukion opettaja tienaa muuten enemmän kuin yliopiston postdoc ja ehkä jopa enemmän kuin yliopistolehtori. Oma palkkani nousi yliopistolla yli kolmen tonnin vasta kun väittelin. Apurahat ovat paöjon sitä huonompia.)
Suurin osa fysiikanopettajista on toki matematiikkaa 1. aineena lukeneita, he varmasti harvemmin väittelevät eikä ainakaan fysiikasta...
Meidän lukion uusi fysiikan ope on myös väitellyt. Haki lukion opeksi, koska kyllästyi apurahojen hakemiseen ja kuulemma palkka samoin nousi tonnilla yliopiston hommiin verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla opettajilla ei ole hyvä palkka. Joillakin on ja tämä vääristää keskiarvoa. Monella on runsaasti alle 3.000 euron. Lisäksi töitä on tehtävä omalla ajalla runsaasti. Jos taas et valmistele tunteja hyvin ja kouluta itseäsi omalla ajalla ja itse maksa sanotaan, että olet huono opettaja.
Miksi et siirey sellaiseen kouluun, joka maksaa parempaa palkkaa?
Miksi et kouluttaudu Matikanopeksi?Ai niin. Koska kilpailu parhaisiin kouluihin pääsystä on kova ja äly ei riitä matikkaa opettamaan.
No kun kilpailu on aika kovaa, ja itse olen kaupunkiin muuttanut maalaistollo, jolla ei ole niin paljon suhteita. Itselläni on kyllä ihan hyvät arvosanat. Mä olin hyvä matikassa myös. Yo-arvosana E ja muutenkin todistusarvosana 10. Eikä ole varakaan opiskella, kun asuminen ym maksaa. Ei kaikilla matikanopettajillakaan ole niin hyvä palkka. Eikä me kaikki muutenkaan päästä niihin hyväpalkkaisiin töihin.
Kilpailu parhaisiin lukioihin opettajaksi pääsemiseksi on oikeasti kovaa. Ilman tohtorin papereita voi olla vaikeaa tulla valituksi.
Yliopistokaupungissa, tasokas lukio.
Fysiikan opeksi oli tarjolla 4 tohtoria, mutta lisensiaatti valittiin, pidemmän lukiotyökokemuksen takiaNyt kyllä kuulostaa jutulta. Ei kukaan käytännön opettajatyöhön haluava tee jatko-opintoja ja toisaalta ei kukaan fysiikasta väitellyt lähde omalla ajalla tekemään pedagogisia. Rehtoreita ei myöskään kiinnosta tippaakaan onko hakija maisteri vai tohtori, koska homman sujuminen ei jää aineenhallinnasta kiinni.
eri
Fysiikassa on ihan tavallista väitellä. Jos tie nousee pystyyn tutkimuspuolella tai ei halua enää jatkaa, niin monet tekevät pedagogiset. (Lukion opettaja tienaa muuten enemmän kuin yliopiston postdoc ja ehkä jopa enemmän kuin yliopistolehtori. Oma palkkani nousi yliopistolla yli kolmen tonnin vasta kun väittelin. Apurahat ovat paöjon sitä huonompia.)
Suurin osa fysiikanopettajista on toki matematiikkaa 1. aineena lukeneita, he varmasti harvemmin väittelevät eikä ainakaan fysiikasta...
Fysiikassa on tavallista väitellä, mutta pedagogiset ylimääräisinä opintoina joutuu rahoittamaan itse ellei hae korkea-asteen oppilaitokseen, jossa ne voi tehdä työn ohessa. Lisäksi väitelleille fyysikoille on kysyntää yliopiston ulkopuolellakin, jos osaavat ohjelmoida edes perustasolla. Yliopistonlehtori ja AMK:n opettaja tienaa selkeästi enemmän kuin lukion opettaja samalla työkokemuksella. Tohtorina voi hakea AMKiin yliopettajaksi ja siitä vasta maksetaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opetusala on siitä erikoinen, että itse asiassa yksityiskouluissa palkka on huonompi ainakin TES:n mukaan..
