Haave toisesta lapsesta

Moikat:)

Oikein paljon onnea plussauksesta Mimiav! Eipä taida tosiaan olla aivan samantekevää mitä testejä käyttää, kun noin vaihtelevia tuloksia antavat.

Jännäilen myös Pikkusisaruksen seuraavaa viestiä. Aloititko sunnuntaipäiväsi testin tekemisellä? Miten kävi? Toivottavasti sielläkin plussataan...

Itse ehdin sitten eilen käydä ostamassa kahden kappaleen testipakkauksen, mutta saavat jäädä vielä laatikkoon pölyyntymään. Menkat alkoivat tänään ilman mitään ennakko varoitusta:/ Kökkö homma tietty, mutta ei ärsyttänyt niin paljoa, kuin olisin ennakkoon luullut. Ja olin aika yllättynyt, kun tuntui että mies olikin enemmän harmissaan asiasta, kuin minä. Aika "lutusta"..tuli siis tällä varmistettua, että miehellä myös oikea vauvakuume:) Jospa tästä oli nyt sekin "hyöty", että osaa jatkossakin varautua näihin pitkähköihin kiertoihin.

Pitää ajatella positiivisesti... Sain nautiskella saunassa kylmän siiderin ja voin huoletta lääkitä tätä ärhäkkää yskääni. Viime yö meni kuunnellessa esikoisen nuhaista piehtarointia pinnasängyssään ja yskiessä omaa tukkoista oloani, hirveä tauti:( 

-Misskipsu kp1/31

Tulin vielä kertomaan, että varmistelin raskautta vielä ClearBluen digitaalisella ja sain tuloksen raskaana 1-2 viikkoa. Mieskin oli silminnähden onnellinen asiasta :)

Ihan tuli tippa silmäkulmaan kun luin raskautumisista <3 Onnea hurjasti teille!

Olen uusi kuumeilija, ketjua kyllä seurannut jo tovin. Ikää tulee ens kuussa 27 ja esikoispojalle 11kk. Miehellä on myös 5-vuotias tytär joka meillä joka toinen viikko viettää kaksi-kolme päivää. Uusperhekuvio siis täälläkin, tais olla jollakulla muullakin.

Mulle toinen lapsi on haave josta tulee toivon mukaan totta. Nimittäin ennen esikoista mieheni ei halunnut kuin yhden yhteisen lapsen, ei halunnut itselleen enää kolmatta. Pikkuhiljaa esikoisen synnyttyä alkoi puhumaan että sitten joskus 5 vuoden päästä voisi sittenkin tehdä toisen ja lopputulos on se että nyt yritetään toista näin pienellä aikaerolla. Ja molemmilla on vauvakuume, olen tilanteesta niin onnellinen etten malta pöksyissäni pysyä. Onneksi ei tarvitsekaan ;P

Yritys aloitettiin joulukuun lopussa ja nyt maaliskuun lopussa on siis yk4. Ensi sunnuntaina luultavasti ovis. Kierto 28-32. Nyt vaan toivotaan parasta, esikoinenkin menee pariksi yöksi mummolle hoitoon että olen levännyt kun h-hetki koittaa. On nimittäin ollut vähän haastavaa noiden öiden kanssa, heräillään 6-10 kertaa yössä kun tulee NELJÄ poskihammasta melkein samassa tahdissa. Meidän muru aloitti 4kk hampaiden tekemisen ja niitä onkin tullut jatkuvalla syötöllä...huoh.

Mutta, ihanaa jännätä teidän kanssanne :)

Hei vaan kaikille kuumeisille ja odottaville. Täällä vähän arasti sivusta seuraillen liityn mukaanne. Yritystä ei ole, mutta ei ole myöskään ehkäisyä. Entuudestaan on reilu 1,5 vuotias taapertaja. Ihan näin rehellisesti sanoen jos myönnän niin kuumettahan se pukkaa, ja miksi. en osaa sanoa. :D Tuleeko se siitä, kun havahtuu esikoisen kasvaneen ja vauva-ajat on takanapäin ja huomaa miten joka päivä esikoinen oppii jotain uutta ja oikein havahtuu siihen, miten iso toinen jo on..  :D

Esikoisen synnyttyä vannoin, että nyt saa riittää ainakin neljäksi vuodeksi. Sattui ja tapahtui vähän itselle siinä synnytyksessä niin on henkiset ja fyysiset arvet aika iso kynnys lähteä katsomaan mitä mahdollisesti seuraava raskaus ja sitä myöten synnytys tuo mukanaan, vaikka into on kova vielä synnyttää alateitse. Niin kai se aika vaan kultaa muistot... 

