Miehen ex- on tunkemassa heidän yhteistä lastansa meille asumaan.
Lapsi on siis 10-v ja käy meillä viikolla ja ainakin joka toinen viikonloppu ja myös lomat.
Nyt lapsi on päättänyt että haluaa meille asumaan ja äiti on myös sitä mieltä kun on uusi kulta kainalossa.
Mieheni (ja myös minun) mielestä nykyinen järjestely on sopiva ja lisäksi kun voi käydä meillä kouun jälkeen.
Sanottiin lapselle (ja myös äidille) että katsotaan muutaman vuoden päästä josko tilanne on vielä sama niin sitten harkitaan.
Nyt sekä äiti että lapsi ovat näreissää kun lapsi ei voi heti muuttaa. Mun mielestä äiti vois tukea tätä päätöstä minkä mies on ehdottanut mutta ei.
Mitä mieltä?
Kommentit (99)
Tottakai lapsen täytysaada asua kotonaan, kummassa tahansa. Minulle päivänselvää on, että lapsi olisi tervetullut asumaan kokoaaikaisesti ihan kumpaan tahansa kotiin. Vanhemman tulee asettaa lapsensa etusijalle aina, luoda turvallinen ja rakastava ympäristö. Ja jos lapsi on miehesi, olisin kyllä hyvin ihmeissäni jos ei mies ota avosylin lastaan luokseen. Tiedän, ettei asiat aina ole mustavalkoiselta, mutta tuntuu kohtuuttomalta,, että edes harkitte mitä vastata.
"ex on tunkemassa lasta" ja toisaalta "lapsi on aina tervetullut".
"parin vuoden paasta olisi asunnossa tilaa" ja toisaalta "olisi lapselle oma huone ja rauha"Jotenkin tulee sellainen olo, etta sina et oikeasti halua, etta lapsi tulisi teille sekoittamaan sopivaksi muokattua arkea jne. Duuniasiat ja koulun vaihto ovat vain helppoja perusteita sanoa ei. Lykkaat paatosta tulevaisuuteen siina toivossa etta tilanne muuttuisi eika lapsi muuttaisi.
Tietenkaan tallaisia paatoksia ei pida tehda nopeasti, mutta tarkeaa on (oli paatos mika tahansa) etta olet rehellinen ja sanot suoraan jos et halua lasta luoksenne asumaan.
Minusta tama on kuitenkin kaikista ikavinta lapselle, jonka elama muuttuu radikaalisti jaa han sitten aitinsa luokse tai muuttaa teidan luokse.
Kirjoituksesi huokuu huoli siita miten sinun ja miehesi elama muuttuisi - et niinkaan tunnu olevan huolissasi mita muutoksia lapsen elamaan on tullut aidin uuden puolison vuoksi/ tulisi teille muuton johdosta. Jos itse mietit tunteitasi, uskon etta tunnistat tassa itsesi.
Uskon etta taman vuoksi useimmat vastaukset ovat ja tulevat olemaan melko kriittisia.
että on lapsen kanssa keskustellut muuttamisesta ilman että me ollaan paikalla.
Ja joku nyt intää tuolla että erolapsestä ei välitetä jne je niin sanon vaan että lapsella on hyvä olla myös äidin luona, tykkää uudesta miesystävästä ja toisinpäin. Myös äitinsä välittää hänestä mutta on aikas lepsu näissä kasvatusasioissa. Lapsi saa usein periksi äidiltään, isänsä on siten vähän tiukempi:)
Jos tietäisimme että lapsella ei olisi hyvä olla äidin luona, niin tekisimme radikaaleja muutoksia mutta nyt lapsi ei osaa edes sanoa kunnon syytä sille miksi haluaa isän luokse.
Enkö sinusta ole huolissani lapsen muutoksista kun olen kirjoittanut että on tärkeää harkita näitä päätöksiä tarkkaan ja ei ole mikään läpihuutojuttu. Koulunvaihdot ja se että on asunut äidin luona koko ikänsä ovat iso asia lapselle.
Valitettavasti et saa minua sanomaan että en haluaisi lasta meille. Pidän hänestä.
on töitä ja työmatkoja, ja meilläkin neljä lasta, joiden hoito on vaan hoidettava, eikä niitä voi heivata pariksi vuodeksi jonnekin kun olisi kiire.
Miehelläsi on lapsi, ja sen kanssa on vaan elettävä. Lapsella on oikeus tulla kotiin oman vanhemman luo, se on aika kaukana curlingista.
Ja jos ei tona ol paljon, lsen muutettettua sitä vaan järjestellään se arki lapsellekkin toimivaksi, tarvittaessa vaihdetaan työpaikkaa jne.
niin miksei isäkin ottaisi vetovastuun vuorostaan
vai johtuuko tämä kaikki äidin uudesta siipasta? Ettei lapsi tunne sitä miestä vielä tarpeeksi hyvin ja on epämiellyttävää asua omassa kodissa. Ehkä se pitäisi selvittää..
miksi haluaa asua oman isän kanssa! Lapsiraasu. Pitääkö jonkun lapsen nykymaailmassa sekin perustella.
