Onko mielisairaus riittävä (moraalisesti) syy jättää puoliso?
Mitä ajattelette ihmisestä joka ottaa eron puolisosta tämän mielisairauden vuoksi? Onko parantumattomasti mielisairaasta ihmisestä eroaminen moraalisesti oikein? Elämä mielisairaan puolison kanssa on kaukana normaalista elämästä, mutta pitäisikö kuitenkin uhrata oma ainutkertainen elämä (ja lasten) mielisairaan puolisin kanssa elämiseen? Rakastan puolison entistä persoonaa, en nykyistä. Mielisairaus on myös riski lapsille, sillä mielisairaan arvaamaton käytös saattaa olla lapsille vaaraksi. Toinen puoli kolikosta on se, että lapset tarvitsevat molempia vanhempia, vanhempien sairauksista huolimatta, vai???? Mielipiteitä???
Kommentit (248)
On ihan ok erota. Niin miehet tekevät, tehkää te samoin heille.
He kuvittelevat, että naisilla on jokin velvollisuus jäädä nyrkkeilysäkiksi ja omaishoitajiksi.
Kuulkaa: ei ole
Muslimeille on tapana miehillä ja Mooses syytellä aina muita. Siten ne nostaa itseään.
Ei jättämiseen tarvita moraalista tai mitään muutakaan syytä. Ei kenelläkään ole velvollisuutta olla toisen ihmisen kanssa. Ulos voi ja saa kävellä koska vain.
Jossei yksinkertaisesti jaksa niin miksi pitäisi väkisin olla suhteessa. Otin itse eron kun huomasin ettei entinen puoliso enää jaksanut.
mt-ongelmainen
Vierailija kirjoitti:
Ei jättämiseen tarvita moraalista tai mitään muutakaan syytä. Ei kenelläkään ole velvollisuutta olla toisen ihmisen kanssa. Ulos voi ja saa kävellä koska vain.
Ihanko tosi? Ja jos ei kävele, niin se johtuu siitä, ettei halua kävellä.
On jos se ei ollut tiedossa. Harva hallitsee tilannetta hoitajana eikä ihminen ole enää sama.
Vierailija kirjoitti:
On jos se ei ollut tiedossa. Harva hallitsee tilannetta hoitajana eikä ihminen ole enää sama.
Oli tiedossa
Meidän postilaatikkoon sateli joka uskonnon lehtiä amulettia . Älkää antako niiden sotkea elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero esimerkiksi valheellisesta sosiopaatista on aina hyvinvointiteko!
Sinäkö sen päätät, kuka on sosiopaatti?
Puhuttiin mielisairauksista. Ensinnäkin psykopatia on aivojen rakennepoikkeavuuden aiheuttama kyvyttömyys normaaleihin tunteisiin. Toiseksi sen diagnosoi lääkäri. Kolmanneksi: mitä sinä jämäjätkä poraat? Eihän sulla naista ole nytkään. Turhaan samaistut jätettyihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero esimerkiksi valheellisesta sosiopaatista on aina hyvinvointiteko!
Sinäkö sen päätät, kuka on sosiopaatti?
Puhuttiin mielisairauksista. Ensinnäkin psykopatia on aivojen rakennepoikkeavuuden aiheuttama kyvyttömyys normaaleihin tunteisiin. Toiseksi sen diagnosoi lääkäri. Kolmanneksi: mitä sinä jämäjätkä poraat? Eihän sulla naista ole nytkään. Turhaan samaistut jätettyihin.
Tää on taas Roope psykiatri tasolla , jämäjätkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen ei tekisi asialle mitään. Sairastan masennusta, ja aika raskasta olisi, jos en hoitaisi itseäni. Suorastaan mahdotonta elämää.
Ei ole mitään pakkoa olla kenenkään kanssa. Tietysti moraalisesti väärin, jos annetaan periksi heti ensimmäisestä vastoinkäymisestä.Mitä väärää on antaa periksi ensimmäistä vastoinkäymisestä?
Elämme vain kerran.
Ei parisuhteessa pidä tehdä sekuntiakaan työtä. Rakkaus on vain kupliva tunne.