Juu, mutta yksityispuolella rehtori voi tulla käytävällä vastaan ja kysyä, että otatko vastaan palkankorotuksen? Tai voi päättää erilaisista lisäkorvauksista.
Kunnallisella puolella. Niin, no
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetusala on siitä erikoinen, että itse asiassa yksityiskouluissa palkka on huonompi ainakin TES:n mukaan..
Juu, mutta yksityispuolella rehtori voi tulla käytävällä vastaan ja kysyä, että otatko vastaan palkankorotuksen? Tai voi päättää erilaisista lisäkorvauksista.
Kunnallisella puolella. Niin, no
Kyllä kunnallisella puolellakin saa palkankorotuksia. Mutta eivät ne toki suuria ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yläkoulussa n. 3000 euroa kolmella ylitunnilla, luokanvalvojan hommalla ja johtoryhmässä olemisella. Yksi ikälisä on, teen nyt 7. vuotta töitä.
Historianope, voisitko kertoa, miten työmääräsi (korjausmäärä) on sama kuin äidinkielen opettajalla??? Esim. itse teetän yseille keväällä novellianalyysin, kirjoitelman, lopputyön (kirjailijakansio) ja vielä kokeen, jossa on essee-vastaus. Mitä töitä sinä korjaat keväältä?
En ole se keneltä kysyt, vaan olen uskonnon ope. Ysiluokkalaisilla teetän kaksi koetta (nelisivuisia, sisältää esseen ja paljon avoimia pikkukysymyksiä), kolme pienempää testiä, koulun monialaisiin opintoihin liittyvän aika laajan nettityön, ja vielä nelisivuisen tutkielman (vähintään, parhaat saattavat vääntää kymmenenkin sivua tekstiä). Poikkeaako paljon sinun urakastasi? Ysiluokkia on minulla kerrallaan 9-10 kpl (2 viikkotuntia). Ja päälle vielä 4-5 seiskaluokkaa, joilta arvostelen vihkot, kaksi koetta esseineen, pari isoa monistepakettia.
Ja ennen kuin joku urputtaa ettei ole mahdollista kaksi viikkotuntia uskontoa, niin on, koska kaikki luokat vaihtuvat puolen vuoden välein. Toinen puoli vuodesta onkin sitten kaseja ja seiskoja. Tuo oli vaan esimerkki. Mutta oikeasti, kuvittelin että äikänopet teettäisivät vähän enemmän töitä!
Siis sinäkin korjaat ja arvioit kaikista näistä teksteistä sekä kielioppivirheet, sisällön että tehtävänannon noudattamisen? Ai et? No sitähän minäkin.
Äikässä eivät enää ennätä kunnolla opettaa esseiden tekoa joten kyllä korjailen kieliasuakin ja annan siihen parannusehdotuksia. PS: Äikässä ei enää tehdä pitkiä kirjoitelmia. Yläkoululaisten valtiotutkielmat ovat esimerkiksi 20 sivun pituisia.
Ei kai kukaan täysjärkinen oikeasti teetä yläkouluikäisillä kandin pituisia tutkielmia?! Joku 2-3 sivua on ihan riittävä tuon ikäiselle. Ei ihme, että lapset uupuu jo yläkoulussa, jos työtahti jo yhdessä aineessa on tuo. 🤯
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yläkoulussa n. 3000 euroa kolmella ylitunnilla, luokanvalvojan hommalla ja johtoryhmässä olemisella. Yksi ikälisä on, teen nyt 7. vuotta töitä.
Historianope, voisitko kertoa, miten työmääräsi (korjausmäärä) on sama kuin äidinkielen opettajalla??? Esim. itse teetän yseille keväällä novellianalyysin, kirjoitelman, lopputyön (kirjailijakansio) ja vielä kokeen, jossa on essee-vastaus. Mitä töitä sinä korjaat keväältä?
