Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ihmettelen usein töissä, miksi vain osa lapsista erottaa leikinlaskun ja vitsit tosijutuista

Vierailija
10.12.2005 |

Tällä palstalla olen alkunut ymmärtää, ettei tuo taito ole hallussa kaikilla aikuisillakaan...

Kommentit (30)

Vierailija
21/30 |
10.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

siis huumorintaju,,, ei huurtaju tai what ever tulikaan kirjoitettua :D

Vierailija
22/30 |
10.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän perheessä huumori on ehkä keskivertoa mustempaa, eikä se välttämättä aukene muille. Toisaalta en jaksa nauraa sellaisille vitseille, jotka ei mua naurata. En mä ainakaan opettajana lähtisi ketään kategorisoimaan tyhmäksi, jos kyseinen oppilas ei naura kun muut nauraa. En sano, ettei oppilas voi olla vähän hidaskin, mutta koska opettaja ei ole mikään auktoriteetti huumorin suhteen, hänen tulisi ehkä pidättäytyä hätäisistä johtopäätöksistä. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/30 |
10.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ihminen ole joko täysi tosikko taikka sellainen, joka ymmärtää kaikenlaisen vitsin päälle. Itse olen aika tosikko varmaankin. En yksinkertaisesti näe mitään hauskaa suurimmassa osassa vitsejä ja muka-niin-kovin-hauskoja juttuja. En varmaan lapsenakaan. Omat vanhempani tosiaan ovat ihan samanlaisia. Aina minua on " haukuttu" tosikoksi, kun en ole tajunnut Kummeleita taikka kavereiden tai opettajien vitsejä - tai siis olen kyllä tajunnut asian ytimen, en vain sitä, mikä siinä olisi hauskaa.



Mutta silti itse sanoisin, että mulla on hyvä huumorintaju, niinkuin vanhemmillanikin. Kotona aina riitti naurua ja hyvää juttua. Samoin mieheni ja hyvien ystävien kanssa on aina riittänyt huumoria. Jostakin syystä huumorini kai sitten on jotenkin eriskummallista, koska vieraammassa seurassa kukaan ei tunnu tajuavan, jos yritän sanoa jotakin hauskaa - luulevat, että olen tosissani ja puhun aivan kummia...

Vierailija
24/30 |
10.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

USEIN terävyys ja huumorintaju kulkevat käsi kädessä. Huumorintajuun liittyy juuri tuo sosiaalinen lahjakkuus ja tilannetaju.

Jotkut lapset on kotona opetettu siihen, että aikuinen puhuu aina totta, eikä aikuisen juttuja saa kyseenalaistaa.



Huumorintajussa on kyse jonkinlaisesta ajatusten joustavuudesta, että pystyy pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja.



On paljon fiksuja, pedantteja, koululahjakkaita lapsia, joille monet jutut eivät aukene (tai ne eivät huvita heitä, vaikka he tajuavat pointin)



toinen ope

Vierailija
25/30 |
10.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jopa alle 3 v jekuttaa mummia että iskä on pikkutyttö/nainen ja nauraa päälle.

Meillä viljellään huumoria ja nauretaan ja hassutellaan jatkuvasti kotna.Ei olla pöljiä jotka nauraa kaikkea ja kaikelle ja joille kaikki nauraa.Mulle ainakin ollaan sanottu että olen hyvä viihdyttäjä/naurattaja porukassa..

Vierailija
26/30 |
10.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö tuo jo kuulosta aika paljon luokittelulta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/30 |
10.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se olisi väärä johtopäätös. Sen sijaan on ihan " tutkittu" asia, että huumorintaju ja älykkyys kulkevat käsi kädessä.



Siitäkin huolimatta, ettei Suomessa saisi koskaan sanoa, että joku on jotain toista huonompi jossain. Koska kaikki ovat älykkäitä, nopeita, hoksaavaisia, taitavia jne. Ei ole eroa ihmisten välillä. Jos mainitsee ääneen, että jossain on älykäs ihminen, muut kuulevat lauseen näin: " ...ja kaikki muut ovat tyhmiä" .

Vierailija
28/30 |
10.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta onko opettajan asia lokeroida heitä huumorintajun perusteella? Ei.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/30 |
10.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huumorintajussa on monesti kyse myös abstraktin ajattelun tasosta. Toki 3-vuotias voi jekuttaa, mutta todennäköisesti tekee tämän, koska on kotona oppinut, että näin tekemällä/sanomalla saa naurua aikaiseksi, ei sen vuoksi, että pitää sitä hyvänä vitsinä.



Nepä tiedä sanoa, kulkeeko huumorintaju ja älykkyys käsikädessä, huumorintaju ja sosiaalinen älykkyys kyllä. Ihmiset, jotka ovat sosiaalisesti taitavia, osaavat myös hyvin nopeasti tulkita ihmisten ilmeistä ja eleistä heidän reaktionsa ja näin " kertoa hyviä vitsejä" ja nauraa, vaikka oikeasti eivät vitsiä tajuaisikaan.



huumorintaju toki auttaa monessakin paikkaa aikuistenmaailmassa, varsinkin nykyään, kun sosiaalinen älykkyys tuntuu voittavan esim. työhaastattelussa muut älykkyyden lajit. Kyllähän sosiaalista älykkyyttään voi harjoituttaa, siinä missä muitakin älykkyyden lajeja. Lapsen on kuitenkin hyvä saada kannustusta myös niisä älykkyyden lajeissa, joissa hän on luonnostaan hyvä, niitäkin taitoja tarvitaan.



Annetaan siis kaikkien kukkien kukkia, ja hyväksytään ihmisten erilaisuus, myös vitsien ymmärtämisessä. Monesti vitsin selitys vain alleviivaa sitä, että joku ei ymmärtänyt.. tämä ei todellakaan kasvata lapsen itsetuntoa..



Vierailija
30/30 |
11.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

:DDDD

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi neljä yhdeksän