Millaista on koulukiusaaminen YLIOPISTOSSA?

Olen itsekin (ilmeisesti) samantyyppisen kiusaamisen kohde. Minulle käy jatkuvasti niin, että joku, joka oli vielä edellisellä tapaamiskerralla tosi mukava, ja tuli juttelemaan, ei olekaan yhtäkkiä tuntevinaan. Asiaa ei voi selittää unohduksella, sillä aikaa tapaamisten välissä on kulunut vain vähän aikaa. En ole myöskään käynyt koko yliopistolla väliin jäävänä aikana, niin että olisin esim. voinut tahtomattani loukata jotakuta. Ainoa selitys on siis se, että jossakin on joku, joka puhuu minusta pahaa muille takanapäin. Luulen, että tämä henkilö on puhunut minusta myös ohjaajilleni, joilta olen alkanut saada tarpeettoman negatiivista kritiikkiä työstäni, tarpeettoman negatiiviseen sävyyn esitettynä. Hekin ovat siis kääntyneet, tai kääntymässä minua vastaan.

Alussa kaikki meni hyvin, n. 5-6 vuoden ajan. Sitten alkoi tulla ongelmia. Ja oudosti nuo ongelmat alkoivat heti, kun pääsin jonkin verran esille (ylopiston muotinäytökset ja näyttelyt) sekä sain mukavia opintoihin liittyviä asiakasprojekteja. En tiedä olivatko nämä varsinainen syy, mutta kiusaamisen alku ajoittu ikään kuin ne olisivat juuri se syy. Kukaan muu ei ole tällaisten seikkojen takia joutunut kiusatuksi, mutta minä ehkä olen, koska olen aina ollut jossakin määrin ulkopuolinen. Tällainen ihminen on helppo saalis kiusaajille. 

Onneksi olen jo opintojeni loppusuoralla. Sitten muutan ehkä ulkomaille. Suomessa minun on turha yrittää luoda uraa, jos minut on mustamaalattu myös kaikille niille harvoille alan toimijoille, joita meiltä löytyy.

Uhittelua, eristämistä, juorujen levittelyä, haukkumista päin naamaa. Kiusaajina myös henkilökunta, sekä opetus henkilökunta että vaksit. Jos sua kiusattiin tarhassa ja /  tai peruskoulussa ja / tai lukiossa, sua todennäköisesti kiusataan sekä itse yliopistossa että aineyhdistyksissä ja osakunnissa.

Vierailija kirjoitti:

Uhittelua, eristämistä, juorujen levittelyä, haukkumista päin naamaa. Kiusaajina myös henkilökunta, sekä opetus henkilökunta että vaksit. Jos sua kiusattiin tarhassa ja /  tai peruskoulussa ja / tai lukiossa, sua todennäköisesti kiusataan sekä itse yliopistossa että aineyhdistyksissä ja osakunnissa.

Ja myöhemmin myös työelämässä. Tuossa vaiheessa ne roolit ovat jo hyvin syvällä. Samat ihmiset kiusaavat ja ovat kiusattavina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On olemassa myös todella hankalia ihmisiä, joiden kanssa esim. ryhmätyöt ovat yhtä tuskaa, koska kaikki pitäisi tehdä vain heidän ehdoillaan ja he vetävät herneen nenään ihan tavallisesta sosiaalisesta kanssakäymisestäkin. Tällaisten "autististen jankkaajien" seuraa tulee väkisinkin välteltyä. Nämä ihmiset varmaan kokevat helposti olevansa kiusattuja. 

Ja jos heillä on vaikkapa Asperger, he mainitussa tilanteessa ovat juurikin raskaasti kiusattuja. Onneksi yliopistoja jatkuvasti tiedotetaan tästä ongelmasta.

Ainakaan Helsingin yliopiston humanistisella puolella ei välitetty. Ainoa jakso jolloin ei olisi kiusattu oli asevelvollisuusaika ennen yliopistoon menoa.

Tiedän ainakin kaksi yliopiston opettajaa, joita luentosalissa olevat opiskelijat, kansakunnantoivot, kiusasivat. Ainakin toinen alkoholisoitui, ellei ollut alkkis jo valmiiksi.

