Mä en jaksa enää meidän koiraa!!!!!!

Voit vaikka heti viedä koirasi kaupunkisi eläinsuojelu keskukseen josta sille etsitään uusi koti!

Ole nainen ja hoida asia nyt kuntoon,jos olit tosissasi !

Nyt vaan niskasta itseäs kiinni ja hoidat koiraa sen tarpeiden mukaan kun sen olet aikoinaan otanutkin. Eikö tullut hankintavaihessa mieleen ettei ehkä huvittaiskaan isoa koiraa hoitaa ja lenkittää niin paljon kun tarvitsis? Jos koira haisee, käyttäytyy rasittavasti ja karvaa irtoaa ym. riesaa niin vika on puhtaasti sinussa. Nyt tyttö vaan alat hoitaa koiraasi paremmin kun sen olet päättänyt vastuullesi ottaa. Ehkä muistat jatkossa paremmin harkita koiran hankintaa kun tämä kuollut.

Minusta se, että ylipäätään ajattelet asiaa ja tunnet sen vuoksi tunnontuskia jo todistaa, että pidät koirastasi ja haluat sen parasta. Elämäntilanteet muuttuvat, eikä aina voi etukäteen tietää, millaiset mahdollisuudet on eläintä hoitaa esim. kolmen vuoden kuluttua. Lapsiperheen kiireitä ja väsymystä ei juuri etukäteen voi liioin aavistaa..



Minusta koiran luovuttaminen pois aikuisenakin on täysin mahdollista. Se välttämättä ole ollenkaan niin iso isku koiralle, kuin aina kuvitellaan. Ehkäpä se on kuitenkin paras ratkaisu perheessänne, mikäli olet kovin väsynyt, eikä mieskään ole koiranhoitoon sitoutunut?



Mukavaa joulua sinulle, Ap!

Koiraa ei ruokita riittävän usein (oksentaa nälissään mahanesteitään), koiraa ei ulkoiluteta riittävästi

koiraa ei ole koulutettu (vetää ja kuseksii kintuilleen)



JOS EI RIITÄ VOIMAVAROJA JA KIINNOSTUSTA KOIRAN PITOON, LUOVU SIITÄ - TUO ON JO ELÄINRÄÄKKÄYSTÄ. YMMÄRRÄTKÖ EDES SITÄ AP?

mutta kun lapsi syntyy, eläin unohdetaan ja se jätetään jopa vaille asianmukaista hoitoa. Voin eläinsuojeluvaltuutettuna kertoa, että tapauksesi on jo todellakin koiran selvää laiminlyöntiä!! Jos iso koira pääsee vain kahdesti pihalle piipahtamaan ja muun ajan viettää häkissä tai toisessa huoneessa teljettynä ja joutuu jopa oksentamaan ennekuin saa ruokaa, on tilanne kyllä aika järkyttävä!!!! Ota ap itseäsi niskasta kiinni ja hoida koirallesi uusi VÄLITTÄVÄ koti, jossa koira saa asianmukaista hoitoa. Sen olet sille eläinparalle velkaa surusta mitä olet sille tuottanut. Koira todella kärsii kun se erotetaan perheestään toiseen huoneeseen, perheesi on koirasi lauma! Itselläni on lapset 4v ja 1v, sekä kolme KOULUTETTUA koiraa. Mitään ongelmia ei ole. Kun hankin koirani, sitouduin niistä huolehtimaan, ihan samoni sitouduin lapsiini tullessani raskaaksi. Koiramme ovat osa perhettämme, koiran paikalla, mutta arvostettuina!!

Vierailija:

Lapset ovat 1v. ja 3v. Jätänkö heidät yksin kotiin? Mukaan vaunuihin esim. en voi ottaa tai ovat kaatuneet alle 5 minuutin, kun koira sattuu innostumaan liukkaalla. Vien lapset mukanani lenkille koiran kanssa vain kun mies on työmatkoilla tai silloin käyn tosi pika pikaa yöllä myöhään ja aamulla varhain, lasten nukkuessa. Mies lähtee töihin klo7 ja tulee n. 18 jälkeen kotiin. Ei vaan onnistu. Olen huono koiran äiti, siinä se!

