Millaista on koulukiusaaminen YLIOPISTOSSA?

Luokanopettajista löytyy näitä kuppikuntia ja eristämistä. Näihin käsiin pienet koululaiset annetaan, opetusalan "ammattilaisille", jotka jo opinnoissaan kiusaavat ja eristävät kaikki vähänkin poikkeavat. Ja ihmetellään vielä, miksi koulukiusausta ei saada kuriin. Ei näiltä ihmisiltä löydy kiinnostusta kitkeä kiusaamista, kun se ei ole heille itselleen ongelma vaan vallankäytön väline.

[quote author="Vierailija" time="04.02.2013 klo 11:32"]

olemalla aina hiljaa (muut ovat automaattisesti hiljaa, mutta se voi johtua typeryydestäkin). Minusta on hauskaa katsella kun opettaja joutuu puhumaan yksikseen pienryhmissä kun kukaan ei viitsi alkaa keskustelemaan hänen kanssaan.

Tälläkin hetkellä olen eräässä kirjallisuusryhmässä, jossa kukaan ei osallistu opetukseen. Poikkeuksena yksi mies, joka onneksi kuulostaa todella tylyltä, eli vaikka ope saisi tästä miehestä vastauksen irti, se tulee todella ikävään äänensävyyn ja tuiman tuijotuksen keralla :) Joskus omatunto vähän kolkuttaa opeparan takia, mutta mitäpä siitä.

[/quote]

Jaa, siellä yläkoulussakin on nykyään jotain kirjallisuusryhmiä? 

Olen kokenut ahdistavana jonkilaisen ulossulkemisen, mielipiteiden vähättelyn tai sit "kuunnellaanpas mitä x:lla on sanottavana" -kommentoinnit. Sit "sain paremman arvosanan kuin sä" -tyyppistä naljailua on, sillä arvosanat ovat kaikkien nähtävillä seinällä joissain aineissa.

Oikeastaan tämmöstä on johtanut 1-2 henkilöä, joilla on hännystelijöitä.

[quote author="Vierailija" time="04.02.2013 klo 13:33"]

Sovittiin aluksi hänen kanssaan, että tavataan keskiviikkona ja pistetään työ alulle. Tiistaina häneltä sitten varmistin että sopiihan huominen tapaamisaika hänelle edelleen. Tämä tyyppi vastasi 'mulla oli jo vastaava työ tehtynä, palautetaan se'.
Pyysin työn nähtäväkseni sillä halusin tietysti tietää millainen se työ oikein oli. Lisäsin siihen omat kommenttini ja kirjoitettiin se puhtaaksi.
Seuraavalla viikolla alkoi kiertää minusta sellaisia huhuja, että olin pistänyt tämän ryhmätyökaverin yksin tekemään työn enkä ollut suostunut tekemään mitään työn eteen ö.ö
Kyllähän ne huhut aikanaan lakkasivat, mutta v***tti ihan sairaasti. Huhuja vastaan kun on kovin vaikea taistella.

[/quote]

Mulla oli sama,mutta päinvastoin. Ryhmän muut jäsenet eivät tehneet viikkoon mitään vaikka sopimus oli että meilitse vaihdellaan tietoa ja kasataan ne tiiminä yhtenä kertana. Kellekää ei sopinut ikinä ja deadline iltana kirjoitin jutun itse, yks tyttö  laitto aamulla (palautuspäivänä)meilin ja jaaritteli että tee sä vaan mut laita sinne väliin tämä ja tämä,muokkaa se jotenkin fiksusti sinne. No enpä muokannut kun ei ollut enää aikaa ja meilasin että sori ei kerkee enää,lähetin työn hälle et kirjoittaa itse sen sinne ja muokkaa niin kuulema ei tiedosto auennut. Olin lähettänyt rungon jo aiemmin,mille pohjalle tehään mut ei ollut ees yrittänyt avata. Sitte hän veti herneet että minä dominoin ryhmää. Totta helvetissä dominoin kun muu ryhmä ei tehnyt hommiaan ja halusin hyvän numeron. Ryhmätöissä on pakko älytä aikataulujen tärkeys ja pitää huolta omasta edustaankin,esim. meiltä olis jäänyt työ tekemättä jos en olisi sitä tehnyt itse! Ja sitten ei viitsitä edes sen vertaa tehdä että hoidetaan oma osuus.:( Paska fiilis jäi ja mietinpä kyl tarkkaan kenen kanssa teen ryhmätöitä jatkossa,ja jos sama tyyppi sattuu niin en hyväksy sitä et yksi tekee ja muut lähettää just ennen palautusta että no kirjota siihen jotenkin hienosti tää.>:(

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 22:17"]

Luokanopettajista löytyy näitä kuppikuntia ja eristämistä. Näihin käsiin pienet koululaiset annetaan, opetusalan "ammattilaisille", jotka jo opinnoissaan kiusaavat ja eristävät kaikki vähänkin poikkeavat. Ja ihmetellään vielä, miksi koulukiusausta ei saada kuriin. Ei näiltä ihmisiltä löydy kiinnostusta kitkeä kiusaamista, kun se ei ole heille itselleen ongelma vaan vallankäytön väline.