Mustamaalaaminen, syrjintä ja selkäänpuukotus ovat yleistä. Sitten tulee solvaaminen, nolaaminen yms. Valitettavasti jos kiusattu näistä erehtyy kertomaan, on vuorossa mielenterveyden kyseenalaistaminen, jotta kiusaajan oma nahka säilyisi. Samaa on työpaikoilla. Kiusaajia on niin opiskelijoissa kuin opettajissakin. Jos vahvasti auktoriteettiasemassa oleva on kiusaaja, hän ei kaihda keinoja pelastaakseen oman nahkansa. Ne keinot voivat olla aika äärimmäisiäkin.

Opiskelin 1985-1995 yliopistossa, enkä törmännyt minkänlaiseen kiusaamiseen, en itseäni tai muita kohtaan.

http://dissidentti.org/kiusaaminenyliopistossa

Vierailija kirjoitti:

olemalla aina hiljaa (muut ovat automaattisesti hiljaa, mutta se voi johtua typeryydestäkin). Minusta on hauskaa katsella kun opettaja joutuu puhumaan yksikseen pienryhmissä kun kukaan ei viitsi alkaa keskustelemaan hänen kanssaan.

Tälläkin hetkellä olen eräässä kirjallisuusryhmässä, jossa kukaan ei osallistu opetukseen. Poikkeuksena yksi mies, joka onneksi kuulostaa todella tylyltä, eli vaikka ope saisi tästä miehestä vastauksen irti, se tulee todella ikävään äänensävyyn ja tuiman tuijotuksen keralla :) Joskus omatunto vähän kolkuttaa opeparan takia, mutta mitäpä siitä.

USAssa koko porukka lentaisi ulos yliopistosta tuollaisen kaytoksen takia.

up.

Oppilaat kiusasi paljon muita oppilaita, mutta opettajat ja henkilökunta kiusasi kaikista eniten.

Pari vuotta sitten tapahtui se kaikkein hulluin hyökkäys mua kohtaan:

Olin kahvihuoneessa ja istuin yksin toisella puolella pöytää ja vastapäätä oli yksi naisprofessori, pari opettaja-assistenttia, pari hallintohenkilöä, työsuojelunainen ja sihteeri.

Yksi opettaja-assistentti Anita (fil. lisensiaatti, vanhempi naishenkilö): "Sun ei pidä maata pomon kanssa". Minä: "En tee sitä".

Anita: "Toistan, sun ei pidä maata pomon kanssa". Vastasin: "En teekkään sitä".

Anita:" Mutta me keikki täällä tiedämme, että sinä ja pomo nussitte ihan hirveästi keskenänne koko ajan!". Minä: "Ei pidä paikkaansa." 

Anita: "Sillä ei ole mitään väliä, mitä sanot, kun me kaikki kumminkin tiedetään, että sinä ja pomo nussitte hirveästi keskenänne, koko ajan, meillä on tämä tieto päässämme". 

Minä: En ole ollenkaan seksuaalisesti aktiivinen."

Anita: "Miksi et nussi?". Minä: "Pelkään basilleja, siis bakteereja ja viruksia. Mulla on paha basilli-kammo."

Sitten nousi Anita ylös ja hänen kasvonsa oli pitkät, eikä hän kohdannut mua katseellaan, kun meni ulos kahvihuoneesta ja muut perässä.

Koko väittelyn aikana nauroi kaikki naispuoliset professorit, opetus-assistentit, sihteerit ja suojelu-nainen, joka irvisteli niin kuin on tenhnyt jo monta vuotta ja väittänyt, että varastin "kaikki heidän rahansa ja että pieni teollisuusfirma, jolle työskentelin, olisi maksanut kaikki osaston tappiot ja antanut heille kaikki rahat mitä he tarvitsivat.

Mulle on kerrottu useaan otteeseen, että mun pomo, prefekti, professori ja ohjaaja on yrittänyt vaatia naispuolisilta tutkija-oppilailta seksiä, jotta hän lukisi heidän tekstejään. Muutkin professorit, työntekijät ja tutkimus-oppilaat on kertoneet mulle tämän miehen seksi-vaatiimuksista ja hänen kerrotaan matkustavan puoli vuotta seksilomilla ottamatta lomaa, nykyään useimmiten Taimaassa. Hän ei hoida virkatehtäviään, mutta koska hän on erittäin kiukkuinen, ei kukaan ole uskaltanut tehdä mitään. Nyt hän on eläkkeellä ja emeritus-professori. Yritän juuri vaihtaa toiseen ohjaajaan, kun olen melkein valmis. Ohjausta en ole saanut juuri ollenkaan, vaan olen ohjannut itse itseäni. Tämä pomo vaatii nimeänsä tutkimus-artikkeleihin, vaikka ei ole edes lukenut niitä tai en ole ainakaan saanut mitään palautetta niistä. On kurjaa olla tällaisen pomon varjon alla. Hän ei ole koskaan yrittänyt saada seksiä multa, mutta joka kerta kun kysyn, onko hän lukenut tekstini, hän kohauttaa olkapäitään tai sanoo: "Älä tuo mitään vanhaa roskaa".

