** Heinisten tiistai toivoa täynnä **

Vaikka aamu alkoi taas pönttöä halaillen niin päivä toikin sitten kivan yllätyksen mukanaan; eli tuli palkkakuitti josta selvisi että olen saanut palkankorotuksen henkilökohtaisen lisän muodossa!! Kyllä oli kuulkaas mukava yllätys vaikka summa ei olekaan kun 50 euroa. Merkitystä on rahaa enemmän sillä, että esimieheni taitaa siis työpanostani arvostaa koska on minulle tällaista esittänyt. Kiitän häntä sitten samalla kun palaan tältä sairaslomalta ja vien tuon sairaslomatodistuksen, josta siis selviää että raskaana ollaan...;-)



Evius 10+1

Aika aikaisin teillä heinäkuulaisilla on noita nt/np-ultria tiedossa. Kummastuttaa oikein. Itsellä nyt menossa 11+3 ja tuo ultra olisi vasta joulun jälkeen (jolloin olisi 13 ja jotain menossa).



Miten teillä on tuota painoa tullut jo nyt? Itsellä sen verran, että alkaa huolestuttamaan. Jos tämä tätä menoa jatkuu, olen la:n tienoilla oikea valtamerilaiva =(.

Käytiin lauantaina ultrassa ja kaikki oli hyvin: Kohdunsuu kiinni, istukassa ei vuotoja, nähtiin pienen sydämen sykkivän... Halusin käydä kun yksityisellä ultrassa kun muutama pivänä oli ruskeeta tuhrua. Sikiö oli pienempi (7+0) kun menossa ois ollut 8+4. Varmistin vielä että síllä ei ole merkitystä/ vaikutusta sikiöön vointiin.... Lääkäri sano ett ei ja toivotteli onnellista odotusta......

Mulla on niin saakutin paha olla :( !!!!

Su iltana tuli taas tuhrua, hiemen kirkkaampaa ja hieman enemmän... Nukuin huonosti yös ja heräsin aamuyöstä. Vuoto oli vaan jatkunut. Olin vielä luottavaisin mielin kun vuoto oli kirkasta ja siinä ei ollut hyytymiä tms. Mulla oli keskenmeno syyskuussa,luultavasti tuulimuna ja silloin se tuli muutamassa tunnissa ulos. Se ed. KM oli myös MA 12pv!

Sain Ma terveyskeskuksen ultra-ajan klo 14.30 ja siellä todettiin että sydämen sykettä ei enää ole... :´( Ja sikiö valuu kohdun suuta kohden... Keskenmeno siis alkanut :´(



Mietin että oliko istukan toiminnassa vikaa kun sikiö ei vastannut viikkoja... Ja on niin hirveetä ajatella että lauantaina olin vielä onnellinen odottaja , nähtiin pienen sydämen sykkivän ja nyt mulla ei oo sitä pikkusinttiä enää. Oltiin koko perhe niin kovasti odotettu tätä! Ei auta kuin sopeutua.... Vaikka ei voi ymmärtää miksi näin kävi...



ONNEA MUILLE HEINIKSILLE LOPPUUN ASTI!!!! Toivottavasti kaikki menee hyvin, olen hengessä mukana!

Nyt pieni mies heräs. Onneksi on yksi ihana lapsi =)

laitoinpa esikon juuri päikkäreille ja ite yritän pysyy nyt hereillä. on nimittäin tullut nukuttua aika lailla!!! onneksi toi esikoinen nukkuu yönsä hyvin ja päivälläkin vielä kahet päikkärit!

mites te muut joilla on jo muksuja niin pelottaako teitä et miten arki sit kahen kaa menee? ite mietin sitä kyllä koska esikoinen on nyt vasta vuoden et miten sit menee...

mulla siis vaivaa kamala väsy koko ajan ja housut kiristää tai paremminkin ahistaa masun kohalta.en kuitenkaan vielä ole mamma malleihin siirtynyt. pikku housuina kun käytän matalia low malleja niin ne ei ahista.

edellisessä raskaudessa painoo tuli 20kg ja kaikki ja enemmänkin ovat lähteneet.silti luulen et musta tulee taas valtava! olen niin pieni muuten joten kaikki mitä masuun tuli näytti valtavalta!!!!