En ole se keneltä kysyt, vaan olen uskonnon ope. Ysiluokkalaisilla teetän kaksi koetta (nelisivuisia, sisältää esseen ja paljon avoimia pikkukysymyksiä), kolme pienempää testiä, koulun monialaisiin opintoihin liittyvän aika laajan nettityön, ja vielä nelisivuisen tutkielman (vähintään, parhaat saattavat vääntää kymmenenkin sivua tekstiä). Poikkeaako paljon sinun urakastasi? Ysiluokkia on minulla kerrallaan 9-10 kpl (2 viikkotuntia). Ja päälle vielä 4-5 seiskaluokkaa, joilta arvostelen vihkot, kaksi koetta esseineen, pari isoa monistepakettia.
Ja ennen kuin joku urputtaa ettei ole mahdollista kaksi viikkotuntia uskontoa, niin on, koska kaikki luokat vaihtuvat puolen vuoden välein. Toinen puoli vuodesta onkin sitten kaseja ja seiskoja. Tuo oli vaan esimerkki. Mutta oikeasti, kuvittelin että äikänopet teettäisivät vähän enemmän töitä!
Siis sinäkin korjaat ja arvioit kaikista näistä teksteistä sekä kielioppivirheet, sisällön että tehtävänannon noudattamisen? Ai et? No sitähän minäkin.
Äikässä eivät enää ennätä kunnolla opettaa esseiden tekoa joten kyllä korjailen kieliasuakin ja annan siihen parannusehdotuksia. PS: Äikässä ei enää tehdä pitkiä kirjoitelmia. Yläkoululaisten valtiotutkielmat ovat esimerkiksi 20 sivun pituisia.
Ei kai kukaan täysjärkinen oikeasti teetä yläkouluikäisillä kandin pituisia tutkielmia?! Joku 2-3 sivua on ihan riittävä tuon ikäiselle. Ei ihme, että lapset uupuu jo yläkoulussa, jos työtahti jo yhdessä aineessa on tuo. 🤯
Erittäin totta.
Eikös aikanaan kirjoitettu konsulle? Yksi konsu oli määrämitta kirjoitukselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yläkoulussa n. 3000 euroa kolmella ylitunnilla, luokanvalvojan hommalla ja johtoryhmässä olemisella. Yksi ikälisä on, teen nyt 7. vuotta töitä.
Historianope, voisitko kertoa, miten työmääräsi (korjausmäärä) on sama kuin äidinkielen opettajalla??? Esim. itse teetän yseille keväällä novellianalyysin, kirjoitelman, lopputyön (kirjailijakansio) ja vielä kokeen, jossa on essee-vastaus. Mitä töitä sinä korjaat keväältä?
En ole se keneltä kysyt, vaan olen uskonnon ope. Ysiluokkalaisilla teetän kaksi koetta (nelisivuisia, sisältää esseen ja paljon avoimia pikkukysymyksiä), kolme pienempää testiä, koulun monialaisiin opintoihin liittyvän aika laajan nettityön, ja vielä nelisivuisen tutkielman (vähintään, parhaat saattavat vääntää kymmenenkin sivua tekstiä). Poikkeaako paljon sinun urakastasi? Ysiluokkia on minulla kerrallaan 9-10 kpl (2 viikkotuntia). Ja päälle vielä 4-5 seiskaluokkaa, joilta arvostelen vihkot, kaksi koetta esseineen, pari isoa monistepakettia.
Ja ennen kuin joku urputtaa ettei ole mahdollista kaksi viikkotuntia uskontoa, niin on, koska kaikki luokat vaihtuvat puolen vuoden välein. Toinen puoli vuodesta onkin sitten kaseja ja seiskoja. Tuo oli vaan esimerkki. Mutta oikeasti, kuvittelin että äikänopet teettäisivät vähän enemmän töitä!