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Olen ollut hirveän järkyttynyt tästä tapauksesta ja puhunut siitä monille. Kaikki luottamus meni yliopistoon. Olen ilmiantanut tämän väittelyn nimettömänä. Muuten kävisi minulle tosi huonosti.

Tämä tapahtui (ja jatkuu vieläkin) Ruotsissa (se lause jäi pois kun piti lyhentää tekstiä).

Mä ole aina ollut huippu-oppilas pienestä saakka ja myös yliopiston kursseilla ja tehnyt hirveän paljon töitä. Olen keksinyt laitteita, joita käytetään koko maailmassa ja työni on tuonut paljon vienti-tuloja. Ja sitten tulee tommonen "pysty-kulli" professori eteen ja kaikki tietää tästä, mutta kukaan ei uskalla tehdä mitään. 

Vaasan yliopistossa minua on kiusattu 2010-luvulla. Minua solvattiin eri haukkumasanoilla joita käytetään homoista. Muutamat oppilaat teki näin, kerran on ollut vierailu satamassa, jonkinlainen tutustumiskäynti koulusta siellä, kun olen ajanut autolla pois sieltä, matkan varrella eräs joka on opiskellut samaa oppiainetta huusi monta kertaa homoja halveksuvalla nimellä ulkoa kun ajoin autolla ohi. Sama henkilö kutsui myös yliopistolla tällä nimellä ainakin kerran. Eräs opettaja on solvannut myös samantyyppisellä nimellä kun käveli yliopiston käytävällä ohi, hän myös katsoi vihaisesti samalla kun pilkkasi. 

Jossain yliopiston järjestämässä tapaamisessa illalla jossa on ollut samasta opiskeluaineesta henkilöitä, eräs toinen opiskelija on potkinut minua kantapäällä kun istuin lattialla. 

Esitelmilleni ei ikinä taputettu, arvosanat on ehkä joissakin oppiaineissa annettu alakanttiin ja niin sanotussa "kandiseminaarissa" opettaja joka arvosteli tämän ei sanonut mitään hyvää siitä. 

Lisään tähän yliopisto-kiusaamiseeni saman vastauksen, jonka lähetin yliopistoon tämän järkyttävän kiusaamisen jälkeen.

Äitini on vanhoillis-laestadianilaisesta suvusta, isäni uus-pietistisestä (Kansan Raamattuseura, 5. herätys) perheestä, itse olen helluntailainen ja olen ollut aiemmin naimisissa Pelastusarmeijan upseerin pojan kanssa. Minun arvomaailmaani ei siis sovi mikään opettajien ym. nussiminen.

Nämä naiset oli erittäin juoruavaa tyyppiä ja levittivät näitä seksihuhujaan kovin aktiivisesti sekä yliopistossa että yksityiselämässään.

Tällaisesta vakavasta kunnianloukkauksesta voi saada 6 kk vankilaa ja 20.000 kr (2.000 Euroa) korvausta, jos onnistuu saamaan keskustelun nauhalle tai jos joku suostuu todistamaan tästä poliisille. Jos ilmoittaa tämän yliopistolle, voi nämä akat saada virallisen muistutuksen ja palkanlyhennystä.

Töykeyden huippu on, että aikuisopiskelijoille naureskellaan ja heitä kiusataan. Ei ole "hyvissä" perheissä opetettu mitään käytöstapoja.