Tässä vapaapäivien lomassa(kiireistä arkea ja 3vuorotyö) pyrin syvemmin perehtymään teidän muiden menoon paremmin ja keskustelemaan asioista enemmän yhteisesti eikä keskittyä omaan napaan. Kaipaan kovasti tämmöistä keskustelua, kun mies ei ole niinkään kuumeessa, mutta ei kuulemma pistäs pahakseen jos vaikka tulisikin toinen 2013-2014 aikana jo. :)

Jotta mitä minä nyt laitan tähän, apua, en osaa enää.. :D 
Kierto 28-32, nyt menossa 25. Ovis himoista päätellen oli jo kp6-15 välillä, mutta ei tarkkaa hajua, koska en seuraa tarkemmin. :) Yksi testi tuolla laatikon pohjalla on lojunut , tiistaisin yleensä alkaa mun menkat, jotta jos loppuviikkoon ei kuulu niin kai sitä sitten pääsiäisen pyhinä vois testata. :)

Ai niin ja niistä oireistako, ei kai niitä kummemmin. Luulon piikkiin ennemminkin. :D Mutta kyllä jotain on, etovaa oloa ja väsymystä ja nenän tukkoisuutta. Samaa kuin esikoisesta, siksipä en ota kantaa enempi, koska voi olla pienoista toiveajattelua ja mielikuvitus ottaa vallan. :D

Hyvää palmusunnuntaita kaikille! :) Tervetuloa Onnenhuuru ja Diudau! Kiva saada lisää kuumeilijoita :)

Ja sori Naspu, etten osannut lukea sun nimimerkkiä oikein! :D

Tilanne 24.3.

Naspu yk2? kp7/28

Misskipsu yk2 kp2/31

Rory kp18/28

Roseh yk2 kp21/?

Mimiku??

Piia20?

Elmia kp 3/jotain :)

Onnenhuuru yk4 kp?/28-32

Diudau kp25/28-32

Korppi rv 5+2

Mimiav rv 4+3 (korjaa, jos laskin väärin :) )

Pikkusisarus rv 4+0

Kyllä! Plussasin tänään :D ollaan onnesta soikeina!! Eilen tuli ihan öllötyksiäkin, piti lähteä saunasta haukkaamaan happea kesken kaiken. Pitää vaan toivoa, ettei tuu pahoja pahoinvointeja, kun säästyin niiltä niin kivasti ekassa raskaudessa :/ 

Ja isot onnitteluni myös Mimiaville! ihanaa! :) Mäkin käytin tota CB:n testiä, ja näytti samat 1-2 viikkoa :) Käytin sitä testiä myös ekassa raskaudessa, se on jotenkin konkreettisempaa kun näkee ihan kirjoitettuna sen tilanteen :D

Misskipsu, kiva kun jaksat olla positiivinen. Aika hyvä toi, että nyt miehesikin narahti kuumeilusta :D Nyt vaan tsemppiä uuteen kiertoon!

Elmiallekin tsemppiä uuteen kiertoon :) Toisessa raskaudessa kuulema maha näkyy jo aikaisemmin kuin ekassa, kun on maha jo kerran venynyt. Mullakin näky eka raskaus vasta tosi myöhään... Mut sullahan on kiva, kun voit tässä samalla hössöttää häitäkin :)

Korpille jaksamisia täältäkin väsymyksen kanssa! Odotan kauhulla väsymyksen alkamista, muistan miten kovaa se oli viimeksi! :/ Mäkin oon miettinyt varhaisraskauden ultraa, kun haluan saada selville, että kaikki menee niin kuin pitää nyt heti alussa kun synnytin esikoisen sektiolla. Istukka voi kuulema helposti alkaa kiinnittyä siihen arpeen, toivotaan ettei kiinnittyisi!