[/quote]

Meidän luokanopettajaksi opiskelevat on pahimpia kiusaajia. Ihan hiton ylimielistä ja ilkeää porukkaa,naureskellaan muille ja dominoidaan luentoja. Sen huomaa jo kun menee kasvatustieteelliseen luennolle,että sen osaston porukka kuvittelee olevansa erityisasemassa. Psykan opiskelijat on mun mielestä mukavimpia toisia kohtaan,ja kuvottaa ajatus että ne kasvatustieteen kouluhäiriköt tulee opettamaan pieniä lapsia/toisia?! Ei tule koulukiusaaminen loppumaan ei,koska siellä opiskelee nyt jo sukupolvi joilla ei ole mitään käsitystä solidaarisuudesta tai empatiakykyä.:( Anteeksi yleistys,on varmasti symppiksiäkin seassa,mutta ei ole sattumaa että kiusaamistilanteet tulee nimenomaan kasvatustieteellisen luennoilla ja tiloissa.

Mä olen opiskellut nyt kaksi vuotta luokanopeksi ja en huomaa mitään kiusaamista. Olen aikuisopiskelija, melkein 20 vuotta vanhempi. Ehkä nuo naureskelee mua selän takana, kun olen tietysti erilainen kuin muut, mutta päin naamaa ei naureta ja siten asia on mulle ihan sama. Ryhmätöihin saan aina porukan, kun kylmästi tungen vaan johonkin sakkiin. Jollain kursseilla on muita aikuisopiskelijoita ja silloin blokkiudun heidän kanssaan.

En ole myöskään huomannut näiden nuorten kesken mitään kiusaamista. Aika kuppikuntaista on tietysti niin, että kaikilla on vakiporukat, mutta kukaan ei yksin tunnu olevan.

Kerran yksi nuori huomautti mulle seminaarin jälkeen, että eivät puhu ylimääräistä, ettei semma jatku. Selvä vihjaus, etten saa kysellä ja pitkittää seminaaria. Mä taas tiedän 100%, että se seminaari kestää tasan sen ajan kuin piti, vaikka oltaisiin ihan hiljaa. Kerran testasin ja niinpä tuo luennoitsija sitten kaivoi lisää materiaalia ja jatkettiin määräaika. Ihan sama. Minä kysyn, jos on kysyttävää.

[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 08:49"]

Kerran yksi nuori huomautti mulle seminaarin jälkeen, että eivät puhu ylimääräistä, ettei semma jatku. Selvä vihjaus, etten saa kysellä ja pitkittää seminaaria. Mä taas tiedän 100%, että se seminaari kestää tasan sen ajan kuin piti, vaikka oltaisiin ihan hiljaa. Kerran testasin ja niinpä tuo luennoitsija sitten kaivoi lisää materiaalia ja jatkettiin määräaika. Ihan sama. Minä kysyn, jos on kysyttävää.

[/quote]

Järkyttävää. Kyselemällä ja keskustelemalla asiat opitaan.

[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 08:14"]

Meidän luokanopettajaksi opiskelevat on pahimpia kiusaajia. Ihan hiton ylimielistä ja ilkeää porukkaa,naureskellaan muille ja dominoidaan luentoja. Sen huomaa jo kun menee kasvatustieteelliseen luennolle,että sen osaston porukka kuvittelee olevansa erityisasemassa. Psykan opiskelijat on mun mielestä mukavimpia toisia kohtaan,ja kuvottaa ajatus että ne kasvatustieteen kouluhäiriköt tulee opettamaan pieniä lapsia/toisia?! Ei tule koulukiusaaminen loppumaan ei,koska siellä opiskelee nyt jo sukupolvi joilla ei ole mitään käsitystä solidaarisuudesta tai empatiakykyä.:( Anteeksi yleistys,on varmasti symppiksiäkin seassa,mutta ei ole sattumaa että kiusaamistilanteet tulee nimenomaan kasvatustieteellisen luennoilla ja tiloissa.