ap

Olen miettinyt paljon asiaa tämänkin kirjoitukseni jälkeen. Aion katsoa koiraharrastus sivuilta, josko joku etsisi vähän tämän tyylistä koiraa itselleen. Tästä ei tule mitään! Rakastan tavallaan tuota koiraa älyttömästi, mutta en kykene hoitamaan sitä tarpeeksi. Haluaisin sille sellaisen kodin, missä ollaan valmiit toimimaan koiran vaatimin ehdoin. Koska se on jo kuitenkin aika iäkäs ja ei niin kovin helppo tapaus.... Vilkas, energinen ja erittäin helposti, stressaantuva. Ym. Ym. Yritän nyt järjestää tätä asiaa. Muuten meillä kärsii koko perhe. Lapsille tulee karjuttua turhasta, kun koira tekee jotain tyhmää koko ajan. Ja päinvastoinkin.... Väsymys ja stressi painaa itselläkin. Jos vaikka mieheni tekisi säännöllistä työtä, jaksaisin hoitaa koiran paremmin, mutta kaikki nämä tekijät yhdessä tekevät siitä minulle nyt liian ison haasteen.

Terv. Ap

ja anteeksi suorat sanat.



Sinulla on ongelma,koska teet siitä itsellesi ongelman.



Ja tilanne on täysin oma vikasi - on aivan turha selitellä, että koira olisi koulutettu kun se kerran vetää lenkillä holtittomasti ja saattaa jopa sännätä johonkin varoittamatta. Se, että koira osaa istua, mennä maahan, antaa tassua käskystä ei tarkoita sitä, että koira olisi koulutettu. Kunnolla koulutettu koira osaa myös kulkea remmissä kunnolla.



Lasten kanssa voi hyvin lenkkeillä koiran kanssa, tosin lenkkeilyt menevät lapsentahtisesti ja vauhti on hidasta. Mutta miksi ihmeessä et lähde koiran kanssa lenkille kun miehesi on tullut kotiin? Kai miehesi voi olla lasten kanssa sen aikaa? Ja viikonloppuisin sinulla on varmasti välillä mahdollisuus vetää koiran kanssa kunnon lenkki?

Teetkö koiran kanssa mitään aktivointijuttuja? Ne väsyttävät koiraa todella hyvin (aivojumppa " väsyttää" koiraa paljon enemmän kuin fyysinen jumppa).

Jos välillä pääset koiran kanssa kunnon lenkille niin joinakin päivinä riittää pelkät pisssityslenkit.



karvat, kuola, jäljet parketissa - koira on _kolmas_ koirasi, ymmärtäisin tuon valituksen ensimmäisen koiran kohdalla, mutta en _kolmannen_. Asia on sinulle varmasti ollut jo aiemmin tiedossa.



Jos eläimen ottaa, on siitä myös kannettava vastuu. Ja vastuu tarkoittaa myös sitä, että kouluttaa sen koiran kunnolla. Ja sitä sinä et ole tehnyt.



Olen kahden pienen lapsen töissä käyvä yh ja minulla on koira (koira on sen kokoinen, että halutessaan veisi minua kuin märkää lapasta). Koira on koulutettu, kulkee juuri siihen tahtiin kuin haluan. Vaikka koira on vahvaviettinen, pysyy se kurissa juuri sen koulutuksen ansiosta.

Lenkitän koiraa päivittäin lasten kanssa, ja aina silloin tällöin saan lapset hoitoon ja menen kunnon lenkille tai treeneihin koiran kanssa. Välillä on päiviä, että koira saa pärjätä lyhyillä pissityslenkeillä, mutta se ei ole ongelma kunhan koira saa purettua energiaa muulla tavoin.



Älä hyvä ihminen tee pienistä asioita ongelmaa kun ne eivät sitä oikeasti ole! Ryhdistäydy ja huolehdi koirastasi!

nii hanki hyvä ihminen vedonesto valjaat. Meillä loppu veto siihen paikkaan ja tuskin koiras on isompi ku meidän vauva.

Omistajana olet vastuussa eläimestäs, kanna se vastuu.

Todennäkösesti koiras innostuu ku kerranki pääsee ulos ja lopputulos on vaaratilanne.

Ja hei, itseeskin saattais heikottaa 12 tunnin ruuattomuuden jälkeen.

ap uskomatonta miten selkärangattomia " aikuisia" on olemassa! eläinrääkkääjä... anna koira PAREMPAAN KOTIIN!!

Ei kannata pilata koiran, lasten eikä omaa elämäänsä.

Siis ei saa käydä niin, että lasten jälkeen koiralle ei riitä aikaa. Jos kasvattaja koiraa hankkiessasi kysyy, että voitko todella sitoutua koiraan vuosikausiksi niin hän ei kysy sitä huvikseen vaan juuri esim. näitä tilanteita tarkoittaen! Miettikään mitä vastaatte!! Tää lähinnä muille palstalaisille, ap:ta rökitetty varmaan tarpeeksi ja hän tietänee missä meni vikaan.