Ap hei, rehellisesti ei sille lapselle kyllä mitään turvallisuutta luo jämäkästi kieltävä isä ja uusi vaimo.
Myöntäisit itsellesi että ette halua lasta sekoittamaan teidän arkea.
Lapsi reppanalle on annettu perin huonot lähtökohdat elämään, kumpikaan vanhempi ei halua lasta luokseen. Sellainen jos mikä jättää pysyvät arvet kun ei omien vanhempien ehdottomaan rakkauteen voi luottaa. Mua inhottaa tällaiset aikuiset jotka menevät piiloon muka turvallisen ja lapsen parasta fraasien taakse kun eivät kehtaa edes itselleen olla rehellisiä omista motiiveista ja haluista. Kyllä lapsi ymmärtää ettei ketään kiinnosta tai kukaan häntä halua aidosti.
Kuulostat ap ihan järkevältä, voi kun minunkin exällä olisi tuollainen puoliso.
Ilmeisesti täällä yleinen mielipide on että koska lapsi ja äiti nyt haluaa, on viimeistään kuukaudessa lapsen isän vaikka irtisanottava itsensä, hoidettava lapsi uuteen kouluun ja toivotettava hänet tervetulleeksi uuteen kotiin.
Kyllähän nyt kuitenkin lähtökohta olisi selvitellä miksi tässä tilanteessa ollaan. Tokihan lapsi ja äiti voivat muuttoa haluta ihan vain siksikin että siltä tuntuu ja se toki ok, mutta olisihan kuitenkin hyvä varmistaa ettei taustalla ole muuta. Jos esimerkiksi muuttohalukkuus johtuu äidin uudesta miesystävästä, ei mielestäni ongelmaan oikea ratkaisu ole muutto, vaan vakava keskustelu tilanteesta ja siitä miten se voitaisiin muuten korjata. Ei lapselle kuitenkaan ihan ongelmatonta ole koulun ja kaveripiirin vaihtokaan...
Ja entäs sitten jos lapsi toteaa että uusi koulu ei ole kiva tai äidin suhde päättyy tms ja haluaakin taas äidin luokse? Taasko sitten vaan muuttamaan ja koulua vaihtamaan? Täytyyhän nyt vanhemman aina ottaa lapsensa avosylin vastaan, ninkö?
Kysymys on aika isosta asiasta. Varmasti tällaista olisi hyvä pohtia lastenvavojalla/perheneuvolassakin etenkin jos syyt muuttohalun taustalla arveluttavat.
Ja tosiaan olen siis itse lähivanhempi. Jos omista lapsistani jompi kumpi ilmoittaisi haluavansa muuttaa isälleen, niin kyllähän meillä ainakin asiasta käytäisiin pitkällisiä keskusteluja ja varmasti käytettäisiin jonkinlaista harkinta-aikaakin niin, että varmistettaisiin ettei lapsi halua tällaista vain hetken mielijohteesta. Ehkä ei sentään kahta vuotta, mutta puoli vuotta ei kuulosta ollenkaan pahalta. Plus siihen vielä "järjestelyaika" niin että vanhempi saa työasiat yms sellaisiksi että homma onnistuu jne. Mielestäni on ihan ymmärrettävää ettei etävanhemman elämä ole "kaiken varalta" kokoajan sillä maillilla että voi ottaa päävastuun lapsesta. Miksi pitäisikään kun päävastuu ei hänellä ole ja todennäköisesti päätös on tehty pitkällä tähtäimellä.
Ja kysyn miksi lapsen pitäisi vaihtaa koulua? Kun ap kerroit, että lapsi on usein viikollakin teillä, haetteko lapsen tuolloin koulusta teille vai miten pääsee kulkemaan?
Ap hei, rehellisesti ei sille lapselle kyllä mitään turvallisuutta luo jämäkästi kieltävä isä ja uusi vaimo.
Myöntäisit itsellesi että ette halua lasta sekoittamaan teidän arkea.
Lapsi reppanalle on annettu perin huonot lähtökohdat elämään, kumpikaan vanhempi ei halua lasta luokseen. Sellainen jos mikä jättää pysyvät arvet kun ei omien vanhempien ehdottomaan rakkauteen voi luottaa. Mua inhottaa tällaiset aikuiset jotka menevät piiloon muka turvallisen ja lapsen parasta fraasien taakse kun eivät kehtaa edes itselleen olla rehellisiä omista motiiveista ja haluista. Kyllä lapsi ymmärtää ettei ketään kiinnosta tai kukaan häntä halua aidosti.
