Te, jotka ette ole koskaan olleet facebookissa, miksi ette ja

ja entistä vakuuttuneemmaksi tulen, kun huomaan kuinka moni sieltä haluaa pois.

Kuuntelen kieltämättä ulkopuolisena, mutta myös aika huvittuneena ihmisten valitusta FB-käyttäytymisestä. Esimerkki: työkaverini on tuohtunut siitä, että puolituntemattomat ihmiset (jotka hän on siis kuitenkin itse hyväksynyt kaverikseen FB:ssä!) kommentoivat hänen yksityisiä asioitaan kuten esim. siskon lapsen rippijuhlakuvia.



Ööö... miksiköhän sitten jakaa ne kuvat kaikille??? :-)



Olen koko ajan vaan vakuuttuneempi siitä, että en halua olla FBssa.

että mulla on myös elämä.

Olen IT-alalla töissä, vähän introvertti. En halua käyttää aikaani facebookissa sosialisointiin. Minulla on oma pieni sosiaalinen piirini, johon pidän muilla keinoilla yhteyttä.



Haluaisin välillä luopua puhelimestakin. Joskus ärsyttää olla aina tavoitettavissa, kun haluaisi omaa rauhaa.

en luota palveluntarjoajaan. Mielestäni on epäviisasta jaella tietoja yksityiselämästään ja kontakteistaan taholle, joka ei ole luotettava.



Olen aivan varmasti jäänyt paitsi monestakin tapahtumasta ja kekkeristä, mutta olen siitä yksinomaan iloinen. En kaipaa jatkuvaa sosiaalista kansakäymistä vapaa-ajalla. Työni on hyvin sosiaalista. En myöskään kaipaa puolituttujen kuulumisia ellen satu törmäämään ihan kasvokkain jossain.

miksi pitäisi..En halua yhtään kuvaa itsestäni tai perheestäni sinne, tai yli päätään kirjottaa mitään elämästämme. Ei vaan kiinnosta yhtään. Enkä koe jäänneni mistään paitsi.

Minä liityin vähän aikaa sitten naamakirjaan vastustettuani sitä ensin todella pitkään. Syyt vastustamiseen liittyivät lähinnä sivuston epäluotettavuuteen ja yksityisyyden puutteeseen, jatkuvasti uudistetaan asetuksia ja löytyy kaikenmaailman porsaanreikiä. Tokihan jokainen on itse vastuussa siitä mitä siellä julkaisee, mutta jonkulaista yksityisyyden kunnioitusta kaipaisi kyllä vastapuoleltakin. Täysin mielivaltaiselta tuntuu toiminta välillä.

Minulla ei myöskään ollut minkäänlaista kiinnostusta olla tekemisissä esimerkiksi vanhojen koulututtavieni kanssa, pikemminkin päinvastoin. Minulla on ystäväpiiri, joiden kanssa yhteyden ylläpito ei todellakaan vaadi rekisteröitymistä mihinkään. Ja ystäviä on tosiaan myös ulkomailla. Toki yhteydenpito on helpompaa naamakirjan kautta, mutta ihmiset tuntuvat olevan siitä jo niin riippuvaisia että pitävät sitä lähetsulkoon välttämättömyytenä, ihan kuin ei muka olisi edes mahdollista elää normaalia sosiaalista elämää ilman sitä! :D Siitä on tullut niin itsestäänselvyys, että menee jo ihan naurettavuuksiin.



Syy sille miksi sitten kuitenkin liityin oli osittain uteliaisuus ja osittain ehkä ympäristön painostus... näin opiskelijana on helppo pysyä kärryillä esimerkiksi eri tapahtumista facebookin kautta. Eli siinä mielessä myönnän kyllä sivuston kätevyyden. Mutta jatkuvasti ihmisten päivityksiä lukiessa tulee kyllä aikamoinen poseeraamisen maku.... siellä niin kätevästi pystyy silottelemaan omaa elämäänsä ja saamaan asiat näyttämään aika yksipuolisilta. Kyllä aikamoista teatteria tuntuu monella olevan se meininki. Toisaalta samapa se minulle on, jokainen toimikoon miten parhaaksi näkee. Facessa on omat hyvät ja huonot puolensa, ja mielestäni parasta on olla suhtautumatta turhan vakavasti kyseiseen sivustoon. Siellä todellakaan kun asiat ja ihmiset ei usein ihan vastaa todellisuutta :D

Olen ystäviini yhteysissä puhelimitse, sähköpostilla tai sitten ihan livenÄ.

En tunne jääneeni mistään paitsi.

Minulla ei ole juurikaan ystäviä, ei edes tuttuja, joten kenen kanssa FB:ssa seurustelisin? Mitkään vanhat koulu"kaverit" ei kiinnosta. Viihdyn yksin tai nettituttujen kanssa eri keskustelupalstoilla.



En myöskään halua antaa henkilötietojani nettiin. Toisaalta olen melko varma, että Googlen hakukone kerää minusta yhtä paljon tietoja kuin mitä FB tekisi, mutta onpa ainakin yksi taho vähemmän, joka niitä kerää.



