Voi nolous! Elämäsi NOLOIN kokemus?
Kommentit (210)
Yhden yhdistyksen nettipalstalla puuhailtiin päiväreissua Tallinnaan. Mun tehtävä oli varata matkat ja ruokailut laivalla itselleni sekä eräälle henkilölle, jota en ollut aikaisemmin tavannut. Nooh, minäpä varasin asianmukaisesti kaiken tarvittavan ja tämä toinen henkilö maksoi osansa etukäteen. Laivayhtiöltä tuli lasku kotiin, mutta siinähän kävikin sitten niin, ettei siihen oltu merkitty eräpäivää. Lasku olisi pitänyt siis maksaa heti.
No maksoinko heti, no enpä tietenkään. Muutama päivä ennen matkaa maksoin, mutta en ymmärtänyt ottaa kuittia. Istuimme autossa lähtöselvityksessä, kun meille selvisi, että laivayhtiö on peruuttanut matkamme. Onneksi laivassa oli tilaa ja päästiin matkaan, mutta voi elämän käki kuinka mua hävetti istua siinä apukuskin paikalla ja kuunnella lähtöselvityksen muijan selostusta, että mikä nyt meni vikaan. Matkakaverini - siis se tyyppi, jota en ollut koskaan ennen nähnytkään - joutui maksamaan meidän matkat uudestaan. Mun piti hakea rahani takaisin laivayhtiöltä ja kaiken hyvän päälle heillä meni rahojen palauttamisessa neljä tuskallisen hävettävää viikkoa. Olin silloin opiskelija, joten rahatkin olivat melko lailla tiukassa. Aivan satavarmasti hän luuli, että minä yritän pimittää niitä rahoja.
Olin nykyisen mieheni luona yötä ensimmäistä kertaa ja aamulla oli töihin meno ja heräsin ennen miestä.
Menin vessaan pissalle, mutta ensimmäisenähän pääsi tietenkin hävetyksekseni ilmat pihalle ja kaiku oli mieletön posliinipöntössä :D
Mies heräsi hälytysääneen vaikka nukkui korvatulpat korvissa.
Siinä tilanteessa olisin halunnut huuhtoa itteni vessanpytystä alas, mutta saatiinpa makeat naurut.
Ekaa kertaa miehen vanhempien luona kylässä. Jännitti. Hirveen hienoo porukkaa, upea talo. Tuli kauhea kusihätä ja alettiin siirtyä ruokailemaan. Tiesin että on pakko päästä pissalle. Menin vessaan, mutta alakerran hotelli helpotuksessa olikin remppa ja siellä oli vain lavuaari käsien pesua varten. kiskoin pikkuhousut nilkkoihin ja kiipesin istumaan lavuaariin. Rysähti.
Seuraavaksi herään lattialta kun olen kaikkien ympäröimänä.
Lavuaari irtosi painostani, paiskaudun seinään, löin pääni ja taju meni. Kaikki kuulivat ja paniikissa yrittivät huudella oven takana, kun en vastannut, appiukko mursi oven.
Siellä minä makasin pikkarit nilkoissa lattialla ja lavuaari paloina jalkojen välissä.
Hävettää vieläkin
Ja tämä tarina on tosi. Paitsi että se tapahtui kaverilleni USA:ssa.
sama juttu, poikaystävän luona ekaa kertaa ja vessa oli vanha ja ei äänieristetty. toki iski ilmaa pihalle niin että soi. yritin peitellä äänia juttelemalla kailottamalla hänelle.. nykyinen mies (se poikaystävä siis) sanoi tässä taannoin että oli pidätellyt vedet silmissä naurua kok oajan! ei niinkään pierumelua vaan minun kailotustani niiden tahtiin!!
Ekaa kertaa miehen vanhempien luona kylässä. Jännitti. Hirveen hienoo porukkaa, upea talo. Tuli kauhea kusihätä ja alettiin siirtyä ruokailemaan. Tiesin että on pakko päästä pissalle. Menin vessaan, mutta alakerran hotelli helpotuksessa olikin remppa ja siellä oli vain lavuaari käsien pesua varten. kiskoin pikkuhousut nilkkoihin ja kiipesin istumaan lavuaariin. Rysähti. Seuraavaksi herään lattialta kun olen kaikkien ympäröimänä. Lavuaari irtosi painostani, paiskaudun seinään, löin pääni ja taju meni. Kaikki kuulivat ja paniikissa yrittivät huudella oven takana, kun en vastannut, appiukko mursi oven. Siellä minä makasin pikkarit nilkoissa lattialla ja lavuaari paloina jalkojen välissä. Hävettää vieläkin Ja tämä tarina on tosi. Paitsi että se tapahtui kaverilleni USA:ssa.
