Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsi huutaa joka yö???
12.12.2005 |
Mä en enää jaksa. Lapsi huutaa kun laittaa nukkumaan,nukahtaa, nukkuu tunnin ja huutaa taas. Saan sen nukkumaan, nukkuu pari tuntia ja huutaa tunnin. Yöt on yhtä huutamista. Potkii minua kun koitan saada nukkumaan. Mä en oikeesti enää jaksa. En oo nukkunu kohta puoleentoista vuoteen yötä heräämättä. Miten mä saan lapsen nukkumaan yöt?
Kommentit (27)
Jotkut lapset valitettavsti syövät vielä 1.4vuotiaanakin öisin!! Yleensä lapsi/vauva itkee nälkää, märkiä vaippoja, kipua, kylmyyttä/kuumutta! Aina siihen on syy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...ja jos ei herää yöllä, niin sitten aamulla klo 5 (menee illalla klo 21 nukkumaan). Pahinta on, kun nukkuu veljensä kanssa samassa huoneessa ja herättää tämänkin ja sitten saan taas päiväksi kaksi kiukkuista ja väsynyttä tenavaa yhden kiukkuisen ja väsyneen äidin seuraksi. Päiväunille ja yöunille sentään jäädään nykyään itse ja suuremmitta huudoitta, koko ensimmäinen vuosi olikin aikamoista taiteílua sen suhteen.
En todellakaan tajua, mikä auttaisi! Alkaa mättää ja päässä jo heittää tämä univaje ja ärsyttää olla joka päivä kiukkuinen ja kyllästynyt. En jaksa tehdä mitään, en innostu lasten kanssa mistään, olen hirviöäiti :(
Meille on sanottu, että asia helpottuisi kun päiväunet jää pois. Enpä tiedä...
Toisaalta oli ihana lukea, etten ole ainoa äiti, joka tästä kärsii... mutta niitä konkreettisia neuvoja me varmasti kaivattaisiin ihan jokainen! Voimia ja tsemppiä, kohtalotoverit!!
t.hirviöäiti
että neuvolassa ja lastenhoitokirjoissa hyvin johdonmukaisesti esitetään lääkkeeksi yöheräilyyn pikemminkin yösyöttöjen ja juottojen poisjättöä kuin niiden ottamista käyttöön. Vauvaaika on erikseen, mutta näin minulle on kerrottu, että ei yli 1 v. kyllä yöllä mitään tarvitse. Vaikea uskoa, että 2,5-vuotias heräilisi nälkään. Vettä olemme antaneet ja sitä osaa myös ottaa itse, jos on jano.
Vierailija:
Jotkut lapset valitettavsti syövät vielä 1.4vuotiaanakin öisin!! Yleensä lapsi/vauva itkee nälkää, märkiä vaippoja, kipua, kylmyyttä/kuumutta! Aina siihen on syy!
Valvotti kolmevuotiaaksi asti meitä.
Hänellekin sitten leikattiin kitarisat kuorsauksen ja uni-apnean vuoksi ja aloitettin astmalääkitys. Sitten nukuttiin...
kunnes 1v 9 kk sitten syntyi toinen tyttö joka ei ole vielä nukkunut yhtään yötä illasta aamuun. :(((((
Jonkinlainen infektio-kierre tälläkin kertaa mutta ei minusta samanlaista kuin isosiskolla aikoinaan.
Hänet on hankala saada nukkumaan ja yöllä heräilee ja kiljuu ja potkii (viime yönä potkaisi minua suoraan silmään) raapii, repii hiuksia ja huutaa henkensä edestä jos yritän ujuttaa omaan sänkyyn, lopulta sitten nukahtaa rintani päälle, ilmeisesti rauhoittuu sydämen äänen kuullessaan.
Ei auta saunomiset eikä iltakylvyt, ei syöttämiset, ei ulkoilut, ei ulkona päiväunien nukuttamiset.
Olen yrittänyt lempeää unikoulua, olen yrittänyt huudattaa ja lopulta aina hänet saa siihen rinnan päälle uuvahtamaan kun ei itsekään enää jaksa edes kättä liikuttaa silittääkseen tai silmiä avata tai lauleskella.
Välillä on vähemmän huutoa yöllä mutta viime yö oli taas ihan helvetillinen.
Minä odotan vielä ja toivon että rauhoittuisi, ensi vuoden puolella aloitetaan atsma-tutkimukset jos ei tilanne parane.