O lin ala-asteella ainakin1.- 3. luokalla paras oppilas ja jouduin tästä syystä joidenkin hampaisiin.Olin herkkä tyttö. Olin vain ahkera enkä yhtään leuhka.Minua ja ystävääni sekä veljeäni kiusattiin.Se oli sellaista,että kun ope järjesti 4.luokalla joka perjantai luokan viimeisellä tunnilla äänestyksen viikon parhaiten käyttäytyvistä oppilaista luokalla,minut oli päätetty jättää viimeiseksi.Luokka oli sopinut,että minua ei saa äänestää.En koskaan saanut edes 1 ääntä.Ulkona sitten eräs kovanaama hakkasi minua ainakin kerran.Onneksi opettaja lopetti äänestykset jossain vaiheessa.Jatkuvasti minua haukuttiin rumaksi.Ystävääni potkittiin ja hänelle keksittiin pilkkanimi.Veljeäni lyötiin.Opettajat yrittivät lopettaa kiusaamisen.Meidän luokalla oli myös hyviä poikia ja tyttöjä ala-asteella,jotka eivät osallistuneet kiusaamiseen.

Kokemani vuoksi en hyväksy äänestyksiä koulussa.Kun sitten oli arpajaiset ja pääpalkinto oli Suosikin vuosikerta oppilaat järjestivät niin, että luokan suosituin tyttö sai voittoarvan.Onneksi oli tuolloin vielä kavereita.Yläasteella kiusaaminen koveni minulla oli vain yksi hyvä ystävä.Sitten eräskin opettaja julisti luokallemme:"Tällä luokalla syrjitään seuraavia henkilöitä....Minun,ystäväni ja veljeni nimet sanottiin.Koulun seinään kirjoitettiin :"Maisa on ruma."Tämä oli kiusaajien keksimä nimi minulle.Koulussa suosittiin hyviä urheilijoita.Poikamaisia tyttöjä ihailtiin urheilusuoritusten vuoksi.Mutta joitakin poikia kiusattiin, sillä he olivat muka naismaisia.Tämä oli törkeätä kiusaamista.Jokin kasvonpiirre saattoi olla syynä,että kiusaajat alkoivat työnsä.

Onneksi lukiossa oli uusia oppilaita ja löytyi ihanin ystävä.Lukiossakin erästä ihan komeaa ja fiksua poikaa kiusattiin.Hän luotti muutamiin tyttöihin kavereina,vaikka yksi tytöistä levitteli hänestä asioita kuten,että hän on neitimäinen.Hän joutui vaihtamaan koulua.Hänen puhetapaansa ei hyväksytty,sillä hän puhui kiusaajista kuin neiti.

Yliopistossa ensimmäinen opiskeluvuosi oli onnellinen ja oli muutamia kavereita.Toisena vuotena jouduin kiusaamisen kohteeksi.Meikkejä en saisi joidenkin opiskelijoiden mielestä pitää enkä kauniita mekkoja, sillä ne ovat kauniita varten,ei minua varten.Näin minulle sanottiin.Kanssani ei enää oltu ystäviä.Tytöt olivat jo alussa löytäneet toisen tytön ystäväksi ja kaikki kulkivat ystäväpareina kuten alakoulussa.Minulle ei löytynyt hyvää ystävää,vaikka sain kyllä sellaisenkin yliopistolta myöhemmin.Tämä oli minulle ilo.Poikaporukka alkoi huutelemaan,etten sovi laitokselleni ja estivät pääsyn erääseen käytävään jossa oli luokkia.Minun päälleni syljettiin ja ystävääni haukuttiin yliopiston ulkopuolelta skitsofrefninoksi.Oli pakko jättäytyä jälkeen tuosta oman vuosikurssin pääsakista.Alakoulussa olin tehnyt kokeisiin tahallisesti virheitä,jotta jään huonommaksi oppilaaksi.Päästin ilomielin pahimman kilpailijani ja muitakin ohitseni.Oli helpotus,kun en ollut enää luokan paras.Yliopistossa oli heittäydyttävä laiskaksi ja jäädä jälkeen muista.Sitten olinkin nuorempien uusien opiskelijoiden kanssa ja ei enää kiusattu.Olin itsenäinen,kuljin ryhmissä ja luennoilla,enkä ollut kestään riippuvainen.Yleensä söin yksin,olinhan syönyt yksin jo kauan yliopiston ravintolassa.Valmistuin lopulta hitaassa tahdissa.

Mun monivuotinen helvettini paheni vähitellen sietämättömäksi.