OK tää on NOLO!! tulee ihan vedet silmistä.. :)
Menin sellaiseen bajamajaan ja siellä istuskelin, kun jotkut kundit alkoivat heiluttaa koko koppia ja ovi aukesi ja lensin sieltä ulos housut kintuissa. Olin kyllä vihainen, kundit vaan nauroivat
Ekaa kertaa miehen vanhempien luona kylässä. Jännitti. Hirveen hienoo porukkaa, upea talo. Tuli kauhea kusihätä ja alettiin siirtyä ruokailemaan. Tiesin että on pakko päästä pissalle. Menin vessaan, mutta alakerran hotelli helpotuksessa olikin remppa ja siellä oli vain lavuaari käsien pesua varten. kiskoin pikkuhousut nilkkoihin ja kiipesin istumaan lavuaariin. Rysähti. Seuraavaksi herään lattialta kun olen kaikkien ympäröimänä. Lavuaari irtosi painostani, paiskaudun seinään, löin pääni ja taju meni. Kaikki kuulivat ja paniikissa yrittivät huudella oven takana, kun en vastannut, appiukko mursi oven. Siellä minä makasin pikkarit nilkoissa lattialla ja lavuaari paloina jalkojen välissä. Hävettää vieläkin Ja tämä tarina on tosi. Paitsi että se tapahtui kaverilleni USA:ssa.
jos se kävi kaverille miksi kirjoitat minä-muodossa?
Olen sh ison siaraalan ensiavussa. Napaurin rouva tuli kerran potilaaksi ambulanssilla ja todettiin tarvitsevan humalatilan selvittelyä. Meilal on "erityis huone" tähän tarkoitukseen joss avalvontakamera. Jossain välissä rouva asettautui "vauvanuni asentoon" eli kontalleen. Minihame nousi korviin ja stringivako paljastui kameralle, ennen kuin ehdimme peittamaan rouvan pääsi häneltä ripulit joka siis valui sieltä pyllistetystä stringivaosta! en tiedä mitä naapuri muistaa tapahtuneista mutta kanssahäpea oli aikamoinen!!
paikkakunnalla. Täällä ei hirveen montaa illanviettopaikka tai siis ravintolaa ole. Olin juhlimassa 19-vuotis päivääni ja olin aloittanut todella aikaisin aamusta. Olin pukeutunut valkoisiin housuihin. Siinä päivän mittaan tuli juotua kaikkea sekaisin ja vähän päälle... :P
söin myös maittavan makkaraperuna-annoksen, jota jostain syystä en ole sen jälkeen syönyt..
viimeiseksi otin pullollisen punaviiniä yksinäni. Siitä hetkestä, kun olin tempaissut pullolisen punkkua nassuuni sen kaiken muun viinan päälle, tajusin, että nyt tulee yrjö. Ravintolan vessa oli kellarikerroksessa ja sinnepä suuntasin sitten korkkarit kopisten ja tunsin samalla miten ripulipaska valuu pitkin valkoista punttia..laatoitin siinä matkalla sillä punaisella yrjölläni parit pöydät, seinä'ä, kokolattiamatolliset rappuset ja vessan oven. Ymmärrettävistä syistä linnoittauduin vessan siksi aikaa että kuppila tyhjenee ja oltiin (luojan kiitos) naispuolisen myyjättären kanssa kahden. Hän tarjosi omia työvaatteitaan kotimatkavaatteiksi, auttoi siivoamaan sotkuni ja heitti vielä kotiinkin...olin muuten hetken aikaa dokaamatta ja jostain syystä en saa punkkua vieläkään alas... :D
...tutuille terkkuja, jos tunnistatte...;D
ehkä enemmänkin huvittava tapaus...
Olin synnyttämässä toista tytärtämme, ja synnytys käynnistettiin. Takana oli yksi sektio ja minulla 1tyypin diabetes, joten tiesin, että sektion saatetaan päätyä käynnistyksestä huolimatta, jos synnytys ei etene.
No, kuusi tuntia kärvistelin karmeiden supistusten kanssa, jotka tulivat puolen minuutin välein. Kätilö yritti selittää, että nämä eivät ole normaaleja supistuksia (sanoi myös jonkun hienon nimen), mutta se ei siinä tuskissa auttanut yhtään. Toivoin vain, että sektio-ilmoitus tulisi pian.
Kuuden tunnin kuluttua lääkäri totesikin, että nyt lähdetään leikkaussaliin. Sain tosi tujun kipulääkityksen, esilääkityksen ja lopulta selkäydinpuudutuksen.
Minulle sanottiin, että leikkaussalin henkilökunta oli hälytetty paikalle, ja että leikkaus tehtäisiin puolentunnin kuluttua (kello oli jo puolenyön jälkeen)
Tässä vaiheessa leijailin joissain ihan muissa sfääreissä ja naureskelin leikkauksen edetessä.
