Lue keskustelun säännöt.
Loppuun väsynyt äitpuoli
09.02.2013 |
Nyt saa riittää. Ilman miestä ja tämän lapsia jaksan ehkä vielä yrittää.
Takana monta vuotta, joista ensimmäiset oli onnellisia. Miehellä useampi lapsi entisestä liitosta, joita ei saanut tapaamaan äitiään kuin pari kertaa vuodessa. Itsellä yksi entinen ja muutama yhteinen tämän nykyisen miehen kanssa.
Ei vaan enää jaksa olla perhaan kusipää. Olkaa sitä mieltä, että nipotan pienistä. Olen ollut koko ajan töissäkäyvä äiti (myös nuorimpien vauva-ajan osa-aikaisesti). Riidat kärjistyneet mm. seuraavista aiheista: miehen vanhin tytär 8v ei suostu huolehtimaan hygieniastaan kunnolla; kaikki muu kiinnostaa enemmän. Isää ei haittaa, vaikka asiaa opetettu nelisen vuotta; hiukset harjataa, kädet pestään, pylly pyyhitään. Isä ei anna lapsille kunnon ruokaa töissä ollessani. Pelkkää keksiä ja karkkia. Mukaanlukien yhteiset 1- ja 2-v lapsemme. Ei osallistu nukuttamiseen/syöttämiseen sen jälkeen, kun on saanut "omat" lapsensa nukkumaan.
Tänään tuli viimeinen niitti. Olen yrittänyt viimeiseen asti vaalia parisuhdetta ja kehunutkin miehen ulknäköä ja mitä nyt vaan keksin. Itse olen ihannepainossa ja huolehdin muutenkin itsestäni ja kodin siisteydestä. Tänään miehen lapsia sänkyyn sadannen kerran komentaessani mies huusio sängyn pohjalta, että olen vastenmielinen olento, näin hän on jo kauan ajatellut eikä se asia muutu. Itse ei ole ns. mallin mitoissa. Eikä se ole minua koskaan haitannut. Ilmeisesti väkisin olen itse seksielämää ylläpitänyt viimeiset vuodet.
Kiitos, siinä meni hukkaan yli viisi vuotta mun elämästä. Miehen lapsia omieni ohella hyysännyt ja kaikki käytännön asiat hoitanut. Ehkä olinkin vain syntipukki eron jälkeen. En suosittele uusperhettä kenelläkään.
Kommentit (12)
Uusperheestä lähteneenä voin vain suositella samaa jos siltä tuntuu. Elämä on nyt monin verroin helpompaa ja yksinkertaisempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se mukavaa päästä pätemään. :) Kyllä minäkin saan sinut arvosteltua niin että hävettää, jos kerrot itsestäsi yhtä paljon asioita.
Ongelmien syy ei ole lasten iät. Ihmisille ei koskaan tule esim. mieleen, että joidenkin perheisiin kuuluu esim. kuolemaa ja sairautta, jotka vaikuttaa elämänkulkuun. Hävettää puolestasi..
Onhan se mukavaa päästä pätemään. :) Kyllä minäkin saan sinut arvosteltua niin että hävettää, jos kerrot itsestäsi yhtä paljon asioita. Ongelmien syy ei ole lasten iät. Ihmisille ei koskaan tule esim. mieleen, että joidenkin perheisiin kuuluu esim. kuolemaa ja sairautta, jotka vaikuttaa elämänkulkuun. Hävettää puolestasi..
Lapsia on kolme, kaikki saman miehen. Itsellä tai miehellä ei ole lapsia muiden kanssa. Lapsia ja kotia hoidetaan kohtalaisen tasapuolisesti. Lapsia ei tarvitse komentaa pesulle. Mies ei ole koskaan sanonut minulle, että inhotan häntä.
Arvostelepa sitten elämäni!
että teidän ongelma ei ole perhe vaan parisuhde. Jos se ei toimi eikä millään korjaannu, on parempi antaa lapsille onnellinen koti - eroamalla.
Terapiat ym. kokeiltu jo sen miehen kanssa? Lähtiskö se sellaiseen, vieläkö teillä on motivaatiota yrittää?
Mikä tarve sulla sitten on arvostella naista, joka joutuu toisenkin lapset hoitamaan?! Tai sitten olet tosi nuori ja epävarma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihellä useampi lapsi, tarkoittanee kolmea? Sinulla yksi ja yhteisiä muutama, eli 3?
Joten teillä on yhteensä 7 lasta, jotka syntyneet n. 8vuoden aikana.