Diudaun kirjoituksesta kävi ilmi, että sullakin olisi ollut sektiosynnytys? On se vaan jännä miten aika ja hormoonit kultaavat muistot ja kuume vaan ottaa ylivallan :) Mäkin kyllä tulen varmasti käymään pelkopolilla juttelemassa raskauden aikana mun kokemuksista ekasta synnytyksestä Kannattaa hyödyttää kaikki tuki minkä saa, ja tosiaan täällä palstallakin avautuminen on helpottavaa, myös meidän miehille :D Toivotaan, että pääset testailemaan ensi viikonloppuna!  

Aika uskomaton fiilis mulla nyt kyllä! Täytyy myöntää, että äskenkin vielä kyttäilin pikkareita kun kävin vessassa! :D Ei oo tainnu vielä ihan mennä perille tää juttu!

Voi apua, täällähän plussataan!! Paljon onnea Mimiav ja Pikkusisarus! Rutkasti onnea matkaan :) :)

Misskipsu, ikävää että kp 1 koitti mutta kiva kuulla, että mieli on kuitenkin ihan hyvä. Uuteen yritykseen! Ja tuo on totta, piinailujen jälkeen on ihan kiva kuukautisten alettua nauttia se saunasiideri sen kummemin miettimättä. Ilo otettava irti siitä mistä saa ;) Toivottavasti tautikin hellittää pian!

Uusille tervetuloa mukaan kuumeilemaan ja vaihtamaan ajatuksia! Vertaistuki on aika ihanaa tässä tilanteessa.

Onnenhuuru, täälläkin tehdään hampaita sellaisella vauhdilla, että äidin päätä huimaa! Yöunet on vielä ihan ok mutta pikkuinen syömälakkoilee senkin edestä, huh.

Diudau, mullakin oli tosi rankka synnytys nimim. sattui ja tapahtui, mutta ei se onneksi ole estänyt haaveilemasta siitä toisesta. Pelottaahan se synnytys toki aika paljonkin, mulla vielä jäi pahat vauriot, jotka hankaloittaa uudelleen raskautumista. Joten siitä näkökulmasta jos synnytykseen asti vielä pääsen niin hyvin menee. Mutta unelman ollessa tarpeeksi suuri, on sitä valmis vaikka mihin :)

Iloa palmusunnuntaihin kaikille :)

Rose kp 21/30

Ilmottautuu mukaan, mutta toivon mukaan on jo raskaana ;) tänään siis tein haalean plussan, kävin ostaan clearbluen digitaalisen ja sen jos tekis sitte aamulla :) Jos ois oikeen järkevä vois oottaa pari päivää, mutta ei malta :D

Meillä tyttö tuli just 1v, ja oon kuumeillu jo ainaki puoli vuotta! nyt mieski saatu höynäytettyä kuumeiseksi ;) Pelottaa vaan kun ensimmäinen raskaus oli aika rankka ja vauva-aikakaan oo ollu helpoimmasta päästä. Mut niin se vaan kuume nostaa päätään! Hullua :D Oli siis raskausaikana verenpaineet tosi koholla, nousi rv 20 ja olin ekan kerran osastolla rv23. Proteiinit oli siis sieltä asti plussalla ja sit oli vielä raskausdiabetes. rv32 joutuin kokonaan osastolle, ensin viikon omalla paikkakunnalla ja sit siirrettiin kauemmas Oyssiin..37 sit käynnistettiin synnytys ja siitä ei jääny kyllä mitään isoa kammoa, mut raskausajasta sitäki enemmän.Suurella todennäköisyyellä käy samallalailla, mutta ei se auta pelätä etukäteen..Mies just sano että jos jouvut taas sairaalaan, ni sit se vaan tarkottaa että hänen täytyy pärjätä sen kans kaksistaan.

Tytöllä todettiin maitoallergia ku oli 11.5kk ja kyselin neuvolasta ja lääkäristä jo sillon ku tyttö oli 4kk että voisko olla..Ei kuulemma voinu..Tyttö oli siis tosi itkunen 3 viikon ikäsestä, nyt on alkanu nukkua öitä vähä paremmin :) En kerenny lukia kovinkaan pitkästi teijän juttuja, mutta muutamat oli ainaki plussannu, onnittelut! Ollaan vissiin kaikki sitte marraskuisissa, toivon mukaan minäki :)

Onnea Mimiav, ja onnea pikkusisarus! Kyllähän ne teidän oireet aika selkeitä jo olikin, että kyllä mä olisin ihmetellyt jos ei plussaa olis näyttänyt! :) Ja olikohan joku muukin vielä plussannut, anteeksi jos jonkun unohdan...