Päivittäin muuten tulee vastaan ihmisiä, joiden koirat elävät aivan pellossa. Eipä oo kauaa aikaa, kun eräs pariskunta, kertoi, että he olivat joutuneet luopumaan koirasta, koska teini-ikäiset lapset eivät saaneet sitä edes pihalta sisälle... luoksetulo ei todellakaan ole vaikein koiralle opetettava asia!

perheeseen tuli uuden avioliittoni myötä mieheni koira, 5v eikä tottele minua tipan vertaa. kaksoset ovat alle vuotiaita ja lisäksi minulla on 5v tytär. lenkkeilyt ovat yhtä tuskaa ja olemmekin hoitaneet asian niin että mieheni hoitaa ne täysin paitsi päivällä käyn nopealla pissityksellä pihalla. ah ihanuutta pukea 2 vauvaa ja raijata kaksostenrattaat kolmannesta kerroksesta alas, kantaa vauvat alas ja lopulta hakea koira. vetää hihnassa kuin synti (leonberginkoira) ja jos pääse irti vahingossa niin e kyllä lotkauta korvaansakaan vaan yleensä katoaa sen siliän tien. toisaalta tulee lasten kanssa kyllä hyvin juttuun eikä sisällä ollessaan aiheuta mitään ongelmia. mies tekee iltaisin sitten hieman pidemmän lenkin.

se voisi auttaa tuohon ongelmaan,



ap:n tapauksesta vielä (olen nro 27): karsastan noin yleensä ajatusta kodinvaihdosta,varsinkin kun koira jo 7-vuotias. Jossain tapauksissa kodinvaihto on paras vaihtoehto, mutta ap: tapauksessa asennemuutos ja rutiinien muuttaminen jo auttaisi, kai? Jos koira oksentaa kun ei ole saanut ruokaa 12h= se saa ruokaa liian harvoin. Jos ruokinta 2xpvä ei riitä, jaa päivän ruoka-annos kolmeen osaan.



On selvää, että lasten tulo vaikuttaa koiraperheen elämään, mutta ei sitä avuttomaksi tarvitse heittäytyä. Ensihätään hanki koiralle vedonestovaljaat (en pidä ajatuksesta, mutta kouluttamattoman koiran kanssa ensiavuksi hyvä, varsinkin ap:n tapauksessa). Tee koiralenkistä lasten kanssa hauska juttu: tarkastelkaa luontoa ja ympäristöä - koiralle riittää se hitaampikin vauhti jos saa haistella ja ulkoilla. Kerroit miehesi tulevan kotiin klo 18: lähde sen jälkeen koiran kanssa lenkille - eikä tämänkään tarvitse tapahtua ihan joka päivä. Ja viikonloppuisin tee kunnon lenkkejä. Jos koirasi tulee toimeen toisten koirien kanssa, etsi koiralle riehuntaseuraa.

Ja kotona (ja ulkona) on helppo tehdä aktivointiharjoituksia, tee niitä päivittäin - ja nekin onnistuvat lasten kanssa helposti.



Edelleen kummastelen sitä, että ap tajuaa _kolmannen: koiran kohdalle, että siitä lähtee karvaa, kuolaa ja että koira naarmuttaa parketin. Ja vinkkinä parkettiin: pidä kynnet lyhyinä eli leikkaa tarpeeksi usein.



Pienillä toimenpiteillä saat koira-arjen sujumaan, koiran viihtymään ja itselläsi stressikäyrän laskemaan.

Jos on koiran ottanut 7 vuotta sitten ja se on vielä kolmas, niin kyllä sitä kuka tahansa kuvittelee että totta kai minä tämän hoidan ja tästä hommasta tykkään aina.



On lapsettomana hirveän vaikea kuvitella että tilanne muuttuu tällaiseksi.



Elämäsi AP on muuttunut kovasti varmasti siitä tilanteesta kun koiran otit. On aika ymmärttettävää että nyt väsyneenä ärsyynnyt koiraan, mihinkä muuhunkaan voisit? Jo kahden pienen lapsen hoito on yllättävänkin rankaaa, varsinkin jos vastaat siitä yksin miehesi työkiireiden takia.

Olet tilanteessa, jossa voimat ei yksinkertaisesti riitä ja silloin on hyvä katsoa tilannetta uusin silmin.

Jos tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta jatkaa koiran ja lasten yhteiselämää ei ole ollenkaan halveksittavaa etsiä sille sitä uutta kotia. Ihmiset luopuvat koiristaan pienemmistäkin syistä.