Vauva syntyi nopeasti ja oli suloinen kuin mikä. Kaikki oli hyvin ja minä edelleen ihan pöhnässä.
Kun lääkäri alkoi ommella haavaa kiinni, iski minulle siinä pöhnässä hirvittävä syyllisyydentunne siitä, että kaikki nämä ihmiset olivat joutuneet tulemaan keskellä yötä töihin minun takiani. Pyytelin kamalasti anteeksi asiaa ja toivoin ääneen, ettei kukaan olisi minulle vihainen!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Lääkärit ja hoitajat naureskelivat kovasti, ja anestesialääkäri kävi taputtamassa kättäni ja totesi, että jos rouva nyt vaan olisi ihan rauhassa eikä huolisi asiasta. Työtäänhän he kaikki vain tekivät.
Seuraavana aamuna kun heräsin vauvan kanssa, nauratti tilanne kovasti.
Olin ollut ihastunut varmasti vuoden yhteen ihanaan mieheen ja kerran se sitten tuli mun luo yöksi. Mulla oli nenä tosi tukkoinen ja aamulla unissani kaivoin nenää ja havahduin siihen, että olin siinä sormi syvällä nenässä ja se mies katseli mua. :D Säikähdin niin että käänsin vaan äkkiä selkäni hänelle!
Tämä tapahtui opiskeluaikoina, jolloin tapasin mieheni. Olimme muuttaneet yhteiseen kämppään, ja anoppi tuli ensimmäistä kertaa kylään.
Valmistin meille ruoaksi jotakin taikinakääryleitä, kevätrullia tms. Taikina pitää rullata keräksi ja laittaa uuniin täytteiden kanssa.
No koiranpentumme lelu (keltainen, muovinen vinkibanaani) oli koiran syynättävänä ympäri kämppää. No se hurtta nousi lelunsa kanssa pöydälle, hätistäessäni sitä pois se piski onnistui sotkemaan vinkulelunsa taikinaan... ;D Arvaatte varmaan mitä tapahtui...
No, huomasin vasta liian myöhään että taikinaksi luulemani vinkubanaani paistui uunissa muiden rullien kanssa. Oli siinä hiukan selittelyä, kun eihän niin karmean hajuista sapuskaa voi kellekään tarjota. :D
Sattui pari kuukautta sitten... Meillä oli kirppispöytä vuokrattuna ja monia tuttuja käy samalla kirpparilla. Tiesivät, mikä on meidän pöytä. Kerran mentiin sitten siivoamaan pöytäämme. Katsoin, että mikä ihmeen mytty siinä yhdellä tasolla oikein oli. Sellainen turkoosi ja pitsinen. Järkytys oli kamala, ne oli minun omat pikkarini! Olivat varmaan pesussa pyörineet toisen vaatteen hihaan tms. ja joku nakannut ne siihen. Tungin ne taskuuni miettien, että luullaankohan minua seuraavaksi myymälävarkaaksi :D
Kerran olin työharjoittelussa, jossa toimin hoitajana avustaen lääkäriä. Tapaus sattui tosi pienellä paikkakunnalla. Paikalliset hoitajat kutsuivat potilaat yleensä kutsumanimeltä. Tein samoin, kun nimi oli vielä aika harvinainen. Siinä sitten aikamme tutkittiin, kun lääkäri alkoi ihmetellä, että mitenkäs tässä on nyt tällaista ja tällaista, kun ei pitäisi. Selvisi, että potilas oli väärä!! Hävetti tooodella paljon. Varmaan nousi harjoitteluni pisteet ihan silmissä!
Kerran tulin autollamme parkkihalliin, jossa yhden ruudun päässä meidän paikasta on naapurin sinkkumiehen autopaikka. Hallissa ei ollut ketään ja keräsin kuskin paikalla tavaroitani. Naapurin mies ajoi paikalleen ja juuri kun hän sai auton ruutuun, aloin nostaa apukuskin paikalta pussia ratin ylitse. Tietysti tuuttasin riikkarilla ihan kunnolla. En edes ensin tajunnut, että ääni lähti autostani... Hyppäsin autosta äkkiä ylös ja aloin muka kavella takapenkiltä jotain. Naapurin mies seisoi hetken hämillään autonsa vieressä ja lähti pois. Mietin, että mitähän se luuli minun viestineen äänimerkeillä.
Kerran nuorempana olin hakenut erääseen kouluun ja saanut pääsykoekutsun. Laitoin päivän mieleeni ja suunnistin koululle ko. päivänä. Menin pääsykoetilaan, jossa oli tunti menossa. Keskeytin tunnin ja kysyin, missä koe on. Olikin ollut edellisenä päivänä. noloa!