En minä ihan allekirjoittaisi sitäkään että toiset lapset opetetaan huonosti nukkuviksi, meillä on todella hyvin yönsä nukkunut vanhempi poika ja sitten nämä öitä kiljunnallaan ilostuttavat tyttölapset. :)
Toiset lapset vain taitavat olla vaativampia ja toisinaan se johtuu jostain sairaudesta, toisinaan se on vain ohimenevä vaihe.
Jaksamista kaikille väsystä kärsiville öitään valvoville!
Multa alkaa olee voimat loppu. Pitäskö kokeilla unikoulua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin nelikuinen alkanut muutaman viikon aikana parin tunnin yöunen jälkeen huutamaan, AINA piru vie kello 1.30 yöllä!! Kauhuissani makaan itse valveilla ja odotan parun alkamista, aina se alkaa, joka hitsin yö, vaikka mitä kokeilisi ja tekisi. Sitä sitten jatkuu läpi yön, vähän väliä. Kahdesta isommastakin pitäisi huolehtia, eikä energiaa riitä enää heidänkään kanssa päivisin leikkimiseen. Elämä tuntuu surkealta väsymyksen takia. Vauva on kuitenkin päivät useimmiten kuin enkeli, nauravainen ja ihana oma itsensä ja yötkin sujui tuonne 3kk kieppeille mainiosti. En jaksa samaa helvettiä paria vuotta mitä esikoisen kanssa kun valvotti n.2 vuotiaaksi jokaikinen yö. Nyt vielä vähemmän, kun isommat eivät tunnetusti armoa anna väsyneelle äipälle... Minäkin tahtoisin tietää vaihtoehtoja mistä tämä voisi johtua!!
ja ihana. Yöllä potkii ja raivoo kun pitäisi nukkua :( Selvästi kyllä väsynyt, ei vaan jostain syystä haluaisi nukkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö kellään ole mitään vinkkejä:(
alkaa hakea apua ensin sieltä. Heillä voi olla jokin ratkaisu.
Meillä myös kuopus herää edelleen (kohta 3-vuotias) joka yö, mutta ei raivoa, tulee vaan viereen ja kietoo kädet kaulan ympärille. SIihen tosin herää melkein aina eikä tahdo itse saada unta enää.
Tuo raivoaminen olisi syytä selvittää.
Nukkuuko hän teidän huoneessanne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli luulisi että nukkuisi hyvin. Mutta ei. Pinnasänkyyn on turha laittaa,nousee heti ylös ja alkaa huutamaan.
Sama ongelma siis kuin muillakin. Tyttö 1,8v ja huutaa kellontarkkudelta joka yö, joskus voi mennä parikin tuntia ennenkuin nukahtaa uudestaan (yleensä onneksi puolituntia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Eli luulisi että nukkuisi hyvin. Mutta ei. Pinnasänkyyn on turha laittaa,nousee heti ylös ja alkaa huutamaan.
Kehuisitte, miten hienon oman huoneen hän on saamassa, siirrätte sinne ensin hänen lelunsa ja leikitte siellä parin päivän ajan. Sitten sänky sinne ja päiväunet ehkä sängyssä. Ettekä jää nukuttamaan siihen viereen, vaan luette iltasadun, sanotte, että nyt " Siiri" SAA mennä (huom älkää käyttäkö sanaa pitää mennä) ihan OMAAN hienoon sänkyynsä. Sitten peitto päälle, ei katsekontaktia enää, vaan rauhallisesti (!) ja päättäväisesti toivotatte hyvää yötä ja menette aivan rauhallisesti (ei hiipien) pois huoneesta. TOdennäköisesti alkaa huutaa sikana, mutta ensin menette melkein heti takaisin ja samat rutiinit: ei katsekontaktia, ei juttelemista, vaan pelkät shhhhshhhh ja hyvää yötä.
Tätä pitää jaksaa toistaa niin kauan että hän tajuaa, että oma sänky on hyvä ja kiva paikka ja sinne kuuluu nukahtaa. Voi mennä parikin viikkoa, mutta mieluummin sitten alkuillasta nämä rutiinit kuin huuto keskellä yötä. TSEMPPIÄ!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tämä huutoruljanssi alkanut vasta n.3 kk sitten. Tytöllä siis viihtyisä oma huone jossa nukkunut aina yksin. Nukuttaa ei ole aiemmin koskaan tarvinnut, nukahtanut yksikseen (11 mainitsemalla tavalla). Nyt hooma muuttunut totaalisesta :(. Neuvolasta sanoivat että menee ohi omia aikojaan...