me ollaan kerrottu jo melkein kaikille vaikka alussa ollaankin mut joetnkin en haluu ajatella etteikö kaikki menis hyvin ja siksipä ollaan jo kerrottu.

ensi viikolla eka neuvola käynti ja ultran saan sit tammikuulle. kiva taas nähä miten se pieni siellä pärjää.

mulla oli valtava keltarauhas kysta joka näkyi siis viimeviikolla ultrassa. sen pitäis kadota siihen mennessä kun istukka alkaa toimia. siksi mua kuulema väsyttää paljon...

nyt alan puhuu puhelimessa...



katjuska rv 8+3

Hei,



Tänään kävin sitten ensimmäisessä ultrassa yksityisellä. Viikkoja kasassa 7+5, ultran mukaan 7+3 joten ei niin kovin paljoakaan oletetusta poikkea. :) Pää-perämitat olivat ensimmäisessä mittauksessa 10,8mm seuraavassa 12,3mm ja kolmannessa 11,8mm. Pieni sydän siellä näkyi sykkimässä vimmatusti, ihanaa! :)



Keskusteltiin myös edelliseen synnytykseen liittyen asioista ja tuli heti jotenkin turvallisempi olo. Saa nähdä, kuinka sitten aikanaan tämän pienokaisen kassa käy! Yritän olla ottamassa stressiä siitä ja nauttia tästä raskausajasta... Pysyisi vaan matkassa mukana tuo pienokainen.



Ultran jälkeen oli ensimmäinen neuvola, jossa katsottiin verenpaine, otettiin verinäytteet ja täyteltiin papereita. Kaikki kunnossa, painoa ei ole tullut vielä yhtään, mutta ehtiihän sitä tulemaan vielä vaikka kuinka paljon. :) Parempi ettei aivan niin paljoa tulisi kuin viimeksi tuli.

Lisäksi sain ajan np- ultraan, joka siis tulee olemaan rv 12+6 eli 18.1.06



Tänään olisi tytön päivähoitajien joulujuhla klo 18, lapset ovat järjestäneet jotain ohjelmaa. Sinne sitten illasta siis! Mukavaa viikkoa, heinikset!

t.Saraida rv 7+5 (7+2)

Hei,

Olen lueskellut palstaa, mutta ensi kertaa osallistun itse. Apteekin raskaustesti näytti viivaa jo hyvinkin kuukausi sitten. Silti yhä pohdin, että kuvittelenko vain. Töissä on superkiire, ja on niin pimeääkin. Kyllä stressi kaikenlaista teettää, väsymystä ja heikotusta, miksei ruokahalun kasvua, hämmentäviä mielihaluja ja järjenvastaisia mielialanvaihteluitakin. Astetta järeämpiä oireita taitavat olla kivistävät, pinkeät rinnat ja kuukautisten poisjäänti sekä vaatekappaleiden vyötäröosien kiristäminen. Silti. En koskaan voita arpajaisissakaan. Voisiko minua - siis meitä - olla kohdannut tällainen onni? Todella? Vihdoin, puolentoista vuoden yrittämisen jälkeen?



Toki koetan elää sen mukaan kuin mahassa olisi kasvamassa pieni: syödä ja nukkua hyvin, terveellisesti ja riittävästi.



Työnantajani ei kyllä tule pitämään tästä. Myös ystäviäni ja sukulaisia olen pitänyt uutispimennossa.



Tänään asiallisen- ja mukavantuntuinen neuvolantäti tyrkkäsi käteeni niin ison kasan paperia, vihkosta, kirjasta, esitettä ja lomaketta, että työnteosta ei ole kyllä sen jälkeen tullut mitään. Hän kyllä selvästi uskoo tähän. Laskettu aika 15.7. Ensi viikolla kuunneltaneen sydänääniä. Entä jos niitä ei kuulu? Entä jos niitä kuuluu? Entä jos kuuluu useampia?



Pystynen osallistumaan keskusteluun vain silloin tällöin. On mukavaa lukea kuulumisianne, moniin kysymyksiini olen löytänyt jo vastauksen palstalta.



Iloisia päiviä ja leppoisaa joulunalusaikaa teille kaikille!

Tänään täällä mennäänkin positiivisissa merkeissä:) Kiva!



