Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Saitko aina pienenä kaikki toivomasi joululahjat?

Vierailija
09.12.2005 |

Saitko pienenä aina ne joululahjat, joita toivoitkin? Jäitkö jotain kaipaamaan vai saitko kenties liikaakin tavaraa? Miten tämä vaikutti sinuun lapsena/aikuisena?



Itse en kyllä juuri koskaan saanut MITÄÄN mitä olisin halunnut. Toivoin monen monta vuotta jotain nukketaloa, mutta koskaan ei pukki sitä tuonut:(. Kyllä muistelen että se oli pettymysten pettymys joka ikinen vuosi.



No, ymmärrän ettei vanhemmillani tosiaankaan ollut kai varaa. Toisaalta sitten ajattelen, että jos tyttäreni jotain todella toivoisi joka vuosi niin ehkä sen jotenkin yrittäisin toteuttaa? Tulee mieleeen vain sellainen juttu, että ehkä vanhempani eivät sitten pitäneet minua suuressa arvossakaan kun ei mitään minua itseäni kiinnostavaa ostettu?



Toisaalta minusta on sitten myös tullut järkevä ja ei-materialistinen aikuinen joka on vähään tyytyväinen. Toki nautin tavaroiden ostamisesta, mutta esim. joulunakaan en itselleni vaadi juurikaan mitään. Lapsille ja miehelle tykkään kyllä ostella.



kuinkas muilla?

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
09.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta ei asia ole jääny yhtää vaivaan..

Ei meijän porukoil ois rahat riittäny kolmelle ostaa kaiken mitä ne haluu.. Eikä kyl tarvikkaa!

Vierailija
2/8 |
09.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja lapset saa meillä aika paljon lahjoja, mutta ei mitään turhaa, vaan kehittiäviä leluja ym. vaatetta ja pyörää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
09.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta en kyllä muista, että olisin NIIN KOVASTI mitään halunnutkaan. Vanhemmat olivat aika varattomia, saatiin 1 pkt/nenä ja villasukat mummulta :-)



Nyt yritän toppuutella itseäni, etten ostaisi lapselle liikaa lahjoja. Pari pakettia saa kuitenkin ja myös itse toivoa.

Vierailija
4/8 |
09.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siihen oli tyydyttävä. Ottihan se koville aikanaan, mutta opin arvostamaan isänkin tekemää nukkekotia, kun huomasin, että sillä sujui leikit ihan hyvin. En antaisi lapselle kaikkea mitä hän toivoo (on vielä niin pieni, ettei osaa toivoa mitään), mutta jos hän selvästi haluaisi jotain yhtä tiettyä juttua, niin varallisuuden rajoissa yrittäisin sellaisen hankkia. En myöskään kannata sitä, että hukutetaan lapset jouluna paketteihin. Tulee kauhukuvana mieleen se Harry Potterin serkku, joka huutaa pää punaisena, että viime vuonna sain niin-ja-niin monta lahjaa, ja nyt yhden vähemmän!!! :)

Vierailija
5/8 |
09.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enemmän oli sellainen syyllinen olo aattona, kun piti näytellä yllättynyttä ja iloista, vaikka tiesi mitä paketissa on, kun kävin etukäteen paketteja penkomassa ja kurkkimassa!!!



Aina tuli monta lahjaa 15-20 ainakin.



Oma lapsi on toivonut 2 asiaa ja saa ne. + paljon paljon muuta. Olen ostanut vaatteita ja leluja alennusmyynnistä pitkin syksyä.

Ja muutakin sellaista mitä olisi ostettu joka tapauksessa menee pukinkonttiin. Joten lahjoja on lapselle kohta varmaan 30, apua!

Vierailija
6/8 |
09.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Loput lahjat oli sitten joko tarpeellisia tai jotain muuta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
09.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

En muista yhtään asiaa, jonka saamatta jääminen olisi ollut suuri murhe.

Vierailija
8/8 |
09.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saimme ihan hyviä lahjoja: tarpeellisia eli esim. suksia tai luistimia, vaatteita ja sitten pelejä/leluja/koruja jne.



Kyllä itselleni ainakin jäi ihan mukava muisto lapsuusjouluista ja siitä jännityksestä! Kyllä me aiotaan ainakin yksi lapsemme toivelahja hankkia tulevaisuudessa, tietysti vähän miettien että onko se oikeasti sellainen jonka kanssa lapsi voisi pidempään viihtyä vaiko onko joku villitysjuttu vain. Ja iästäkin se on kiinni.



Kyllä jouluna pitää lapsia ainakin muistaa lahjoilla. Siitä ei ole mielestäni mitään materialistista. Itsekin lapsuudessa en sitten muuten saanut oikein mitään kuin synttärinä. Eli rahan ja tavaran arvo kuitenkin säilyi kun tiesi että vuoden minä päivänä tahansa saisin mitä tahansa.