Kyllä äiti haluaa asua lapsensa kanssa mutta kun lapsi ilmaissut halunsa muutta isän luokse niin äidille se sopii, tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö äiti rakastaisi lastaa ja haluaisi asua lapsen kanssa!!!!
Myös isä haluaa lapsen luokseen asumaan mutta sitä päätöstä ei voi tehdä näin nopeasti. Vuoden alussa juuri sovittiin asumisjärjestelyistä ja työasiat hoidettiin niiden mukaan. Ja nyt kolmen viikon päästä kaikki pitäisi perua kun lapsi haluaakin kokeilla isän luona asumista.
Lapsella ei ole mitään hätää äitinsä luona ja näkee isäänsä tosi usein. Lapsi on meillä pari päivää viikolla ja joka toinen viikonloppu. Eli melkein 50/50 järjestely.
ap
Siis miksi muuttaessa pitäisi vaihtaa koulua?
Meillä tosiaan työtilanne sellainen että otimme riskin ja perustimme oman yrityksen joka vaatii valtavasti töitä.
Lapsi ei ole koskaan ennen ilmaisut edes halua muuttaa isälleen ja tosiaan vuoden alussa juuri juttelimme äidin kanssa milloin lapsi tulee meille ja sovimme miten hoidamme kesän niin että lapsi ei joudu olemaan yksin ainakaan kovin kauan.
ap
2 tyttöään heille asumaan kun tyttöjen äiti sai elämänsä mahdollisuuden urallaan toisesta kaupungista.
Ei kyllä kovin hyvä isä ole, kun ei halua lasta itselleen.Luulisi olevan aivan innoissaan kun saa lapsen luokseen asumaan.
Jos meillä tulisi ero, niin kaikkein hankalinta olisi juuri tämä, kun kumpikin rakastamme niin lapsia ja haluaisimme elää heidän kanssaan läsnä ja lähellä.
lastaan asumaan luokseen. Meillä mies otti riemusta kiljuen 12-vuotiaansa meille asumaan, kun tilaisuus tuli. Lapsi itse halusi tulla, vaikka äidinkin luona ihan hyvä. Minä olin myös iloinen, että lapsi muutti meille.
2 tyttöään heille asumaan kun tyttöjen äiti sai elämänsä mahdollisuuden urallaan toisesta kaupungista.
Ei kyllä kovin hyvä isä ole, kun ei halua lasta itselleen.Luulisi olevan aivan innoissaan kun saa lapsen luokseen asumaan.
Jos meillä tulisi ero, niin kaikkein hankalinta olisi juuri tämä, kun kumpikin rakastamme niin lapsia ja haluaisimme elää heidän kanssaan läsnä ja lähellä.
lastaan asumaan luokseen. Meillä mies otti riemusta kiljuen 12-vuotiaansa meille asumaan, kun tilaisuus tuli. Lapsi itse halusi tulla, vaikka äidinkin luona ihan hyvä. Minä olin myös iloinen, että lapsi muutti meille.
isä viettää nyt jo melkein kaiken vapaa-aikansa lapsen kanssa.
Enempää ei töiden vuoksi pysty tai sitten pitää lopettaa yritys ja myydä asunto ja jäädä kenties työttömäksi ihan vain sen takia kun lapsi haluaa nyt heti kokeila isän luona asumista.
Ja mitäs sitten kun pari kuukautta on kulunut ja lapsi haluaa takas äidilleen...
KOittakaahan nyt ihmiset ymmärtää että toisilla on erilaisia elämäntilanteita ja niitä ei ihan parissa kuukaudessa muutella..
ja työn takia luokseen asumaan.
Miksi aina tuomitaan äiti, joka ei asu lapsen kanssa. Se on huono ja työntää lapsen pois.
Tässähän isä ei halua asua lapsen kanssa uuden rakkauden ja työn takia.
Miehille annetaan aina niin paljon anteeksi. Lapsen voivat tehdä, mutta sen kanssa asutaan sitten kun...sitku on ensin tehty työt ja sitku on ensin uuden vaimon kans vietetty aikaa ja sitku...
Äiti elää lapsen kanssa ja jättää urahaaveet ja luopuu monesta muustakin asiasta. Silti äitiä syyllisetään kaikista asioista.