Vaikuttaa provolta, tai sitten olette todella tyhmiä.
mutta sinulla saattaisi kyllä olla ongelmia miehesi kanssa ihan ilman tavallisessa perhe-elämässäkin, uusperheellisyys vaan tuo siihen vähän lisäongelmaa. Ja usein on myös helpointa syyttää ongelmista perheen ulkopuolisia ihmisiä, sellaisia joita ei ole itse valinnut elämäänsä, kuten juuri puolison lapsia tai ex-puolisoa. Enkä sano tätä ilkeällä äänensävyllä vaan kokemuksesta, itselläni oli nimittäin näin: meillä meni huonosti miehen kanssa ja jotenkin tunsin miehen lapsen ja exän syylliseksi kaikkeen.
Minulla auttoi, kun tajusin, kiitos neuvontaterapeutin kanssa käytyjen keskustelujen, että syyn vierittäminen muiden niskoille on luonnollinen puolustuskeino, moni tekee niin tarkoittamatta sillä pahaa. Tämän ymmärrettyäni saatoin myöntää, että itsekin tein niin, ja otin vastuun ongelmista myös itselleni (toki kaikki ongelmat eivät minun syytäni olleet, mutta itse olin omalla käytöksellä niitä pahentanut, enkä ainakaan ollut yrittänyt ratkaista niitä).
Pikkuhilljaa saimme uusperheemme toimimaan, nyt on olut yhdessä jo melkein 20 vuotta, vanhin miehen lapsista on jo aikuinen ja olen hänen lapselleen ihan samanlainen mummi kuin ne biologisetkin mummit.
Meillä uusperhe-elämä oli siis vaikeaa alussa, mutta saimme sen toimimaan, ja olen siitä iloinen. Myös miehen lapsista, jotka ovat oman lapseni ainoita sisaruksia ja tekevät perheestämme elävämmän ja monipuolisemman kuin se muuten olisi.
Mutta joo, ei se uusperhe-elämä ole helppoa ja jos se ei näytä lähtevän toimiaan muutaman vuoden yrittämisen jälkeen, niin ei sitä kannata turhaan yrittää pitää pystysssä, ainakaan jos lapsilla ei ole hyvä olla. Jokaisella niistä, niin yhtisisillä kuin omilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka käy hyvin harvoin äitinsä luona.
Ja lapset lasketaan sinun ja minun lapsikseni, en ymmärrä.
Olen kyllä kakkosen kanssa samaa mieltä.
Voit arvostella minun elämäni jos haluat, olen eronnut lasteni isästä, kasvattanut lapset yksin, ex-miehen työstä johtuen jo ennen eroa, en ole mennyt uudelleen naimisiin, nyt lapset ovat aikuisia, hoidan tyttäreni miehen edellisen avioliiton lasta välillä kun minulla on vapaapäivä ja lapsen kaikki neljä vanhempaa ovat töissä. Olen ylpeä siitä että saan toimia varamummona kun hänen omat mummonsa asuvat 500km päässä.
Kuten jo kuvasit olet laittanut itsesi kokonaan likoon lasten kasvatusta varten eikä aikaa sinulle itsellesi ole sinulta jäänyt lainkaan.
Tuohon kun palkinnoksi saa vielä noin huomioimattomat kommentit kaikentyön jälkeen, en ihmettele lainkaan että sinulla mielessä keittää.
Arvostan sinua. Voimia arkeen, T. Mies perheestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no, ensinnäkin jättäisin tuon miehen, otat omat lapsesi ja häivyt. Mutta sitä minäkin ihmettelen että kuinka monta lasta teillä oikein on ja miksi niin paljon. Miehesi on kai alunperinkin halunnut sinusta vain sisäkön ja panopuun kun ex-vaimo ei osallistu edes lasten kasvatukseen. Minä en katselisi tuota enää päivääkään. Huonoja valintoja tulee tehtyä mutta nyt kun tiedät missä mennään niin valitse uusiksi. Älä ainakaan enempää vuosia tuhlaa tuohon ihmiseen.
Tuskin niistä tulee täysjärkisiä jos 7-8v lasta tehty eri puolisojen kanssa 8v aikana. Ihan lestaperhe vauhdilla.
Turha ainakaan sitä 8v lasta syyllistää ongelmistanne jotka johtuvat ehkäisyn puuttumisesta. Miksi niitä lapsia pitää tehtailla?
ja heistä vanhin on 8v. Teillä lapset 1v ja 2v.
Tästä voisi päätellä, että miehellä 8v ja muutama tätä nuorempi ja sitten siihen olette menneet tekemään 2 lasta lisää.
Missä sinulla on aivot? Vaginassa?