Joku tauti täälläkin päällä, karmea yskä ja tuntuu ettei happea saa. Käytiin pojan kanssa virpomassa päivällä, hienosti jaksoi poitsu kävellä vaikka aika pitkä lenkki tehtiinkin! Ite olin ihan loppu...

En tässä tärppiä odottaessa edes viitsi ajatella sitä synnytystä. Tuon ekan kanssa lääkäri multa jossain vaiheessa kysyi, että pelottaako synnytys. Totesin vain hymyssä suin että on siitä muutkin hengissä selvinnyt, eli enköhän mäkin! Että sitä olikin sillon typerä...

Nyt saattais olla toinen ääni kellossa. Eihän mun synnytyksessä sinänsä mitään dramaattista tapahtunut, sujui vielä ekaks synnytykseks erittäin nopeasti. Aamulla hulahti pieni määrä lapsi vettä, supparit alko siinä aamupäivällä ja klo 17:37 (noin suurinpiirtein...;) poika oli ulkona. Mutta se kipu...Ilmeisesti mulla oli jokseenkin tehokkaat supistukset ja avautuminenkin kävi sitten nopeasti mutta kyllä se sattuikin! Jotain niin hirveätä ettei sitä osaa edes jälkikäteen kuvitella. Ilokaasua ei voinut käyttää kun tuli paha olo, käytin sitä naamaria vain siihen että puristin siitä kahvasta ja taisimpa hakata sillä sänkyäkin...Epiduraalista ei juurikaan mitään iloa, en ehkä sen vaikutuksen aikana huutanut ihan yhtä lujaa...Ja jälkeenpäin olin kai jossain kipushokissa kun en voinut lakata itkemästä.

Noniin, enpäs ajattelekaan sitä yhtään sen enempää etten heti huomenna juokse lekurille hakemaan uutta pillerireseptiä...;) Mikäli tässä nyt huomenna juostaan yhtään mihinkään jos yö menee yskimiseksi. Toivottavasti poika säästyy tältä.

Tervetuloa uusille (vielä uudemmille kuin minä ;) ja vielä kerran onnea plussanneille! :)

Heti alkuun onnittelut plussanneille. :)

Kirjoitin äsken pitkän tekstin ja jotenkin onnistuin mämmimään ja delete kävi. :D Argh! :D

Niin, tässä tiivistelmä siitä.... pikkusisarus kyseli oliko minulle ekassa tehty sektio. Synnytin ihan alateitse, mutte repesin vähän suuntaan ja toiseen ja kirurgi ei suosittele enää alatiesynnytystä sulkijalihaksen uudelleen repeämisen pelossa. Mutta minä haluaisin, koska sektiossa on kuitenkin isommat riskit ja jos ei ole välttämätön pakko(paitsi lapsen etu on aina toki eri asia)niin haluan vielä uudelleen alateitse synnyttää. Pelottaa kylläkin siinä mielessä uudelleen raskaaksi tulo sen takia juurikin... Mutta... Tähän tartteis kyllä vertaistukea! :D Onko täällä ketään ennen pahasti revenneitä ja parantuneita ja seuraavalla kerralla ei olekkaan käynyt niin pahasti? :) ja olisihan se ihan kivaa kokea itsestään käynnistynyt synnytys eikä viikoilla 42 käynnistetty.. :) 

Kamalan paljon asiaa, mutta uni vie voiton ja työpäivä. Palaan paremmin asiaan loppuviikosta ja luen enemmän kuka mitäkin ja millon. :) 

Mukavaa ensiviikkoa kaikille ja plussatuulia! :)

Tervehdykset kaikille tasapuolisesti!

Paljon onnea Pikkusisarus plussasta testissä:) Toivottavasti meistä moni muukin saa seurata perässä mahdollisimman pian. Niin, että "plop-plop" plussat vain tipahtelis, kuin K-marketin kassalla;D

Oli oikein mukava huomata, että porukkamme on saanut taas uusia jäseniä, tervetuloa minunkin puolestani!

