Mummin pehmolelun ostovimma, miten laantuu??
Siis meidän mummilla on joku pakkomielle noista pehmoleluista. Joka kerta kun tulee kylään niin tuo jonkun ison nalle, ja nytkin on ostamassa jouluksi jotain pehmolelua.
Miten tämän pehmolelun ostovimman saisi tyrehdytettyä? Olen vihjannut jo että pehmoleluja on jätesäkillinen kellarissa, ja että ei lapsi niillä leiki, mutta ei... lisää on tulossa. Olemme vielä pölyallerginen perhe, joten niitä pölynkerääjiä ei oikein kaivata senkään puolesta.
Kommentit (7)
Toiveita on kyllä mummille annettu suullisena että kirjallisena, mutta jostain syystä niitä ei haluta noteerata...
Suoraankin joskus sanoin ettei pehmoleluilla kukaan leiki, mutta ilmeisesti kyseessä on jokin oma ihastus kyseisiin karvaturreihin...
Katsotaan mitä joulu tuo tullessaan, montako karvaturria lisää...
mutta myy vaikka kirppiksellä niitä vanhempia jos alkaa nurkat jo pursuta kaikenmaailman pehmoötököitä. Niistä saa ihan kivasti rahaa ja voit ostaa vaikka jotain hyödyllistä tai mitä tarvitsette. Jos mummu alkaa ihmetellä kun ei pemoleluja näy niin sano vaikka suoraan että myit ja ostit sitten mitä tarvittiin. Luulisi menevän perille tuon sanoman. Josasin vaiheessa lasta kyllä alkaa pehmolelutkin viehättää, mutta ei niitä nyt hirveää vuorta tarvitse olla :-)
Kaisu
saattaahan olla, ettei tärkeintä ole se mitä lapsi haluaisi vaan mistä mummi itse olisi ilahtunut eniten pienenä muttei ehkä koskaan saanut. Joka tapauksessa, jos ei mene sanottu eikä kirjoitettu perille, niin kiitätte vaan kauniisti ja kiikutatte kellariin. Voihan niitä karvaleluja lahjoitella hiljalleen vaikka joulupataan muiden lasten iloksi jos niitä kuitenkin tulee koko ajan lisää.
mutta meillä pehmolelumania meni ohi vuodessa. Sen jälkeen ei esikoiselle enäää pehmoleluja raahattu. Toiselle lapselle niitä ei rahdattu ollenkaan, onneksi kun esikoisen jäljiltä niitä oli varmaan sata. Nyt olen antanu niitä pois tuttavalapsiperheille ja myyny muutaman kirpparillakin. Mummi vaan vähän pahastu kun sattu näkemmän meijän myyntipöydällä ostamansa lelut...
selkeän viestin, joka meni perille. Ja ei enää pehmoleluja, kiitos. Ei tullu sen jälkeen muutamaan vuoteen, nyt taas niitä alkanut ilmaantua nurkkiin... Melkoisen kauheeta toi nykypäivän meininki, että lapsella on jo alle 1-vuotiaana niin paljon pehmoleluja, että hermo menee... Ja sukulaiset ei usein tajua, että jos ne ajattelee, mun on ihan pakko ostaa, kun toi on niiiiin söpö, että niitä samalla tavalla ajattelevia sukulaisia saattaa olla 20 kappaletta...
Ja mun viestini ei kuitenkaan tarkoittanut, että synttäreille täytyy tulla lahjan kanssa.
Oletko sanonut suoraan?? Siis mulla ainakin on ollut tapana sanoa, että tyttö tarvitsisi sitä ja sitä ja sitä, EI ainakaan sitä ja sitä. En tiedä millaiset välit teillä anopin kanssa on, mutta meillä ainakin sukulaiset yleensä kysyvät onko toiveita. Yleensä niitä ei ole, mutta monesti olen sanonut juuri mitä ei ainakaan tarvitse... Meillä kyllä kaikki ikinä saadut lahjat ovat olleet kivoja ja käytännöllisiä, ettei samanmoista ongelmaa ole ollut, paitsi että meilläkin on pölyallergiaa. Ja sen takia oon sanonut ettei pehmoleluja.