Siis sinäkin korjaat ja arvioit kaikista näistä teksteistä sekä kielioppivirheet, sisällön että tehtävänannon noudattamisen? Ai et? No sitähän minäkin.
Äikässä eivät enää ennätä kunnolla opettaa esseiden tekoa joten kyllä korjailen kieliasuakin ja annan siihen parannusehdotuksia. PS: Äikässä ei enää tehdä pitkiä kirjoitelmia. Yläkoululaisten valtiotutkielmat ovat esimerkiksi 20 sivun pituisia.
Ei kai kukaan täysjärkinen oikeasti teetä yläkouluikäisillä kandin pituisia tutkielmia?! Joku 2-3 sivua on ihan riittävä tuon ikäiselle. Ei ihme, että lapset uupuu jo yläkoulussa, jos työtahti jo yhdessä aineessa on tuo. 🤯
Erittäin totta.
Eikös aikanaan kirjoitettu konsulle? Yksi konsu oli määrämitta kirjoitukselle.
No eikö kaikki opettajat ole turhan marisijoita. Eivät lainkaan täysijärkisiä. Eikä opettajien palkat huomioon ottaen kukaan täysijärkinen enää niihin töihin hakeudu. Suomen koulumaailma on rapistumassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks asia on, et olkaa tyytyväisiä pienempäänkin palkkaan.
Kuitenkin rajaveroaste vie ison osan, jos tienaa enempi.
Kun katsotte ympärille, on konkursseja tms kaikkea, energiakriisejä tms sotaa, Ukrainassa.
Mielestäni suomalaisessa yhteiskunnassa pitää voida pienipalkkaisenkin olla iloinen siitä, ettei palkallaan liiallisesti kuormita julkisen sektorin kantokykyä.
Kannattaa tehdä kiitollisuus -harjoituksia, kaikista tärkein on terveys, vaalikaa sitä.
Pitäkää hyvät ihmissuhteet.
Moni on virassaan suht turvatussa työsuhteessa, silläkin on arvo.
- kaupallisten aineiden ope -
Olkaa te opet kiitollisia siitä, miten vähillä työtunneilla rahanne ansaitsette. Aika kun on meille kaikille rajallista.
Niinpä. Aineenopettajilla ei välttämättä ole kuin 1-2 tuntia päivässä.
No ei sillä palkkaakaan sitten saa. Tunnen useamman aineenopettajan. Heillä on kaikilla opetusvelvollisuus 20-24 tuntia viikossa ja siihen päälle muut hommat.
Kuvitellaanpas, kärjistäen ja mutkia oikoen.
Opetusvelvollisuus on 20h. On viisi jaksoa vuodessa.
Eka jaksossa on ylppäreihin valmentavia kursseja, opetusta 30h. Seuraavassa voi siis olla 10h, niin niiden kahden jakson k.a. on 20h.
Sama kk-palkka silti.
Peruskoulussa ei ole mitään jaksoja. Sama opetustuntimäärä joka viikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks asia on, et olkaa tyytyväisiä pienempäänkin palkkaan.
Kuitenkin rajaveroaste vie ison osan, jos tienaa enempi.
Kun katsotte ympärille, on konkursseja tms kaikkea, energiakriisejä tms sotaa, Ukrainassa.
Mielestäni suomalaisessa yhteiskunnassa pitää voida pienipalkkaisenkin olla iloinen siitä, ettei palkallaan liiallisesti kuormita julkisen sektorin kantokykyä.
Kannattaa tehdä kiitollisuus -harjoituksia, kaikista tärkein on terveys, vaalikaa sitä.
Pitäkää hyvät ihmissuhteet.
Moni on virassaan suht turvatussa työsuhteessa, silläkin on arvo.
- kaupallisten aineiden ope -
Olkaa te opet kiitollisia siitä, miten vähillä työtunneilla rahanne ansaitsette. Aika kun on meille kaikille rajallista.