Lueskelin teidän synnytyskertomuksia ja muistelin samalla omaanikin. Diudaun kertomus oli kyllä ihan noin tiivisteltynäkin todella hurja:( Ei todella ole ihme, jos vähän "takaraivossa kummittelee", kun toista lasta suunnittelee. Oliko teidän vauva minkä kokoinen?

Omasta synnytyksestä ei jäänyt pahoja traumoja. Sairaalaan mentiin aamuyöllä klo.04.00 ja tyttö syntyi illalla kahdeksan aikoihin. Avautumisvaihe oli jopa odotettua helpompi. Enkä käyttänyt muuta kivunlievitystä, kuin ilokaasua. Kertaakaan ei käynyt epiduraali edes mielessä...liekö neulakammollani ollut osuutta asiaan?:o

Ponnistusvaiheen koittaessa asiat ei sitten sujunutkaan enää ihan niin mallikkaasti. Supistukset harvenivat ja muuttuivat jotenkin niin "laimeiksi", ettei minulla ollut enää käsitystä milloin pitäisi ponnistaa. Lisäksi ponnistusvaiheen pitkittyessä minun molempia jalkoja alkoi vetää suonilla ihan käsittämättömän kovasti -pysypä siinä sitten aloillasi:( Se oli pahinta koko synnytyksessä! Ponnistusvaihe kesti papereiden mukaan yli 50min ja lopulta vauvan sydänäänet alkoivat heiketä. Jouduttiin turvautumaan imukuppiin. Napanuora oli kiertynyt kaksi(!) kierrosta tytön kaulan ympäri, onneksi napanuora oli keskivertoa pidempi, eikä ehtinyt käydä pahemmin. Kyllähän niitä tikkejä oli minullakin varmaan yli kymmenen, mutta onneksi haava parani nopeasti. Menetin verta kuitenkin sen verran, että pyörryin synnytyssalissa sängystä noustessani ja vielä toisen kerran kuusi tuntia synnytyksen jälkeen:/ Tulipahan testattua sitten sekin, sillä en ollut aikaisemmin koskaan pyörtynyt. Vaikka loppusuora ei mennyt ihan, kuin Strömsössa niin toivon todella että mahdollisen toisen synnytyksen kohdallakaan ei tarvitsisi turvautua sektioon, se olisi minulle pelkopaniikin paikka. Eli ymmärrän hyvin sinua Diudau. 

Mun pari kaveria on kauhistellut tuota minun pitkää ponnistusvaihetta. Olen joskus miettinyt, että mikä lie ensisynnyttäjien keskiverto ponnistusvaiheen kesto? Miten kauan te muut olette joutuneet "tinkaamaan"? Itselläni hämärtyi siinä touhussa ajantaju ihan kokonaan ja yllätyin nähdessäni papereista, ponnistamisen kestäneen lähelle tunnin.

Mutta joo, nyt kömmittävä nukkumaan kun ipana herättelee aamulla ihan saletisti kello kuusi. Keväistä viikon jatkoa kaikille:)

Tuli minullakin synnytyskokemus mieleen kun kirjoittelitte omianne. Niinhän se aina :) Kokemusta löytyy täältäkin niin pitkästä ponnistuvaiheesta kuin repeämisestäkin. Itse ponnistin 1h10min ja se tuntui kyllä ikuisuudelta. Teki kipeämpää kuin mikään muu. Tuntui, ettei tyttö mahdu ulos millään, ei ilman että repeän tuusan nuuskaksi. Repesinhän minä, sulkijalihas onneksi säilyi mutta pahasti meni toiseen suuntaan, emätin repesi pahasti ja hyvin syvältä :( Väliliha repes tietty myös. En vielä ristiäisissäkään istunut ja edelleenkin tuntuu kipua yhdynnässä ja alatutkimuksissa ja ultrauksissa. Mutta ei onneksi niin paljon, etten sitä kestäisi. Silloin pari kk synnytyksen jälkeen pelotti kyllä toden teolla, että toivunkohan koskaan mutta kyllä se onneksi pikku hiljaa parani. Kokoon parsiminenkin tuntui kestävän ikuisuuden ja lääkäri oli ihan hermona kun oli vissiin sen verran vaikeasti revennyt. Aika näyttää kuinka seuraavan kanssa käy jos sinne asti päästään.