On muistettava että koira on kuitenkin vain koira! Se sopeutuu kyllä nopeasti uuteen kotiin. Anteeksi vaan kaikki kiihkoilijat. Tiedän että on perheitä jossa koirat ovat pyhiä otuksia ja niiden eteen tehdään mitä vaan ja on niitä ihmisiä, jotka eivät pidä minkäänlaista " sirkus" kuviota mahdottomana. Mutta meille " tavallisille" ihmisille on aivan turha tulla jeesustelemaan.



Sen verran ymmärrän Ap tilannettasi että itsellani on kolme lasta ja koira. Koiran ONNEKSi ymmärrsimme hankkia vasta kun lapset olivat jo melko isoja, nyt jo kaksi heistä pystyy osallistuman koiran ulkoiluttamiseen ja kaikki osaavat ruokkia ja hoitaa sitä.

Meilla oli miehen kanssa ajatus ottaa koira jo ennen lapsia, mutta ONNEKSI emme näin tehneet. Olisi ollut varmasti samassa tilanteessa kanssasi lasten ollessa pieniä ja miehen hankkiessa rahaan perheelle pitkin maailmaa.



Nytkin on koirasta välillä iso vaiva, välillä ei millää jaksaisi kaiken muun kiireen ohella siihen keskittyä. Onneksi meitä on nyt monta hoitajaa ja koira saa joka päivä lenkitystä ja hoivaa vaikka itse en aina jaksaisikaan. Koiramme on meille äärettömän rakas.



Tsemppiä Ap tilanteen ratkaisemiseen. On se mikä hyvänsä.



Teille kaikenlaisille besserwissereille ja tuomisijoille toivon hyvää ja suvaitsevaa elämää! Huikan armollisuutta kanssaihmisiä kohtaan.



Hyvää Joulua!

luitko ap:n viestit tarkkaan läpi?



Olen nimittäin eri mieltä kanssasi: _kolmannen_koiran kohdalla tulisi jo tajuta, että koirasta lähtee karvaa, kuolaa ja että se naarmuttaa parkettia. Jo jokainen _aikuinen_ ihminen varmasti osaa jo etukäteen kuvitella, että se " koiraelämä" muuttuu radikaalisti lasten tultua kuvaan mukaan.

Ja ihmettelen suuresti sitä, ettei ap ole kouluttanut koiraansa (= koulutettu koira osaa kulkea remmissä). Siksi siitä valittaminen tuntuu vähintäänkin naurettavalta.

Ja mielestäni on turha valittaa (tai ylipäänsä ärsyyntyä) koiran oksentamisesta kun syynä on se, ettei koiraa ruokita riittävän usein.



Ja ap:n mies tulee kotiin klo 18, ei liene suuri vaiva edes parina iltana viikossa tehdä kunnon lenkki koiran kanssa illalla?



Suosittelen ap:lle pehmoeläinkoiraa: ei tarvitse vaivautua lenkille, ei tarvitse kouluttaa eikä se kuolaa tai oksenna.



terveisin kahden pienen lapsen yh-äiti, jolla on koira.

Lähde lenkille tuulettumaan kun mies tulee kotiin silloin 18 aikoihin. Käy kunnon lenkki vaikka tunnin verran. Vie koira koirapuistoon päästä irti ja heitä keppiä tai palloa niin pitkään että koira on varmasti purkanut energiansa :) . Koira repii hihnassa varmaankin siksi että sillä on liikaa energiaa purettavanaan. Arvelen että kunnon riukkumislenkin jälkeen kulkee kauniisti vieressä :D



Jos koira ei pelkää imuria, niin imuroi pienellä teholla sen turkki ;)



Leikkaa kynnet tarpeeksi lyhyiksi (tosin koiran ottaessasi olet kyllä tiennyt miten parketille käy)



Anna kerralla vähemmän ruokaa mutta lyhyemmällä ruokailuvälillä...



Jos et todellakaan jaksa pitää koiraa, niin anna se hyvään kotiin.

Koira on tosin jo sen ikäinen, että saattais olla sille helpompaa nukahtaa ikiuneen, kuin tottua uuteen paikkaan. Riippuu tietenkin koirasta, onko kovin kiintynyt sinuun.

vartin " puuhasessio" että koira väsähtää henkisesti :=) Aamulla riittänee pissalenkki. Ja hankkiudu koirasi kanssa tottelevaisuuskurssille - koulutettu koira ei vedä ja hölmöile niin etteikö voisi olla mukana lasten kanssa ulkoilessa. t.aunemaarit

koirastahan lähtee aina vähän karvaa, mutta toi kuulostaa jo uskomattomalta ja epänormaalilta!!