Niinpä. Aineenopettajilla ei välttämättä ole kuin 1-2 tuntia päivässä.
No ei sillä palkkaakaan sitten saa. Tunnen useamman aineenopettajan. Heillä on kaikilla opetusvelvollisuus 20-24 tuntia viikossa ja siihen päälle muut hommat.
Kuvitellaanpas, kärjistäen ja mutkia oikoen.
Opetusvelvollisuus on 20h. On viisi jaksoa vuodessa.
Eka jaksossa on ylppäreihin valmentavia kursseja, opetusta 30h. Seuraavassa voi siis olla 10h, niin niiden kahden jakson k.a. on 20h.
Sama kk-palkka silti.
Peruskoulussa ei ole mitään jaksoja. Sama opetustuntimäärä joka viikko.
Luetun ymmärtäminen?
Kommentissa: ---ylppäreihin valmentavia kursseja---
Vastailet peruskoulusta.
Toivottavasti et ole opettaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla opettajilla ei ole hyvä palkka. Joillakin on ja tämä vääristää keskiarvoa. Monella on runsaasti alle 3.000 euron. Lisäksi töitä on tehtävä omalla ajalla runsaasti. Jos taas et valmistele tunteja hyvin ja kouluta itseäsi omalla ajalla ja itse maksa sanotaan, että olet huono opettaja.
Miksi et siirey sellaiseen kouluun, joka maksaa parempaa palkkaa?
Miksi et kouluttaudu Matikanopeksi?Ai niin. Koska kilpailu parhaisiin kouluihin pääsystä on kova ja äly ei riitä matikkaa opettamaan.
No kun kilpailu on aika kovaa, ja itse olen kaupunkiin muuttanut maalaistollo, jolla ei ole niin paljon suhteita. Itselläni on kyllä ihan hyvät arvosanat. Mä olin hyvä matikassa myös. Yo-arvosana E ja muutenkin todistusarvosana 10. Eikä ole varakaan opiskella, kun asuminen ym maksaa. Ei kaikilla matikanopettajillakaan ole niin hyvä palkka. Eikä me kaikki muutenkaan päästä niihin hyväpalkkaisiin töihin.
Kilpailu parhaisiin lukioihin opettajaksi pääsemiseksi on oikeasti kovaa. Ilman tohtorin papereita voi olla vaikeaa tulla valituksi.
Yliopistokaupungissa, tasokas lukio.
Fysiikan opeksi oli tarjolla 4 tohtoria, mutta lisensiaatti valittiin, pidemmän lukiotyökokemuksen takiaNyt kyllä kuulostaa jutulta. Ei kukaan käytännön opettajatyöhön haluava tee jatko-opintoja ja toisaalta ei kukaan fysiikasta väitellyt lähde omalla ajalla tekemään pedagogisia. Rehtoreita ei myöskään kiinnosta tippaakaan onko hakija maisteri vai tohtori, koska homman sujuminen ei jää aineenhallinnasta kiinni.
eri
Fysiikassa on ihan tavallista väitellä. Jos tie nousee pystyyn tutkimuspuolella tai ei halua enää jatkaa, niin monet tekevät pedagogiset. (Lukion opettaja tienaa muuten enemmän kuin yliopiston postdoc ja ehkä jopa enemmän kuin yliopistolehtori. Oma palkkani nousi yliopistolla yli kolmen tonnin vasta kun väittelin. Apurahat ovat paöjon sitä huonompia.)
Suurin osa fysiikanopettajista on toki matematiikkaa 1. aineena lukeneita, he varmasti harvemmin väittelevät eikä ainakaan fysiikasta...
