Lapsettomat ovat agressiivista porukkaa
Kaverini kävi pitkän lapsettomuuden vuoksi muutaman kerran Lapsettomien tuki ry:n palavereissa (vai mikä ihme yhdistys se nyt onkaan).
Siellä purettiin tunteita ja puhdistettiin omia ajatuksia aika rankasti. Monet vauhkosivat, kuinka tekisi mieli potkia raskaana olevia mahaan! Osa puolestaan oli niin katkeria, että ilkeys ulottui kaikille alueille elämässä. Joukossa oli ollut myös herkkiä ja oikeaa, empaattista ja järkevää tukea tarvitsevia, mutta he kavahtivat tuota agressiivisempaa väkeä. Ystäväni kuuluu ujompiin ja niin hänkin lopetti käynnit.
Lapsettomat: eikö elämä olisi helpompaa positiivisemman kannan ottaen. 80% lapsettomista saa jossain vaiheessa avun. Ajatelkaa mieluummin sitä. Ja jos ei saa omaa lasta, voisi kasvattaa itseään muilla alueiila.
Ei se lapsen kanssa elämä ja oleminen ole pelkkää helppoa unelmaa. Se pitää sisällään valtavasti isoja asioita, joista ei koskaan ääneen puhuta. Minä olin 5 vuotta lapseton ja tuin parhaani mukaan muita vastaavassa tilanteessa olevia. Sain lapsen ja nyt olen valtavan onnellinen, uskoin että näin kävisikin vaikka tuomio oli melko lohduton lääkäriltämme. Nyt elän paitsi rakkauden, myös valtavan huolen ja sanomattoman kivun ja ahdistuksen hetkiä. Kaikkien maailman lasten hätä on saanut omassa lapsessa kasvot.
Tukekaa ja ymmärtäkää, älkää vihatko.
Kommentit (25)
Minkähänlainen hyivittupaskageeni-lapsi sinulla mahtaa olla? Paskageeninen hyi vittu
Missähän lehdessä oli jokin aika sitten juttua lapsettomuuden valinneista naisista. Siinä joku mainitsi kuuluvansa johonkin samanmielisten yhteisöön, jossa lapsista ei pidetä ja yhteiskunnan vauva-tuputusta vastustetaan viimeiseen asti. Jotkut radikaaleimmat pitävät jotakin rintamerkkejä, joissa on kahtia sahattu vauva. Protestina sille, että kaikki kyselevät, milloinkas teille tulee vauva ja miksi muka ei.
Tuli kyllä mieleen, että kaikkein onni, jos tuollaiset tyypit jättäytytvät lapsettomiksi.
Mutta anteeksi, tällä en viittaa kehenkään tahattomasti lapsettomaan, tuli vaan mieleen aggressiivisuudesta. Tietenkin valtaosa lapsettomista on aivan täyspäistä porukkaa.
Ei voi muuta todeta kuin että ompa täällä lapsellista porukkaa!!
Itse tunnen hyvin muutaman lapsettomuudesta kärsivän pariskunnan, ja tunnen heidät niin hyvin, että ne joilla ei ole asiasta harmainta hajua niin voisivat pitää ne naamansa kiinni ja mennä leikkimään omien pikkuenkeltensä kanssa, vai ovatko he juuri niitä " paskageeniläisiä" ? Ehkä sitäkin kirjoittaa karmaisee sitten se yksinhultajan " kova" arki, mutta pääsipähän hän miehensä " paskageeneistä" eroon?
Mitenköhän on sen yhden täydellisen " paskageeniäidin" asian laita?
Hanki vain sinä orpolapsi. Kyllä lapsellisetkin ovat näemmä ilkeää sakkia, toivovat toiselle, mitä eivät itselleen ikinä haluaisi.
T. ex-lapseton, mutta en ollut sellainen ilkimys kuin kuvittelitte, jessus sentään!