No me voidaan jankata tästä loppuilta missä vaiheessa mikäkin vastaus tuli ja kuinka nopeasti kirjoitan. Mutta eipä siinä, nyt asia on selvinnyt ja faktat pöydässä. Ja voin sanoa että ap:n ja miehen päätös on ollut viisas. Ei lasta voi ottaa kotiin missä ei olla paikalla. Tosin 2 vuotta on lapselle hirvittävän pitkä aika. Niin ja äitiä en ymmärrä ollenkaan jos uuden rakkauden tähden haluaa lapsen pois luotaan. Se nyt on pahinta mitä voi lapselle tehdä. Mutta on sen lapsen kamala asua siellä (äidillään) kuhertelevien aikuisten kanssa jotka eivät lasta sinne halua. Ja odotella josko se lapsi joskus taas huomattaisiin. Sen olen nähnyt sivusta, kuinka uusi rakkaus saa naisen sekaisin ja unohtamaan omat lapsensa. Kamalaa katsottavaa ja voi lapsi raukkaa. Surettaa tämmösten sivuun viskattujen lasten puolesta. Jokainen meistä itse päättää oman elämänsä tärkeimmät asiat. ps. en ehkä kiinnittänyt tarpeeksi huomiota siihen kommenttiin olemme juuri ottaneet työhaasteet vastaan. Pahoitteluni siitä. 16
ja työn takia luokseen asumaan.
Miksi aina tuomitaan äiti, joka ei asu lapsen kanssa. Se on huono ja työntää lapsen pois.
Tässähän isä ei halua asua lapsen kanssa uuden rakkauden ja työn takia.
Miehille annetaan aina niin paljon anteeksi. Lapsen voivat tehdä, mutta sen kanssa asutaan sitten kun...sitku on ensin tehty työt ja sitku on ensin uuden vaimon kans vietetty aikaa ja sitku...
Äiti elää lapsen kanssa ja jättää urahaaveet ja luopuu monesta muustakin asiasta. Silti äitiä syyllisetään kaikista asioista.
En kyllä usko, että lapsi on syynä siihen ettei uralla ole edennyt! Koska se on mahdollista lapsesta huolimatta.
Jos osaisit lukea (ellet ole tyhmä trolli vain) niin et kirjoittaisi tuollaista vastausta.
ja työn takia luokseen asumaan.
Miksi aina tuomitaan äiti, joka ei asu lapsen kanssa. Se on huono ja työntää lapsen pois.
Tässähän isä ei halua asua lapsen kanssa uuden rakkauden ja työn takia.
Miehille annetaan aina niin paljon anteeksi. Lapsen voivat tehdä, mutta sen kanssa asutaan sitten kun...sitku on ensin tehty työt ja sitku on ensin uuden vaimon kans vietetty aikaa ja sitku...
Äiti elää lapsen kanssa ja jättää urahaaveet ja luopuu monesta muustakin asiasta. Silti äitiä syyllisetään kaikista asioista.
No me voidaan jankata tästä loppuilta missä vaiheessa mikäkin vastaus tuli ja kuinka nopeasti kirjoitan. Mutta eipä siinä, nyt asia on selvinnyt ja faktat pöydässä. Ja voin sanoa että ap:n ja miehen päätös on ollut viisas. Ei lasta voi ottaa kotiin missä ei olla paikalla. Tosin 2 vuotta on lapselle hirvittävän pitkä aika. Niin ja äitiä en ymmärrä ollenkaan jos uuden rakkauden tähden haluaa lapsen pois luotaan. Se nyt on pahinta mitä voi lapselle tehdä. Mutta on sen lapsen kamala asua siellä (äidillään) kuhertelevien aikuisten kanssa jotka eivät lasta sinne halua. Ja odotella josko se lapsi joskus taas huomattaisiin. Sen olen nähnyt sivusta, kuinka uusi rakkaus saa naisen sekaisin ja unohtamaan omat lapsensa. Kamalaa katsottavaa ja voi lapsi raukkaa. Surettaa tämmösten sivuun viskattujen lasten puolesta. Jokainen meistä itse päättää oman elämänsä tärkeimmät asiat. ps. en ehkä kiinnittänyt tarpeeksi huomiota siihen kommenttiin olemme juuri ottaneet työhaasteet vastaan. Pahoitteluni siitä. 16
Mistä ihmeestä sait päähäsi sen että isä ei MINUN takia halua lasta meille asumaan???
Älä jauha paskaa. Me eletään tällä hetkellä sellaisissa oloissa ettei lapsella olisi täällä ainuttakaan kaveria, harrastuksiin olisi vaikea kuljettaa työn epäsäännöllisyyden vuoksi. Koulumatkat olisivat pitkät ja koulunvaihto olisi edessä.
Lisäksi isä joutuisi jättämään työnsä että pystyisi huolehtimaan lapsesta täyspäiväisesti.
ap
En kyllä usko, että lapsi on syynä siihen ettei uralla ole edennyt! Koska se on mahdollista lapsesta huolimatta.
Siis sun ukolla on lapsi entisestä suhteesta. Ei tämä ole mikään hätäinen päätös vaan ihan elämän realiteetteja.
Tietenkään lasta ei teille kannata pukata asumaan kun olet / olette tuollaisia. Toivottavasti teille ei tule lapsia. Karmean äidin saavat ja isän! Hyi helkkari.