[/quote]

Varmasti eroja löytyy vuosikursseista ja yliopistoista, mutta ainakin omassa yliopistossani on ihan ala-astemeininki käytössä tulevilla ala-asteen ammattilaisilla päivittäin. Jätetään ulos porukasta, ei anneta osallistua ryhmätöihin mutta syyllistetään kun et ole sitten ole voinut tehdä sen eteen paljoakaan kun kommentteihin ei vastata, sähköpostit jätetään huomioimatta jne. Jos joskus joutuu avaamaan suunsa, koko luokanopiskelijajengiä kiinnostavat enemmän omat puhelimet ja purkan mässytys. Kaikki mitä sanon torpataan tai käyttäydytään kuin minua ei olisikaan. Kaikki LO-opiskelijat ovat hyvää pataa keskenään, mutta minua ei voi ottaa mihinkään mukaan, eikä minulle voi puhua tai vastata kuin ylimieliseen ja ilkeään äänensävyyn jos on aivan pakko. Olin jo koko peruskoulun kiusattu, enkä jaksaisi tällaista käytöstä enää ollenkaan. Luulisi että aikuiset ihmiset osaisivat käyttäytyä paremmin kuin pahaiset kakarat, mutta ei.

Vielä sinulle luokanopeksi opiskeleva, voi tietysti olla ettei teillä ole kiusaamista juurikaan, tai sitten voi olla, että et huomaa sitä, koska kuulut nimellisesti porukkaan. Minulla on paljon yhteisiä kursseja LO-opiskelijoiden kanssa, mutta koska en ole itse LO-opiskelija, olen kakkosluokan kansalainen ja minua voi kohdella kuin halpaa makkaraa. Uskon kyllä, että joissain yliopistoissa tai vuosikursseilla asiat ovat paremmin, mutta meillä meininki on tällaista.

[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 18:59"]

Enpä ole huomannut. Olen opiskellut aikuisena ja tietojenkäsittelyä jossa suurin osa opiskelijoista on nuoria miehiä. Tosin olen opiskellut kursseja sieltä kursseja täältä että "omaa" ryhmää ei ole ollut koska minulla on hyväksilukuja. Aina on ryhmä löytynyt kun on ollut tarvis.

[/quote]

Varmaan avainsana tästä viestistä "miehet". En tiedä mistä tai miksi naiset oppivat jo nuoresta pitäen, että toiset naiset täytyy ampua alas aina tilaisuuden tullen. Sillonkin, kun yhteistyö olisi selvästi turhaa selän takana pskanpuhumista, leimaamista ja veemäistä kohtelua hedelmällisempää. 

Yksi tärkeä keskustelussa noussut piirre on tosiaan tiedon pimittäminen. Yhteistyöhaluttomuus on tietyillä aloilla yliopistossa myös oikeasti ongelma syrjitylle. Kun jotkut kurssit on pakko suorittaa PARIesseellä, minkäs teet jos ei kukaan suostu pariksi eikä opettaja suostu hyväksymään yksin kirjoitettua?

Risteilyistä ym en viitsi enää edes haaveilla. Kaikki yritykseni osallistua sellaisiin tapahtumiin tutussa porukassa ovat päättyneet siihen, että minulle on kierrellen tehty selväksi, ettei juuri minulle satu olemaan tilaa hytissä/autossa/ryhmässä... Mutta minun autokyytini ja apuni on kyllä hädässä kelvannut, tosin siitäkin on jälkikäteen valitettu.

Koen itse kiusaamista ja syrjintää yliopisto-opiskelijana kanssaopiskelijoiden taholta. Ei tervehditä, jätetään kaiken toiminnan ulkopuolelle, ei katsota päin kun puhun, ei kuunnella,puhutaan päälle, jätetään huomiotta jos jotain sanon, ilmehditään selän takana, kyräillään, ilkeät katseet, jos huomioidaan ollenkaan. Voin sanoa,että kun tämä on aika laajaa toimintaa, niin kyllä se tuntuu pahalta. Tuntuu, että minun ihmisarvo kielletään. Yritin aikani päästä mukaan muiden kuvoihin, mutta kun se ei ollut vastavuoroista niin olen jättäytynyt taka-alalle. Siltikin olen oikeasti sosiaalinen ihminen, niin en koe voivani olla oma itseni yliopistolla, ja se on alkanut vaikuttaa kaikkiin muihinkin ihmissuhteisiini, ja mielenterveyteeni. Tähän ongelmaan ( uskon että on muitakin jotka joutuvat kiusatuksi yliopistomaailamssa) pitäisi puuttua. Nämä ihmiset jatkavat toimntaansa työelämäänkin. Motivaationi opiskella on kärsinyt, en jaksa enää keskittyä mihinkään, ja tunne on sietämättömän ahdistava.

Varmasti kaksi henkilöä ovat voineet pitää minun ja joidenkin kaverieni käyttäytymistä kiusaamisena. Molemmat näistä henkilöistä olivat liimautujia, joilla oli paha tapa ahdistella toisia ihmisiä. Ei juuri sosiaalista pelisilmää, toinen näistä kahdesta (eivät olleet mitenkään kytköksissä toisiinsa) siinä määrin, että eräs kaverini oli jossain vaiheessa harkinnut poliisitoimia.