Fysiikassa on tavallista väitellä, mutta pedagogiset ylimääräisinä opintoina joutuu rahoittamaan itse ellei hae korkea-asteen oppilaitokseen, jossa ne voi tehdä työn ohessa. Lisäksi väitelleille fyysikoille on kysyntää yliopiston ulkopuolellakin, jos osaavat ohjelmoida edes perustasolla. Yliopistonlehtori ja AMK:n opettaja tienaa selkeästi enemmän kuin lukion opettaja samalla työkokemuksella. Tohtorina voi hakea AMKiin yliopettajaksi ja siitä vasta maksetaankin.
Niin, pedagogiset opinnot väitöksen jälkeen rahoitetaan itse (tai ollaan työkkärin rahalla, jos ne edistävät työllistymistä). AMK-opettajan paikkoja ei todellakaan kasva joka oksalla, ja yo-lehtorit tienaavat vähemmän (lyhyemmillä lomilla). Kaikki yliopiston jättäneet tai poispotkitut eivät myöskään työllisty IT-alalle.
Sanoit, ettei kukaan väitellyt tee omalla rahallaan pedagogisia. Tunnen ainakin kymmenen, jotka ovat tehneet - enkä edes itse tehnyt niin, niiltä kursseilta olisi löytynyt toinen mokoma. Tunnen myös pedagogiset tehneitä jotka väittelivät ja menivät sitten opettajiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks asia on, et olkaa tyytyväisiä pienempäänkin palkkaan.
Kuitenkin rajaveroaste vie ison osan, jos tienaa enempi.
Kun katsotte ympärille, on konkursseja tms kaikkea, energiakriisejä tms sotaa, Ukrainassa.
Mielestäni suomalaisessa yhteiskunnassa pitää voida pienipalkkaisenkin olla iloinen siitä, ettei palkallaan liiallisesti kuormita julkisen sektorin kantokykyä.
Kannattaa tehdä kiitollisuus -harjoituksia, kaikista tärkein on terveys, vaalikaa sitä.
Pitäkää hyvät ihmissuhteet.
Moni on virassaan suht turvatussa työsuhteessa, silläkin on arvo.
- kaupallisten aineiden ope -
Olkaa te opet kiitollisia siitä, miten vähillä työtunneilla rahanne ansaitsette. Aika kun on meille kaikille rajallista.
Niinpä. Aineenopettajilla ei välttämättä ole kuin 1-2 tuntia päivässä.
No ei sillä palkkaakaan sitten saa. Tunnen useamman aineenopettajan. Heillä on kaikilla opetusvelvollisuus 20-24 tuntia viikossa ja siihen päälle muut hommat.
Kuvitellaanpas, kärjistäen ja mutkia oikoen.
Opetusvelvollisuus on 20h. On viisi jaksoa vuodessa.
Eka jaksossa on ylppäreihin valmentavia kursseja, opetusta 30h. Seuraavassa voi siis olla 10h, niin niiden kahden jakson k.a. on 20h.
Sama kk-palkka silti.
Peruskoulussa ei ole mitään jaksoja. Sama opetustuntimäärä joka viikko.
En ole koskaan kuullut yläkoulusta, jossa ri olisi. Eli kyllä vaihtelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla opettajilla ei ole hyvä palkka. Joillakin on ja tämä vääristää keskiarvoa. Monella on runsaasti alle 3.000 euron. Lisäksi töitä on tehtävä omalla ajalla runsaasti. Jos taas et valmistele tunteja hyvin ja kouluta itseäsi omalla ajalla ja itse maksa sanotaan, että olet huono opettaja.
Miksi et siirey sellaiseen kouluun, joka maksaa parempaa palkkaa?
Miksi et kouluttaudu Matikanopeksi?Ai niin. Koska kilpailu parhaisiin kouluihin pääsystä on kova ja äly ei riitä matikkaa opettamaan.
No kun kilpailu on aika kovaa, ja itse olen kaupunkiin muuttanut maalaistollo, jolla ei ole niin paljon suhteita. Itselläni on kyllä ihan hyvät arvosanat. Mä olin hyvä matikassa myös. Yo-arvosana E ja muutenkin todistusarvosana 10. Eikä ole varakaan opiskella, kun asuminen ym maksaa. Ei kaikilla matikanopettajillakaan ole niin hyvä palkka. Eikä me kaikki muutenkaan päästä niihin hyväpalkkaisiin töihin.
