Lue keskustelun säännöt.
Montako kertaa vuodessa kahdestaan on tarpeeksi?
13.12.2005 |
Siis kuinka monta kertaa vuodessa aikaa kahden kesken ilman lapsia on tarpeeksi? Kun toisessa ketjussa esitettiin, että 2 kertaa vuodessa, ja kerran neljässä kuussa on jo kauheen usein, hyi hyi miten itsekästä. Tämähän tietysti riippuu monesta asiasta, lapsiluvusta ja lapsen iästä, asuinpaikasta jne. Lapsiluvun kasvun myötä aikaa kahden on vaikeampi järjestää, mutta tarve ehkä kasvaa? Ja juu, kyllä ennen pärjättiin ilman mitään hoitoapua ja parisuhdeaikaa ja lapsiakin oli 25, mutta oliko se sitten muka hyvä? Eihän se välttämätöntä ole, mutta hyväksi kyllä suhteelle.
No juu, mutta mun mielestä se 4 kk välein ei nyt ole mitenkään älyttömästi, sehän on kolme kertaa vuodessa. Riippuu tietysti millaista aikaa ottaa, kun itse laskisin noihin kertoihin vaikka päivänäytöksen leffassa tms, siis muutkin kuin ilta/yömenot. Kunhan nyt vaan saisi ihan rauhassa keskittyä siihen puolison seurassa olemiseen muutaman tunnin. Ja uskon kyllä että lapsi/lapset kestää olla erossa vanhemmistaan enemmän kuin kerran vuodessa :) Etenkin jos esittää asian oikein, " pääsetkin tänään mummin ja ukin luo kylään" eikä " me lähdetään ulos ja sinä menet hoitoon että saadaan olla kahdestaan" ...
Kommentit (29)
Mutta kun ei ole tilaisuutta, niin ihan tyytyväisiä ollaan nykytilanteeseenkin. Tykkäämme viettää aikaa koko perheen parissa ja illalla kun lapsi menee nukkumaan niin tehdään kahdestaan jotain kivaa.
Minusta on aina yhtä hassua, kuinka huolissaan muut (mm. tällä palstalla) ovat meidän parisuhteesta, kun " ei päästä koskaan mihinkään" . Silti monet tuttavat ovat sanoneet että olemme ainoa oikeasti onnelliselta vaikuttava pariskunta minkä he tietävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuitenkin rakastun aina uudestaan miheeni, ja hän minuun, kun vietämme iltaa ystävien kanssa ihan vain aikuisporukassa. Sosiaalisessa tilanteessa olemme kaikki erilaisia, kuin mitä kotioloissa.
Silloin tällöin tykkään tavata tämän puolen miehestäni. Samalla tulee hoidettua kaverisuhteita. Lapsettomat tykkää nähdä meitä silloin tällöin ihan vain pariskuntana. Jotkut, jotka eivät lapsia voi saada kokevat lapsiperhevierailut jopa raskaiksi.
Kerran kahdessa kuussa kehitetään aina jotain erityistä hyvien ystävien kera.
on " omaa aikaa" ilman lapsia kerran viikossa, kahdessa tunnin tai joskus peräti yön yli. vähempi ei meille riitä, ehkä joillekin riittää.
palkataan pientä korvausta vastaan minun pikkusisko (asuu vielä " kotona" ) illaksi/yöksi hoitamaan vuoden ikäistä lastamme. Sisko tykkää muutenkin olla paljon tytön kanssa ja tyttö hänen, joten meillä homma toimii näin.
Lisäksi appivanhemmat pyytävät silloin tällöin ainoan lapsenlapsensa hoitoon muutamaksi tunniksi esim. Jos tietävät että meillä on jotain menoa mikä on helpompi hoitaa kahdestaan.
Eivät nuo illat kahdestaan ole meidän parisuhteelle mikään välttämättömyys, mutta koska mahdollisuus on olemassa niin mielellään se käytetään.
En oikein kehtaa itse pyytää kumpiakaan isovanhempia hoitamaan jos ei itsellä ole jotain välttämätöntä menoa. Eihän heillä ole siihen mitään velvollisuutta ja kaikki on plussaa minkä auttavat, joten kivempi näin että he ehdottavat. Siskoa on helpompi pyytää varsinkin kun sille pieni tienesti on aina mieleen:)
" me halutaan olla kahdestaan" , " meille ei vähempi aika riitä" , " emme halua kykkiä kotona" jnejnejne. Mitä sitten, jos lastenhoitajaa ei yhtäkkiä löytyisikään. Lapset lastenkotiinko?????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
" me halutaan olla kahdestaan" , " meille ei vähempi aika riitä" , " emme halua kykkiä kotona" jnejnejne. Mitä sitten, jos lastenhoitajaa ei yhtäkkiä löytyisikään. Lapset lastenkotiinko?????
ihan naurettavia minustakin nämä kommentit tyyliin" me emme ainakaan jaksaisi olla aina lasten kanssa" . Näitä laukovat yksinkertaiset ihmiset, joilla on sitä mummoapua tarjolla aina kuin haluavat. Yksinkertaisuutta on se, että jos itsellä on hyvin, ei tajua, että jollakin muulla on eri tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näistä toinen on viikonloppu meille kahdelle. Toki meillä hoidetaan parisuhdetta joka päivä, mutta jokainen joka sanoo kahdenkeskisen ajan olevan turhaa kun voihan sitä joka päivä nyhjätä eivät ilmeisesti ole olleet koskaan kahdenkesken sitten lasten syntymän.
Ok kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta vaikka haluaisi. Mutta hyvät ihmiset jos voitte kokeilkaa. Meillä on ainakin ollut niin kun tuossa aikaisemmin joku sanoikin. Minä rakastun mieheeni uudestaan jokaisen tämmöisen viikonlopun aikana olen aivan myyty !!
Hoitoapua saisimme useamminkin, mutta emme koe tarvitsevamme sitä.
Lapset nukahtavat illalla 9 aikaan ja meille jää yhteistä aikaa vielä pari tuntia joka ilta. Viikonloppuisin valvomme vielä pidempään, nautiskelemme viiniä, syömme hyvin, ehkä rakastelemme ja vietämme laatuaikaa yhdessä. Tällä hetkellä emme kaipaa muuta, vaan tämä riittää meille.