Vinku, np-ultra pitäisi olla viikoilla 11- 12+6. Tiedän kaksi tuttua, jotka olivat olleet np-ultrassa vasta 15 viikoilla ja heille syntyi yllätys-Down. Toisaalta ehkä parempi heille niin, koska olivat saaneet odotella rauhassa ilman kehitysvamma-pelkoja. Molemmat tosin olivat hurjan pettyneitä, koska olivat luulleet odottaneensa kromosomeiltaan terveitä vauvoja. Itse haluaisin tosin tietää jo tässä vaiheessa, onko lapsellani down. Jotenkin haluaisin aikaa valmistautua asiaan, että en sitten vauvaan kohdistaisi kaikkia ehkä negatiivisiä tunteitani. Olen ajatellut asian niin, että otan vastaan sen vauvan jota sieltä tarjotaan. En kykenisi aborttiin. Tosin vammoja ja sairauksia voipi tulla myöhemminkin ja seulonnat ovat aina seulontoja.



Olen sairaslomalla flunssan takia ja ihanaa kun saa vain olla. Vein esikoisenkin hoitoon hyvillä mielin ja vetäisin 4 tunnin päikkärit. Anoppi tulee perjantaina kyläilemään, joten pitäis jaksaa kotia raivata, mutta ajattelin tänään vain olla.



Käytiin eilen ostamassa uusi auto:) Se on ihana... Jopa minä innostuin autokaupoista. Auto on tavallinen farmari, mutta siinä on 7 paikkaa. Takaosan saa isoksi pitämällä kaksi istuinta matalana, joten koiratkin mahtuvat kyytiin. Taidankin ostaa miehelle joululahjaksi " autonpuunaussetin" .



Haluaisin kovasti kaksosia. En ymmärrä miksi, koska tiedän että yhdessäkin on tarpeeksi. Odotin esikoisen alussa kahta, mutta toinen ei sitten jaksanut kasvaa. Ja silloin olin vain tyytyväinen yhdestä... Mutta ehkäpä sitä haluaa jotain uudempaa tähän raskauteen ja jotenkin koen tämän kaiken olevan rankkaa, joten ei tarvitsisi heti kohta olla taas raskaana, kun perhe olisi jo kasassa. Tosin olen haaveillut ainakin neljästä tenavasta.



Hohhoijjaa. Nyt haaveilut sikseen ja palstatilaa muillekin. Hauskaa päivää kaikille!



t. mm & pikarainen 11+2



ps. Mulla np-ultra jo ensi maanantaina. Sitä odottelen innolla.

Olen tosi pahoillani puolestasi. En nähnyt viestiäsi, ennekuin aloin hehkuttelemaan hyvästä päivästä:( Voimia!



t.mm

Minulla on olo aika poloinen kun väsymys on niin valtava. Viikkoja minulla on menossa vähän yli 9 eli aika alussa ollaan.

Ekassa ultrassa käytiin jo valmistamassa/tarkistamassa että onko tällä kertaa asukki. Löytyihän sieltä syke pikkuinen :)

Tämä on minun kolmas raskaus. Kärsin myös pahasta migreenistä eli joka raskaudessa tämä eka kolmannes on aika kauheaa aikaa kun migreeniä on joka viikko ja satun viellä pahaksi onneksi kärsimään erittäin vaikeasta migreenistä.

Väsymyskin on ollut tässä raskaudessa aivan käsittämätön.

Perin surullista, mitä sinulle tapahtui.



Jaksamista,



Kelleen

Voimia Fantulle! Surullista kun ehdit jo näkeä pienen sykkeen ja sitten pitikin käyd' näin :(



Mamma housuista: Itse tykkään käyttää nyt matalavyörätöisiä mamma-farkkuja (missymomista ostetut. www.missymom.net). Ostin eilen myös cittarista puuvillaiset pyjamahousut kokoa M (vaikka yleensä olen xs). Ovat nyt reilut mutta eivätpähän purista. Töissäkin joudun siirtymään jo kohta kokoa suurempiin työhousuihin kun viimeyönäkin kumppari loppu lopulta kesken kun aina vain piti suurentaa ja suurentaa vyötäröä yön mittaan. Miehen sisko lahjoitti mulla muutamat housut, mutta ovat aika kesäisiä,joten sit pitäis laittaa sukkikset, mut nehän vasta puristaakin. (kaipa on hankittava stay-upit :D)



Naama on kauheassa kunnossa... pitäs vissiin mennä kosmetologille, mutta kun ei tahdo aika riittää kaikkeen..