Kilpailu parhaisiin lukioihin opettajaksi pääsemiseksi on oikeasti kovaa. Ilman tohtorin papereita voi olla vaikeaa tulla valituksi.
Yliopistokaupungissa, tasokas lukio.
Fysiikan opeksi oli tarjolla 4 tohtoria, mutta lisensiaatti valittiin, pidemmän lukiotyökokemuksen takiaNyt kyllä kuulostaa jutulta. Ei kukaan käytännön opettajatyöhön haluava tee jatko-opintoja ja toisaalta ei kukaan fysiikasta väitellyt lähde omalla ajalla tekemään pedagogisia. Rehtoreita ei myöskään kiinnosta tippaakaan onko hakija maisteri vai tohtori, koska homman sujuminen ei jää aineenhallinnasta kiinni.
eri
Fysiikassa on ihan tavallista väitellä. Jos tie nousee pystyyn tutkimuspuolella tai ei halua enää jatkaa, niin monet tekevät pedagogiset. (Lukion opettaja tienaa muuten enemmän kuin yliopiston postdoc ja ehkä jopa enemmän kuin yliopistolehtori. Oma palkkani nousi yliopistolla yli kolmen tonnin vasta kun väittelin. Apurahat ovat paöjon sitä huonompia.)
Suurin osa fysiikanopettajista on toki matematiikkaa 1. aineena lukeneita, he varmasti harvemmin väittelevät eikä ainakaan fysiikasta...
Fysiikassa on tavallista väitellä, mutta pedagogiset ylimääräisinä opintoina joutuu rahoittamaan itse ellei hae korkea-asteen oppilaitokseen, jossa ne voi tehdä työn ohessa. Lisäksi väitelleille fyysikoille on kysyntää yliopiston ulkopuolellakin, jos osaavat ohjelmoida edes perustasolla. Yliopistonlehtori ja AMK:n opettaja tienaa selkeästi enemmän kuin lukion opettaja samalla työkokemuksella. Tohtorina voi hakea AMKiin yliopettajaksi ja siitä vasta maksetaankin.
Yliopistonopettaja saattaa tienata 2500-3000e
Lukion opettaja 3500-5000 e
Yliopiston lehtori 3500-5000 e.
Vaikuttaa ala, työkokemus jne.
Yliopiston opettajat ovat palkkakuopassa.
Lukion ja yliopistonlehtorit tienaa +/- 500 e / kk toisiinsa verrattuna, mutta lukiossa on valmiit oppikirjat ja pidemmät lomat, eikä velvollisuutta tutkia ja julkaista opetustyön ohella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetusala on siitä erikoinen, että itse asiassa yksityiskouluissa palkka on huonompi ainakin TES:n mukaan..
Juu, mutta yksityispuolella rehtori voi tulla käytävällä vastaan ja kysyä, että otatko vastaan palkankorotuksen? Tai voi päättää erilaisista lisäkorvauksista.
Kunnallisella puolella. Niin, no
Olen ollut yksityisen koulun hallituksessa. Ei tule rehtori tarjoamaan ylimääräisiä. Tiukkaa tekee ihan normi koulunpito. Valtion korvaus on pienempi, kuin mitä kunnat kouluille jyvittävät, eikä Suomessa koulu saa periä maksuja vanhemmilta, jos valtionosuuden haluaa. Toki vapaaehtoisia maksuja voi ottaa vastaan, mutta ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus vuodelta 2011...
Nyt se keskipalkka on jo 4300e.
Ja edelleen:
Mukana on kaikki opettajat, myös ammatilliset aineenopet, joilla ei ole peruskoulusta tuttua kesäkeskeytystä, vaan ihan tavalliset lomat ja lähtökohtaisesti myös korkeampi palkka.