Muutenhan itse synnytys meni mukavasti virka-aikana, klo 8 oltiin sairaalassa ja klo 15 tyttö ulkona :) Istukan kanssa ne suurimmat ongelmat tulikin, ei irronnut ja sittenkin vain osissa, menetin verta litratolkulla ja tajuntani siinä samalla. Ilta menikin leikkaussalissa ja heräämössä. Huh mikä reissu. Oikeasti oli kai aika pahakin tilanne mutta itse olin taju kankaalla niin onneksi kaikesta autuaan tietämätön. Ja silloin kun hereillä vielä olin, olin niin heikossa hapessa jo etten enää ollut oikein menossa mukana. Muistan vaan ajatelleeni, että mitähän noi hääräävät ja miksiköhän noilla on noin kiire... Ja viimeinen mitä muistan oli kun huudettiin, että nyt verenpaineet romahti. Mies parka joutui vauva paitansa alla seuraamaan vierestä sitä kaikkea. Tais hänelle jäädä aikamoiset traumat kun vaimo makaa velttona ja vitivalkosena ja veri lentää... hui. Oikein pahaa tekee kuin ajattelee. Mutta siitäkin selvittiin!

Mutta se siitä, täällä tasan viikko ov plussasta ja yritän parhaani mukaan olla kuumeilematta itseäni hullulaan seuraavan viikon aikana :) Aurinko paistaa, taapero tekee hampaita ja syömälakkoilee mutta mieli on ihan ok. Kylmät mustikat, jääkaappikylmä mango ja maustamaton jogurtti on ollut meidän pelastus, sentään jotain mahaan menee. Kivaa viikkoa!

Aivan ihanaa KORPPI, MIMIAV ja PIKKUSISARUS! <3 Onnea ja odotuksen iloa! <3 Ja tietenkin jaksamista alkuraskausoireiden kanssa! Ja toivottavasti onnittelut koskevat myös RIXiä!

DiuDau ja Pikkusisarus ja tietenkin muillekin :): Uskon, että raskausaika valmentaa uuteen synnytykseen. Ainakin minulla kävi niin ensimmäisessä raskaudessa. Sen kuitenkin haluaa sieltä mahasta sitten taas kuumeisesti jo ulos siinä rv 30 jälkeen :) Tosiaan samaa asiaa olen itse pohtinut..ja nyt uskaltaudun ajattelemaankin jo asiaa(poju nyt 1v 11kk). Takanani on kyllä suunniteltu sektio, mutta toipuminen oli melko tuskaista. Tosin valmis olen sen uudelleen tarvittaessa tekemään. Itse operaatio on nopea ja helppo äidille(ei se tietenkään kivaa ole). Olen siis tätä mieltä, vaikka kohdallani lasta oli ulos auttamassa kaksi lääkäriä, yksi kirurgi, 2 kätilöä, ja 1 anestesiahoitaja, anestesialääkäri + 1 harjoittelija :D Ja heillä oli täysi työ saada lapsi ulos hankalan asennon vuoksi.

Misskipsulle pahoittelut. Hyvä vinkki tuo saunasiideri, jos menkat alkaa :)

Rosehille jaksamista hampaiden tulon kanssa…kumpa ne kaikki hampaat olis tullut, ennen uuden vaavin tuloa. Ja tietenkin tsemppiä odotteluun…kyllä tämä odottaminen melko hulluksi tekee ;)

Elmialle paranemisia sinne!

Täällä kp 14/27-30. Luultavasti ovikset päällä ja niitä hyödynnettykin :). Tuo kierron heitteleminen aiheuttaa pientä epävarmuutta asiasta. Ja minulla on ovulaatio-kivun tyyppisiä tuntemuksia ja limoja useasti 3-5vrk. Ota siitä selvää, milloin se munasolu sitten irtoaa :D Olen tällä hetkellä turvautunut arvioimaan ovulaatioajankohdan vain www.yourdays.com sekä www.fertilityfriend.com sivustojen avulla. Pitänee ensi kuussa ostaa ovis-testejä, jos ei tästä kuusta tärppää. Jätin tietoisesti tänne tulematta pari viikkoa, kun oli pakko saada ajatukset vähäksi aikaa muualle. Nyt varmaan taas kuumeilen loppukierron kädet ja jalat ristissä.

Aurinkoista viikkoa ja hyviä ulkoilukelejä!