Ninni rv 11+3

olen niin pahoillani puolestasi fanttu. aika kamala kuvitella teidän oloa kun ensin näkee pienen sydämen sykkivän ja sit käy noin. voimia teille!

Voimahalaus Fantulle! Se on aina jotenkin kamalaa, kun odotus menee keseken, ei sille mitään voi. Tunteet ovat pinnassa ja sitä vaan kyselee,

miksi? Mutta onneksi sinulla on lämmin syli, kun teillä yksi lapsonen on.

Oma napa: kuvotusta edelleen ja tänään sitten tuli ne " hormonikyyneleet" , joista joku päivä puhelitte. Kauheaa, jos tämä pillitys tästä alkaa. Aiemmin ei ole ollut, mutta kun olin synnyttänyt esikoisen, iski babyblues, ja kaikki itketti, siis ihan kaikki! No, ehkä tämänä kestää, onhan syy hyvä.



Liinaharja. oli kiva aloitus.



Painon nousun kyselijöille, ei ole noussut, Yritetään harrastaa tuota jumppaa ja kuntosalia ym. liikuntaa niin kauan kuin mahdollista. Mulla tuli ekalta 20 kg ja toiselta 13 kg. Nyt tässä välissä pudotin edelliset raskauskilot yhteensä 17 kg ja nyt ollaan vielä ihannelukemissa. Tää kuvotus kyllä pakottaa syömään terveellisesti ja vahdin kyllä muutenkin, ettei mene överiksi edes raskauden nimissä, kun on se sen verran työlästä tiputella tuota painoa kilotolkulla.

Housut: mulla menee vielä lantiofarkut, ajattelin pitää niin kauan kuin tuntuu hyvälle. Pitänee sitten tilata h&m:ltä mammat. Vatsa ei siis vielä näy, muilta se on tullut esiin jollain 16 viikolla.



Huomenna neuvola, jännittää--- PITÄKÄÄ PEUKKUJA, ETTÄ KAIKKI HYVIN MEILLÄ HUOMISEN ULTRATTAVILLA!!! :)



Carelia rv 9+1 (kait....)

Tänään oli sitten toinen ultra ja kaikki oli ok! Vaavi oli kasvanut reippaasti, pituutta huimat n.14mm...ekalla mittauksella 13.8 ja toisella 16.4 eli ei voi tietää tarkaa mittaa...Sydän jyskytti kovasti =))



Kävin ostaa parit mammahousut, sellaset matalavyötäröiset, kun ei tunnu omat housut enää mukavilta päällä.



Ei kait se auta kuin mennä lukemaan huomiseen tenttiin...plaah



-vaakku- rv 7+5 (lähti pari päivää pois)

Minä tipuin myös heiniksistä pari viikkoa sitten ja kävin nyt huvikseen lueskelemassa mitä tänne kuuluu. Halusin kommentoida, kun aika samoilla viikoilla meilläkin meni kesken ja mainitsit tuosta istukasta. Meidän olis pitänyt olla rv 9+0 ja ultrassa sikiö oli jo pienentynyt 7+2 kokoiseksi. Meidän sikiö oli koko ajan liian pieni (kerettiin käydä kolmessa ultrassa, ensin normaaliultrassa ja sitten kaksi kertaa vuotojen takia). Meillä näkyi kaksi kertaa sydämen syke, mutta viimeisellä kerralla ei. Meidän lapsettomuuslääkäri epäili vahvasti, että vauvalla oli kromosomihäiriö ja jakaantumisessa oli mennyt jokin pieleen. Sikiön pienuus viittasi kromosomihäiriöön. Mainittiin meille heti ekassa ultrassa, vaikka sydän sykkikin. No, oli syy mikä tahansa, niin otan kovasti osaa suruunne. Itse olin aivan lohduton keskenmenon jälkeen ja vieläkin tulee surkea olo välillä.



Tsemppiä muille heiniksille! :)



MollyJii