Vierailija:
Meillä tämä huutoruljanssi alkanut vasta n.3 kk sitten. Tytöllä siis viihtyisä oma huone jossa nukkunut aina yksin. Nukuttaa ei ole aiemmin koskaan tarvinnut, nukahtanut yksikseen (11 mainitsemalla tavalla). Nyt hooma muuttunut totaalisesta :(. Neuvolasta sanoivat että menee ohi omia aikojaan...
Minä sanoin aina, kun lapsi aikoi ruveta itkemään nukkumaan mennessään, että " kaikki on hyvin, hyvää yötä" . Se tuntui rauhoittavan. Luulen, että kyse on osaltaan eroahdistusvaiheesta, jolloin pelottaa jäädä ilman äidin/isän seuraa. Kun vakuuttelin että kaikki on hyvin, lapsi rauhoittui.
Kovana ollaan oltu! Homma päättyy muuten niin että tyttö huutaa niin paljon että OKSENTAA :(. Eli ei auta puhuminen tai mikään muukaan, kokeiltu on. Pakko hyysätä kunnes nukahtaa uudestaan. Toi keskellä yötä oksentaminen on karmaisevampaa mitä tiedän (menee pitkään kun saat kaikki siivottua). Oksennus tulee myös jos ei nukuteta niin kauan kunnes on nukahtanut...
Kylpy ja sauna rauhoittavat ja imevät energiaa. Telkkari kiinni koko illan. Nukkumaan omaan sänkyyn. Monet lapset nukkuvat levottomasti vanhempiensa kanssa.
Enkä osaa auttaa. Olen tästä neuvolassakin puhunut kyllä joka kerran, kun on käyty. Lapsi on koko ikänsä heräillyt yöllä, nyt 2v. 4kk ja sama jatkuu vaan. Kaikki ollaan yritetty, mitä vaan neuvolassa on neuvottu tai kirjallisuudesta olen lukenut: tutut ja rauhoittavat päivä- ja nukkumarutiinit jne.
Rankinta on mielestäni se, että lasta pitää nukuttaa yleensä vieressä tunnin verran, ennen kuin nukkuu. Ja tämä joka kerta, nukutuksen alkamisajalla ei ole mitään väliä. Ollaan vieressä nukuttamisestakin kiivaasti pyritty eroon, mutta minkäs teet, kun lapsi ei ollenkaan pysy sängyssä tai omassa huoneessaan, jos vieressä ei olla.
Toinen raskas juttu on se, että nämä yöheräämiset ovat usein n. puoli tuntia huutoa ja raivoamista. Mikään ei auta: ei syliin otto, rauhoittava puhuminen, silittely. Pitää vaan turhauttavan toimettomana odottaa vieressä, että lapsi rauhoittuu.
Päivällä lapsi on yleensä hyväntuulinen, iloinen ja puuhakas. Hän ei tunnu näistä kärsivän.
Kyllä olen tosi poikki, kun vielä nyt olen itse raskaanaolon takiakin väsynyt. Piti tehdä sellainen juttu, että nyt kun pääsin äitiyslomalle, poika pysyy päivähoidossa loppuraskauden. Saan siis nyt onneksi nukkua päivisin.
Töissä käydessäni selvisin sillä, että minä valvoin pojan kanssa yöt ja isä heräsi aamulla, minä jäin vielä tunniksi, pariksi nukkumaan. Mulla oli onneksi sellainen työ, joka jousti.
Odotan kauhulla aikaa vauvan ja tämän uhmaikäisen yöhuutajan kanssa. Sitten ei voi päivälläkään nukkua, kun pitää vauvan nukkuma-aikaan ulkoilla esikoisen kanssa. Päiväunia esikoinen ei ehkä enää kohta nuku: tähänkin saakka niille laittaminen on ollut tappelua, vaikka illat ovat yhtä tuskaa, jos päiväunet jätetään väliin.
Pahoittelen, etten osaa auttaa. En usko, että tähän on mitään apua paitsi aika. Moni tuttu huonosti nukkuneen taaperon äiti väittää, että kyllä ne yleensä kolmivuotiaana rauhoittuvat. Tuntuu aika pitkältä ajalta odotella.
Ja lapsen kanssa ulkoillaan paljon päivittäin. En ole huomannut, että saunomisella tai ulkoilulla olisi mitään vaikutusta lapsen yöuneen.
-nro 16
Päästään testeihin vasta tammikuun puolella. Josko yöt helpottaisi?
-nro 16