Nyt mennään sitten vkolla 4+4 tai 4+5. Aika mielettömältä tuntuu. Vielä ei olla kerrottu kenellekkään, eikä kerrotakaan. Pieniä alavatsakipuiluja on ollut ja väsymys.. Muuten hyvä olo ja seesteinen. Katsotaan sitten mitä tuleman pitää. Neuvolaan en ole vielä soitellut, onkos muut plussaajat jo soittaneet? Rintojen turvotus ja pahin kipu on mennyt ohi, tosin reunoista vielä kipeät. 

Tsemppiä kaikille ovistelijoille, jännittävää aikaa!

Hei taasen. Oon ihan sekaisin ja huomaa, että edellisestä synnytyksestä on pian 5 vuotta...
Miten noi raskausviikot laskettiin? Eikös lääkäri laske niin, että jos mun menkat on viimeksi alkaneet 22.2.2013, niin nyt olis sitten rv 5+5? Raskaushan ei oo niin pitkällä vielä, mutta eikös lääkärit ja terkkarit käytä tota metodia?
Mua ihan huvittaa tää mun sekoilu XD

Mimiav, juuri niinhän ne laskevat edellisistä kuukausista ja muuttavat viikkoja/LA:ta sen mukaan mitä ultrassa näkyy, jos poikkeaa paljonkin eli jos hedelmöitys onkin tapahtunut myöhemmin kuin oletusti. Oiskohan se ollut, että jos poikkeaa viikolla niin muuttavat lasketun ajan ja viikot tietty sen mukana... Jos sulla on 22.2. alkanut edelliset menkat, olet nyt rv 4+5. Näin mä sen muistan. Mulla oli esikoisesta hedelmöitys tapahtunut vasta kp 22 muistaakseni, joten jo alkuraskauden ultrassa lähdettiin laskemaan sen alkion koon mukaan viikkoja, eikä edellisten kk mukaan. Ja eiköhän tuo ole ihan normaalia :D Kohta se kaikki taas muistuu mieleen ;) Hyvää vointia sinulle! Nauti :)

Tilanne 27.3.

Naspu yk2? kp10/28

Misskipsu yk2 kp5/31

Rory kp21/28

Roseh yk2 kp24/?

Mimiku 15/27-30

Piia20?

Elmia kp 6/jotain :)

Onnenhuuru yk4 kp?/28-32

Diudau kp28/28-32

Rix ?

Korppi rv 5+5

Mimiav rv 4+5

Pikkusisarus rv 4+2

Heipparallaa!

Mimiav, tuo 4+5 on oikein mitä nyt pystytään ennen ultraa laskemaan. 4 viikkoa (4+0) on täyttynyt 22.3. Laskin itsekin ensin yhden päivän liikaa :)

Mä oon kertonut vaan omalle äidille, sille kun haluan kertoa kaiken :) Neuvola-aikaa soittelen varmaankin ensi viikolla. Varhaisultra-ajan varasin jo viikolle 8+!! :D Tänä aamuna alkoi väsymys nostaa päätään :/ Muutoin vaan mahassa paineen tunnetta, pahoinvointia ei onneksi (vielä?)

Tervetuloa Rixille, siellä onkin jännää! :)

Mites Diudaun jännäilyt?

Kiva kuulla Mimikunkin kuulumisia!! Toivotaan, että teidän touhuiluista nappaisi!

Nyt kun teidän hurjiakin!! synnytyskokemuksia lueskelin ja mietin omaa sektiota tuli yllättäen hetkellinen apua-mitä-mä-oikeen-teen-reaktio! Mut se laantu onneksi nopeasti. Eli pelkoja täällä on ja nyt ne jotenkin on vaan konkretisoituneet.. Mutta mutta kai se raskausaika taas valmentaa ja hormonit pehmentää heh... :D

Heips,

Kun tuli keskustelua raskausviikkojen laskemisesta...tuli mieleeni, että netistähän löytyy näitä laskureita joka lähtöön. (Toki, ei se päässä laskeminen mitään tähtitieteellistä laskentaa ole....mutta kivoja nämä laskurit on. Aina sitä omaa laskelmaa on kiva varmistella :) ) Tämä laskuri antaa tiedon raskausviikoista ja päivistä (Valitse raskaus ajalla kohtaan esim. tämä päivä) http://www.tekay.fi/index.php?option=com_wrapper&Itemid=183