Nämä molemmat henkilöt olivat ihan ok isommassa seurueessa, esim. ainejärjestön tapahtumissa, mutta he olivat myös sellaisia ihmisiä, joille piti vetää vetää jonkinlainen raja. Ei musta ole reilua sitä liimautujaakaan kohtaan olla jonkun kanssa säälistä. Näistä toinen herätti myös sympatiaa, toinen (se, jonka käytös sai aikaan harkinnan rikosilmoituksen tekemisestä) ei juurikaan. Hänelle oikeasti joku sanoi ihan päin naamaakin, että valitettavasti et voi tulla kanssamme.

Ei tunnu kivalta itsestäkään sulkea jotakin ihmistä ulkopuolelle. Mutta toisaalta, jokaisella on myös oikeus valita, kenen kanssa vapaa-aikaansa viettää. Yleiset, ainejärjestön tapahtumat tai muut opiskeluun liittyvät jutut ovat asia erikseen, mutta minusta kotiinsa tai kaverien baari-iltaan ei tarvitse kutsua ihmisiä, joita ei sinne halua.

Ai niin ja lisäisin vielä,että muutaman luennoitsijankin taholta olen kokenut vastaavanlaista käytöstä. Aika systemaattista kiusaamista ja syrjintää siis tämä on. Pää hajoaa jo tätä kirjoittaessa.Nytkin pitäisi tenttiin lukea,muttavatvon näitä juttuja mielessäni, niinkuin sanoin tunne on sietämättömän ahdistava, burnoutin partaalla tunnen olevani. Hankala keskittyä edes tämän kirjoittamiseen ymmärrettävään muotoon. 

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 20:52"]

Ai niin ja lisäisin vielä,että muutaman luennoitsijankin taholta olen kokenut vastaavanlaista käytöstä. Aika systemaattista kiusaamista ja syrjintää siis tämä on. Pää hajoaa jo tätä kirjoittaessa.Nytkin pitäisi tenttiin lukea,muttavatvon näitä juttuja mielessäni, niinkuin sanoin tunne on sietämättömän ahdistava, burnoutin partaalla tunnen olevani. Hankala keskittyä edes tämän kirjoittamiseen ymmärrettävään muotoon. 

[/quote]

Kamalan kuuloista :-(

Oletko käynyt tukea hakemassa mm tuolta https://www.nyyti.fi/

Voimia sinulle.

Ikävää kuulla tälläistä, ja sitä kun aina luulee, että aikuiset osaisi käyttäytyä. Missä yliopistossa opiskelet?

Ninenomaan tietyssä ratksaisevassa kehitysvaiheessa jättäminen porukanulkopuolelle. Niin, että jätetty on aina se sama henkilö.

Yksi kiusaamisen muodoista on persoonaan liittyvä epäkunniottava käytös. Minäkuvan vääristely huhupuheisiin perustuen, niin että porukka tosiaan uskoo koko jutun.

Pääaineeni oppitunneilla/luennoilla oli keskimäärin noin 2-3 osallistujaa, joten minkäänlaista kiusaamista ei esiintynyt. :D Mutta ei niillä luennoilla esiintynyt sitten kyllä oikein mitään muutakaan! Hiljaista oli...

Kaikille niille, jotka ovat kokeneet kiusaamista professorin/muun opettajan taholta: älkää vaietko asiaa kuoliaaksi. On monia tahoja, jotka voivat yrittää auttaaa. Oman mielenterveyden takia kannattaa olla yhteydessä yliopiston terveydenhuoltoon tai opintopsykologiin. Tiedekunnasta varmasti yleensä löytyy opintoasioiden päällikkö tai vastaavat, jolle asia kannattaa myös viedä tiedoksi. 

Dissaamista, välttelyä.

Yliopistokiusaaminen on typerää, koska siinä menee sitten kiusaajan maine ihmisenä. Työelämässä väistämättä törmätessään on vaikea suhtautua vakavasti opiskeluaikana jotakuta kiusannutta. Kiusaaminen yläasteella on vielä ymmärrettävää, jossakin määrin, koska yläasteikäinen on vielä kasvuiässä ja tekee muutenkin tyhmyyksiä. Opiskelijan, aikuisen, luulisi jo osaavan peruskäytössäännöt ja kohdella muita arvostavasti.

Yliopistossa kiusaaminen on tosiaan sitä takanapäin puhumista ja ulkopuolelle jättämistä. Mutta aika vähän itse siihen törmäsin 5 vuoden aikana. Sen sijaan amk:ssa kiusaamista on paljon enemmän, ainakin hoitoalalla. Aikuiset naiset käyttäytyvät kuin alakouluikäiset. Ihanaa, että näistäkin kypsistä ihmisistä tulee joskus hoitajia, joiden pitäisi työskennellä sairaiden ihmisten parissa...

Ei sellaista oo.