Mistään tapahtumista en varmasti ole jäänyt paitsi, koska tykkään olla vaan kotona :). Jos nyt jossain leffassa tai taidenäyttelyssä haluan käydä, löydän niistä tietoa netistä ilman FB:iakin.



Katson TV:tä ja roikun netissä muutenkin ihan liikaa. Mutta pääsyy on toki tuo, että elämässäni ei ole ystäviä.



Mutta minusta FB ei ole ollenkaan turha, niin kuin moni niistä, jotka eivät siellä ole, sanovat. Päinvastoin olen vakuuttunut, että se on hyvä yhteydenpitoväline niille, joilla ystäviä on.

En halua jakaa mitään yksityiseläästäni enkä halua tietää muiden elämästyä. Olen syyllisyydentuntoinen nöyrä ihminen , joka ei yhteenkään kaveripyyntöön kehtaisi vastata kieltävästi. Ottaisin vaan turhia paineita siitä.

Mieheni kautta sillointällöin olen käynyt katselemassa siellä jotain , mutta ei kyllä senvertaa kiinnosta , että viitsisin liittyä.

Niin saisin kymmeniä kaveripyyntöjä ihmisiltä joiden kanssa en halua olla "kaveri", ja jos hylkäisin nämä kaveripyynnöt niin siitä tulisi turhaa kalabaliikkia. Eli joutuisin ottamaan paljon "turhia" kavereita joka tarkoittaisi aivan turhanpäiväisiä päivityksiä eli parempi pysyä poissa.

En halua jakaa mitään yksityiseläästäni enkä halua tietää muiden elämästyä. Olen syyllisyydentuntoinen nöyrä ihminen , joka ei yhteenkään kaveripyyntöön kehtaisi vastata kieltävästi. Ottaisin vaan turhia paineita siitä.

Mieheni kautta sillointällöin olen käynyt katselemassa siellä jotain , mutta ei kyllä senvertaa kiinnosta , että viitsisin liittyä.

Olen työssäkäyvä, korkeastikoulutettu (sehän täällä pitää mainita), 38-vuotias nainen.

En ole kokenut tarpeelliseksi olla Facessa. Kommunikoin monella muulla tapaa, mieluiten oikeesti naamatusten tai puhelimitse. Onhan skype ulkomailla asuvia ystäviä varten ja muutenkin.

No, en vaan ole kokenut tarpeelliseksi. En koe jääneeni mistään paitsi.

eivätkä varmasti oikeasti tiedä millaista siellä on. Tosiasia on, että osa elämää on nykyään 'siellä', niin hassunkuriselta kuin se kuulostaakin! Minusta FB on mainio keksintö, kun ei näin kiireisenä perheenäitinä ehdi pitää kaikkiin ystäviin yhteyttä. Että lällällää te jotka ette siellä ole!

mun elämä on tässä ja nyt. Ei missään virtuaaliyhteisössä. Pärjäsin ilman irc:iä, meseä ja pärjään ilman facea. Ilmeisesti tuottaa vaikeuksia pärjätä ilman av:ta. Täällä on niin tylsää, että ei kovin monta minuuttia valu vuorokaudessa nettiin.

Niin saisin kymmeniä kaveripyyntöjä ihmisiltä joiden kanssa en halua olla "kaveri", ja jos hylkäisin nämä kaveripyynnöt niin siitä tulisi turhaa kalabaliikkia. Eli joutuisin ottamaan paljon "turhia" kavereita joka tarkoittaisi aivan turhanpäiväisiä päivityksiä eli parempi pysyä poissa.

Tämä on monilla syy olla liittymättä. Mutta facebookissa voi a)estää kaveripyynnöt ja b)estää profiilinsa löytämisen

Niin ja ei se facebook enää todellakaan ole mikään nuorten juttu, siellä on nykyään ihan kaiken ikäisiä.

eivätkä varmasti oikeasti tiedä millaista siellä on. Tosiasia on, että osa elämää on nykyään 'siellä', niin hassunkuriselta kuin se kuulostaakin! Minusta FB on mainio keksintö, kun ei näin kiireisenä perheenäitinä ehdi pitää kaikkiin ystäviin yhteyttä. Että lällällää te jotka ette siellä ole!

työpaikassani piti olla työprofiili ja sen kautta näin riittävästi FB:n varjopuolia. En halua yksityisprofiilia ja työn vaihduttua minulla ei ole enää työprofiiliakaan.



Minua ärsyttivät helposti toisten "sievää pikkuelämää" päivitykset, riitelyt jne. Suurin syy on kuitenkin se, että pidän FB:a ajanhaaskauksena. Siihen käytetty aika olisi pois jostakin muusta ja minulla on niin paljon mielenkiintoisempaa tekemistä, että en ole valmis tuohon uhraukseen.

Siellä olleet vitsit kiertävät muutenkin. Mulla on vain muutama kaveri, ja muiden ns. tuttujen kanssa en haluaisi olla missään tekemisissä.



Tulen toimeen ilman Facea ihan mainiosti. On hyvä niille, keillä on laaja kaveripiiri ja näiden kanssa esim. sovittava jotain yhteisiä menoja.