Puhelin soi ja kurkkasin huolimattomasti numeroa, mutta ilmeisesti odotin niin kovasti mieheni soittoa, että oletin sen nyt sitten olevan hän ja vastasin iloisesti: "Pus pus pussikarhu!" Hetken oli hiljaista ja sitten kuului vastaus: "Arja täällä, terve!" En tiennyt, mitä sanoa, mutta sölkkäsin, että "Onneks se olit sinä, eikä joku vieras mies!"
Olin ennen baari-iltaa vahingossa syönyt liian kauan pöydällä ollutta kanaa. Mahahan siitä meni sekaisin ja tanssilattialla liikkeen provosoimana alkoi pierettämään ihan järjettömästi. Päätin päästää ihan huomaamattomasti ilmaa mahastani, mutta pääsikin aivan kamala pieru. Ääni ei ehkä kuulunut musiikin läpi, mutta se haju! Kaverit ja porukka kolmen metrin säteeltä alkoi yökkäillä sitä järkyttävää paskanlemua ja itse esitin yökkiväni mukana, etten vain paljastuisi, samalla kun ihmispaljouteen tuli äkkiä tilaa porukan kiiruhtaessa muualle hajua karkuun.
Myöhemmin samana iltana tapasin miehen, jonka kanssa hengailin baarissa. Pöydässä istuessa pieraisin vahingossa ja siinä hirveässä paskanlemussa istuessa mies selittää tomerasti, että "EN ollut minä!" Yritin järkyttyneen kuuloisena kauhistella, että mikä ihmeen viemäri alkoi yhtäkkiä haista. Harmikseni lähimailla ei ollut ketään, kenen syyksi hajun olisi voinut laittaa, joten en tänä päivänäkään tiedä, tajusiko mies minun olevan syyllinen.
Olin viettämässä ekaa vappua Helsingin Kaisaniemessä yliopistokavereiden kanssa. Join kunnon kännit ja sitten piti mennä kamujen kanssa jonottamaan vessaan eli bajamajaan. Omalla vuorollani rojahdin persettä myöten sinne pönttöön ja ilmeisesti siitä kuului sitten jotain epämääräistä ääntä kun kamu kysyi ulkopuolelta et oonko mää ok. Muistan hämärästi vaan sen löllön tuntuman takamuksessa kun persaus ui paskan seassa ja slurps-äänen kun sain itteni nostettua ylös x/. Päätin jättää juhlinnat siihen ja kävellä umpikännissä parin kilsan päähän siskon luo, pesemään peffaa :D.
Suuri ihastukseni päätyi luokseni baarireissun jälkeen yökylään, vaikka minulla oli aikainen lähtö kesälomareissulle seuraavana aamuna. Nukuimme vaatteet päällä lusikassa. Aamulla herätessäni tajusin, että minulla oli löysät housuissa!!! Siinä sitten pikkuruisen yksiöni vessassa pähkäilin, mitä tehdä likaisille ja haiseville housuilleni - varsinkin, kun kundin oli tarkoitus jatkaa uniaan luonani lähtöni jälkeen. Housujen pesu ei onnistunut, roskiin ei voinut niitä heittää, jos kundi tarvitsisi roskista (myöhemmin tietenkin tajusin, että olisi pitänyt itse viedä pihan roskikseen). Tungin pikkuhousut muovipussissa lopulta kaapin perällä (johon sängystä oli suora näköyhteys), toivottavasti eivät haisseet.
Jälkeen päin tajusin, että moisesta ripuloinnista on varmasti lähtenyt ääntäkin ja toivoin, että kundi oli mahdollisimman syvässä unessa. Ei pysty ajatteleemaankaan, edes vuosien jälkeen, sitä mahdollisuutta, että kundi olikin ehkä selvillä tapahtumista.
Minullekin tuli mieleen yksi hävetys ja varmasti henkilö ymmärsi väärin puheeni. Pikkujuttu mutta nolo silti.
Olimme pitkästä aikaa ystävien ja ystävien ystävien kanssa viettämässä naisten iltaa.
Lähdimme porukalla kuppilassa tanssiin, mutta eräs nainen empi ettei kehtaa lähtiä tanssiin, kun ei mukamas osaa. Minä sitten yritin rohkaista ja sanoin että tule vain tanssiin, ei sinua kukaan katso.
Seuraavana päivänä tajusin, että ystävän ystävähän saattoi ymmärtää väärin kun niin nopeasti läksi siitä kotiin. En tarkoittanut sanomaani negatiivisessa mielessä.. tarkoitus oli vain rohkaista.
Henkinen krapula oli todellista krapulaa pahempi.