Luokanopettajan palkka opetusvelvollisuuden mukaisilla tunneilla ilman ikälisiä on n. 2500 brutto.
Palkat tilastoidaan lokakuussa, jolloin maksuun tulee ainakin useimmissa suurissa kunnissa sen lokakuun palkan lisäksi elo- ja syyskuun ylituntipalkkiot. Tämä johtuu palkanlaskennasta. Ero voi olla useita satoja euroja, riippuen opettajan sen vuoden työkuormasta ja vastuutehtävistä.
Esim. jos opettaakin joka kuukausi 26 oppituntia 24 sijaan, lisäansiot on luokkaa 100 € / oppitunti brutto, otoilut (tunti oman opetuksen kanssa yhtä aikaa) on n. 50 € tunti, vastuutehtävistä (esim. tvt-vastaava) maksetaan yleensä myös 100 €/kk, lisäksi kunnassa voi olla alkuopetuslisä (kompensoidaan tiivistä kotiyhteistyötä ja taukojen puutetta) ja myös ne ikälisät (n. 100 € / pykälä) maksetaan takautuvasti juuri lokakuun tilastopalkkaan.
Kaikilla ei ole noita lisiä, kun yhä harvempi enää jaksaa ottaa mitään ylimääistä opetuksen päälle, mutta osalla ero muiden kuukausien ja juuri tuon tilastopalkan välillä on siis useita satoja euroja, jopa toista tonnia, jos on täydet ikälisät.
Tämä vääristää tilastointia etenkin kuntasektorilla merkittävästi.
Luokanopettajan peruspalkka on 2830/3040 euroa, riippuen pätevyydestä. Eli jälkimmäisen saa, jos on tehnyt aineopinnot jostain opetettavasta aineesta. Tämä on toivottavasti jo kaikilla nuorilla opettajilla. 2500 ei ole kenenkään pätevän kokoaikaisen palkka. Lisäksi monissa kunnissa on lisiä, esim tva meillä on perustasolla kaikilla. Ikälisät opettajilla ovat merkittäviä.
Ja edelleen:
Mukana on kaikki opettajat, myös ammatilliset aineenopet, joilla ei ole peruskoulusta tuttua kesäkeskeytystä, vaan ihan tavalliset lomat ja lähtökohtaisesti myös korkeampi palkka.
Luokanopettajan palkka opetusvelvollisuuden mukaisilla tunneilla ilman ikälisiä on n. 2500 brutto.
Palkat tilastoidaan lokakuussa, jolloin maksuun tulee ainakin useimmissa suurissa kunnissa sen lokakuun palkan lisäksi elo- ja syyskuun ylituntipalkkiot. Tämä johtuu palkanlaskennasta. Ero voi olla useita satoja euroja, riippuen opettajan sen vuoden työkuormasta ja vastuutehtävistä.
Esim. jos opettaakin joka kuukausi 26 oppituntia 24 sijaan, lisäansiot on luokkaa 100 € / oppitunti brutto, otoilut (tunti oman opetuksen kanssa yhtä aikaa) on n. 50 € tunti, vastuutehtävistä (esim. tvt-vastaava) maksetaan yleensä myös 100 €/kk, lisäksi kunnassa voi olla alkuopetuslisä (kompensoidaan tiivistä kotiyhteistyötä ja taukojen puutetta) ja myös ne ikälisät (n. 100 € / pykälä) maksetaan takautuvasti juuri lokakuun tilastopalkkaan.
Kaikilla ei ole noita lisiä, kun yhä harvempi enää jaksaa ottaa mitään ylimääistä opetuksen päälle, mutta osalla ero muiden kuukausien ja juuri tuon tilastopalkan välillä on siis useita satoja euroja, jopa toista tonnia, jos on täydet ikälisät.
Tämä vääristää tilastointia etenkin kuntasektorilla merkittävästi.