Mun pitää tällä hetkellä vaan tyytyä ovulaatiolaskureihin. Toivottavasti saamme kohta muutkin käyttää raskauslaskuria ;)

Heippahei! Täällä taas. :) 

Apua, kun mä en meinaa pysyä teidän mukana, mutta koetan sinnitellä kovasti. :D
Täällä siis alkoi uusi kierto tiistaina eli kp 28. Ei tuota sillä lailla edes odottanut, että voi hitsi nyt kun alkoivat. Tässä kun on aikaa ja taapero pitää kiireisenä, niin ei sillälailla edes ehdi miettimään vauvakuumetta. :)

En ole siis ainoa, jota mahdollisesti tulevaisuudessa vastaan tuleva synnytys mietityttää. Kyllähän sitä välillä miettii liiaksikin ja joskus taas se ajatus häviää eikä stressaa moisista. Onko teille muille "kohtalon tovereille" puhuttu mahdollisen seuraavan lapsen tultua, että sikiön kasvua seurattaisi ja ei annettaisi mennä yliajalle? Minulle kun jo lääkärit silloin synnyttäneiden osastolla pahoittelivat, ettei minua ole kuunneltu neuvolassa (kun pelkäsin, että vauva on niin iso että repeän) ja seuraavan lapsen kohdalla synnytyksen ei anneta mennä yli viikoille 40 ja pyritään siihen ettei sama repeämisrevohka uusiutuisi ainakaan vauvan koon takia.. 

Misskipsu: Minulla oli ponnistusvaihe myös tunnin luokkaa. Toivottavasti tästä kestosta mennään seuraavalla kerralla reippaasti alaspäin..

Korpille, Pikkusisarukselle ja Mimiaville toivottavasti hyväoloista alkuodotusta ja meille muille plussatuulia! :)

Melkein tekisi mieli itekkin saunasiideri ottaa, mutta taidan päätyä vain parantelemaan flunssaani ja popsimaan vitamiineja.. ja juoksemaan taaperon perässä. :D

Ihanaa pääsiäistä naiset!! <3

Diudau 

ps. Voi se raskauslaskurilla seuraaminen, se oli niin jännää silloin odottaessa. Piti joka viikko tarkkaan syynätä mitä millä viikollakin tapahtuu. :)

Heippa!  :)

Täällä taas yksi toisesta lapsesta haaveileva. Tammikuussa iski kauhea vauvakuume!! Helmikuussa sovittiin miehen kanssa, että heitän pillerit roskiin ja nyt kova yritys päällä. :) Esikoinen täytti maaliskuun alussa vuoden. Olen lukenut teidän juttuja täällä ja nyt uskaltauduin itse mukaan. 

Toivottavasti meilläkin tärppäisi pian. Tosin lääkäri joskus aikoinaan on mulle sanonut, että voi olla ongelmia lapsen saannissa... Mulla yksi kieto voi kestää reilusti yli puoli vuotta. (Tosin esikoinen oli täysi vahinko, kun kerran jätti ehkäisyn väliin. <3) Tänään tuli ekat menkat pillerien pois heittämisen jälkeen. Ehkäpä se minunkin kierto joskus normalisoituu. (Toivottavasti) Nyt vain ovista metsästämään... ;)

Paljon onnea odottajille, että myös yrittäjille. Ja tietysti hyvää pääsiäistä teille kaikille!! :)

Tervetuloa Aliisia!

Ponnistusvaiheen kestosta oli puhetta, mulla se oli peräti 5min...

Ei tää lentsu helpolla päästänyt. Olin nyt kolme päivää pois töistäkin, pomo varmaan hyppii riemusta...Mut ei auta. Sen verta pitkä työmatkakin (95km suunta), että en kyllä yhtään sairaana lähde sitä ajamaan!

Poika sai taas vaihteeksi äsken kauhukohtauksen. Oli niin väsynyt, että meni oma-aloitteisesti n. tunti sitten nukkumaan ja äsken aloitti huutamisen. Pari kertaa viikossa sille tulee noita, tunti-kaks nukkumaan menon jälkeen se alkaa huutaa ja siihen ei auta mikään. On ilmeisesti täysin unessa, eikä tajua mistään mitään. Huutaa ja itkee vain, 10-15min. kerralla. Onko muilla kokemuksia tällaisesta?