Professori joka määrättiin mulle on perverssi hullu, joka on vaatinut seksiä naispuolisilta oppilailtaan ennenkin. Mutta minuun hän ei ole koskenut jostain kumman syystä, mutta ei myöskään lukenut mun tekstejäni. Hän nytkäytti aina olkapäitään kun kysyin onko hän lukenut mun tekstejä ja tulkitsin sen siten, ettei hän ollut kiinnostunut niistä. Kerran hän sanoikin: me emme välitä sun tutkimus-artikkeleistasi yhtään, me paskannamme täysin sun tutkimustyöhöösi, mutta meidän täytyy saada ne teollisuus-rahat, jotka sinä hankit, ei mitään muuta. Siis vain rahat! Tämä kohtelu oli niin ala-arvoista!

Yliopiston osaston naispuoliset työntekijät juorusivat ja väittivät päin naamaa, että olin varastanut kaikki niiden rahat, koska olin sanonut itseni irti ja heidän teollisuustulonsa tyrehtyivät. Siksi he ryhtyivät vakavaan kunnianloukkaukseen:

"Sun pitää lopettaa professorin kanssa n**siminen", sanoi Anita. "En toki tee mitään sellaista, sanoin".

Mutta Anita jatkoi: "mutta kaikki täällä tietää, että sinä ja professori n**sitte keskenänne koko ajan!"

Vastasin: "en tee sellaista ollenkaan!" Anita: "mutta meillä on se tieto päässäme, että sinä ja professori n**sitte keskenänne koko ajan, hirveän paljon".

"KUULE NYT, SUN TÄYTYY LOPETTAA SE PROFESSORIN KANSSA N**SIMINEN HETI",  huusi Anita.

Minä: "Ei ole mtään n**simista!"

Anita sanoi: "Mutta sillä mitä sanot ei ole mitään merkitystä, koska me kaikki täällä tiedämme, että sinä ja professori n**sitte hirveän paljon, jatkuvasti!"

Anita kertoi, että hänellä on ainutlaatuinen ominaisuus tuntea, jos joku hänen oppilaistaan on erittäin aktiivinen seksuaalisesti ja hän jatkoi: "ja sinä olet sellainen nainen." Anita kertoi myös että hän oli aina osastolla ensimmäinen, joka tunsi, kun joku oppilaista oli tullut raskaaksi. Ja että hän pystyi myös selvittämään, mikä alapään vaiva hänen naispuolisilla oppilailla oli ja miten se vaiva hoidetaan.

Kerroin Anitalle, etten ole seksuaalisesti aktiivinen ollenkaan. Anita kysyi hämmästyneenä: "Mikset sä n**si?"

Vastasin, että haluan pitää kehoni puhtaana enkä halua mitään sairauksia.

Koko tämän väittelyn ajan kahvihuoneessa kaikki vanhemmat naispuoliset opettajat ja työntekijät nauroivat räkäiset naurut ja työnsivät kielensä pitkälle ulos, että ne roikkui kuin solmiot, hyvin monta kertaa.

Otin selville tapahtuneen jälkeen, että tämä loukkaus on juridisesti "vakava kunnianloukkaus" ja siitä voi saada 6 kk vankeutta ja 20.000 kruunua sakkoa Ruotsissa. Otin myös yhteyttä yliopiston henkilökunnan osastoon ja he kertoivat että siitä saisi palkanvähennystä ja virallisen muistutuksen. Mutta koska en osannut odottaa tätä loukkausta, niin en saanut sitä nauhalle. Tämä paskanpuhe oli kuulemma tapahtunut mun selän takana monen vuoden ajan ja levinnyt laajalle. Olin huomannut outoja katseita kurssikavereilta. Yksi professori kertoi muutaman kerran että osastolla kulkee paljon kummallisia huhuja. Anna mun kaikki kestää!

Ei minua kukaan kiusannut missään kouluvaiheessa. Tai olinko vaan niin tyhmä että en huomannut. Enkä huomannut toisiakaan kiusattavan.

Kerran tosin yks nuori mies tuli tohkeissaan sisään aulaan, missä istuimme odottamassa ryhmähuoneen oven aukeamista. Hänen oli tarkoitus opponoida harjoitustyöni ja niin hän tekikin. Siinä aulassa hän uhosi että " aion listiä sinut!" Hänen ilmeensä oli kuitenkin sellainen että muistan vaan että nauroin ja sanoin, että olen asiantuntija ja panen hänelle kyllä luun kurkkuun.