Pitää erota jos sitä toinen ei tuo joka ikinen hetki.
Koska elämä on hetkiä!
No eihän silloin kannata sitoutuakaan, jos on antamassa periksi ensimmäisestä vastoinkäymisestä. Ainakaan ei kannata kutsua tuota miksikään sitoutumiseksi.
Mikä helvetti siinä on, että te percelit ette tajua kronologiaa ja sitä, että kukaan ei tiedä, että joku sairastuu joskus ja että elämä muuttuu helvetiksi. Oniko sulla psykoosi vai oletko vain ihan saatanan tyhmä?
Vierailija kirjoitti:
Ei jättämiseen tarvita moraalista tai mitään muutakaan syytä. Ei kenelläkään ole velvollisuutta olla toisen ihmisen kanssa. Ulos voi ja saa kävellä koska vain.
Ei ihme että elämäsi on mitä se nyt on.
Pahansuopaisuudella on vaikutuksensa siihen mitä elämä antaa ja mitä se ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten, jos on ollut vähän harhoja..
Monesti ei ole vain pelkät kuvitelmat. Vaan ihmisen koko olemus. Hygienian laiminlyönti. Sosiaaliset ongelmat. Työkyvyttömyys. Taloudelliset laiminlyönnit. Ajatuksien ja eleiden muuttuminen suppeaksi.
On vaikea rakastaa mielisairasta. Siinä saa olla omaishoitaja, siivooja ja tsemppari monessa asiassa.
Mitä sitten. Eikös siihen voisi saada omaishoitajan tukea?
Kuka haluaa olla jonkun omaishoitaja? Vaikka moni vanha mies toivoo sellaista nuorista naisista itselleen.
Jos rakastaa toista. Ei siitä tarvitse huudella.
Mitä sinäkään urospaviaani rakkaudesta tiedät? Sinä olet pelkkä opportunisti ja hyväksikäyttäjä, joka onneksi ei ole saanut ketään satimeen.
Yhä harvempi nainen uskoo miesten "rakkauteen", joka on pelkkää egon pönkittämistä ja taloudellista hyväksikäyttöä ja naisen ajan haaskaamista.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos tulisi laajalle levinnyt syöpä?
Mitä sitten? Kuka haluaa hoitaa jotakuta, joka oksentelee ja paskoo alleen? Kitisee ja valittaa, haisee kuolemalta.
Miehethän on toki tuollaisia normaalistikin, mutta jos lisäksi tulee vielä syöpä niin moro! Pitä huolta ittestäs!
Vierailija kirjoitti:
Olen mielenterveys kuntoutuja, en mielisairas.
Mä tituleeraan itseäni porukkani viralliseksi hulluksi. Olen tosiaan ollut remissiossa eli oireeton jo yli kymmenen vuotta. Jotakuinkin siitä kohtaa alkoi toipuminen kun erosin huonosta avioliitosta. uutta en ole halunnut solmia, vaikka vastaan on pari äijää kävellytkin. Huomasin, että voin paremmin ilman noita painolasteja.
EI OLE! "Kunnes kuolema erottaa". Mut suurin osa näistä nykyajan ihmisistä on ihan pakanoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on, muutenhan lopputuloksena on katastrofi, sekä lapsille että sille hoivaavalle puolisolle.
Näin sairasta ei maallikko pysty mitenkään auttamaan, kun eivät siihen pysty ammattilaisetkaan.
Jokaisella on yksi ainutkertainen elämä ja vastuu ennenkaikkea siitä ja varsinkin lapsista ja heidän terveydestään. Pelasta siis itsesi ja lapset.
Elämä jatkuu tuonpuoleisessa.
T. M55
Ehkä jatkuu, ehkä ei. Se selviää sitten.
Jatkuu jos uskot Jumalaan.
Mihin niiistä? Entten, tentten, teelikamentten...
Minua ei puoliso ole jättänyt, vaikka minulla on skitsofrenia. Hän ei ole edes koskaan puhunut sellaista. Itseä välillä vaivaa, kun lapset näkivät minut harhaisena ja ties missä kunnossa. Ei ollut henkisesti turvallinen kasvuympäristö. Puoliso ei ole luovuttaja missään asiassa.