Te, jotka ette ole koskaan olleet facebookissa, miksi ette ja

EI KIINNOSTA

soitan täi käyn jos on jotain tähdellistä

Paljon olen saanut yhteyttä ihmisiin, joita en enää kuvitellut tapaavani. Siellä jotenkin saa erilaisen kuvan ihmisistä myöskin :). En näe mitään negatiivista naamakirjassa. Miehen sisko ei ole siellä, ja tuntuu että hän jää paljosta paitsi. Esim. muiden sukulaisten kanssa pidetään yhteyttä eri tavoin, melkein päivittäin, ja väistämättä nämä kuulumattomat jäävät ulkopuolelle.

Mulle FB on tuonut vain positiivisia asioita Paljon olen saanut yhteyttä ihmisiin, joita en enää kuvitellut tapaavani. Siellä jotenkin saa erilaisen kuvan ihmisistä myöskin :). En näe mitään negatiivista naamakirjassa. Miehen sisko ei ole siellä, ja tuntuu että hän jää paljosta paitsi. Esim. muiden sukulaisten kanssa pidetään yhteyttä eri tavoin, melkein päivittäin, ja väistämättä nämä kuulumattomat jäävät ulkopuolelle.

Paljon olen saanut yhteyttä ihmisiin, joita en enää kuvitellut tapaavani. Siellä jotenkin saa erilaisen kuvan ihmisistä myöskin :). En näe mitään negatiivista naamakirjassa. Miehen sisko ei ole siellä, ja tuntuu että hän jää paljosta paitsi. Esim. muiden sukulaisten kanssa pidetään yhteyttä eri tavoin, melkein päivittäin, ja väistämättä nämä kuulumattomat jäävät ulkopuolelle.

kun ihmiset haluavat hehkuttaa vain hyviä puoliaan, niin kuinkas ollakaan, ihmisistä näkee sen "erilaisen" puolen...

en edes huvitukseksi. En luota siihen järjestelmänä, enkä todellakaan kaipaa samalla luokalla 30 vuotta sitten olleita takaisin elämääni. Mulla on muutama hyvä luottoystävä ja tapaamme ja soittelemme ihan hyvin ilman facebookia.



En koe jääväni mistään paitsi.

Olen varmasti jäänyt paitsi jostakin, mutta en koe jääneeni paitsi mistään tärkeästä. Ne asiat, joilla oikeasti on ollut merkitystä, olen saanut tietooni muutakin kautta. Arvostan kahdenkeskeistä viestintää. Miksi en halua Facebookiin: - haluan pitää kiinni yksityisyydestäni - FB:n tietosuoja mietityttää - en halua alkaa raakata, keitä kelpuutan kaveriksi, keitä en - jos joku on oikeasti kiinnostunut kuulumisistani (tai toisinpäin), voi ottaa yhteyttä muutenkin (yhteystietoni löytyvät googlettamalla) - pelkään, että jäisin koukkuun - haluan viestiä kahden kesken tai pienessä porukassa reilusti eikä niin, että pitäisi koko ajan miettiä, millaisen kuvan itsestään antaa - olen huomannut monien kaunistelevan FB:ssa elämäänsä; sitähän voi tehdä muutenkin, mutta FB:ssa on tietyllä tapaa framella ja joillekin näyttää tulevan kiusaus esittää

eikä kiinnosta muiden jutut, kuinka monta kertaa on käyny vessassa ynm.

tai sinne ladannut, niin en halua sanoa silloin mitään. Käytän oikeuttani olla vaiti. Se on nääs niin, että kaikkea, mitä sanon, voidaan käyttää minua vastaan.

Minua ei kiinnosta tietää joka päivä ystävieni kuulumisia. En harrasta aktiivista bailu/kaupunkielämää, koska olen jo viisissäkymmenissä ja vuorotyö ja lapset vievät ajan aika hyvin. Kulttuurielämää seuraan muutoin netistä ja lehdistä, se riittää mainiosti.

Esimerkki: työkaverini on tuohtunut siitä, että puolituntemattomat ihmiset (jotka hän on siis kuitenkin itse hyväksynyt kaverikseen FB:ssä!) kommentoivat hänen yksityisiä asioitaan kuten esim. siskon lapsen rippijuhlakuvia.

Ööö... miksiköhän sitten jakaa ne kuvat kaikille??? :-)

.

Osalta ihmisistä mennyt vähän suhteellisuudentaju FB:n takia. Tää on just hyvä esimerkki :-) Ei tietenkään kaikilla, mutta kyllä näitä vastaavia kuulee aika usein.

En ole mikään fb:n vastustaja, mutta fb ei myöskään kiinnosta. En voi vannoa, etten koskaan liittyisi, mutta vielä siihen ei ole ollut mitään aihetta.



En kaipaa uusia kavereita tai toivo, että vanhat ottaisivat yhteyttä. Yhteystietoni ovat saatavilla, jos joku haluaa olla tekemisissä. Ei ole vielä tullut sellaista asiaa, jonka haluaisin fb:n kautta kertoa. Kuten moni on sanonut, minäkään en jaksa kiinnostua kovin paljon muidenkaan kuulumisista, kiintiö tulee täyteen työpaikalla ja kun lähipiiri pitää yhteyttä.



Käyn kyllä parilla netin keskutelupalstalla kirjoittelemassa, mutta se ei vaadi vastavuoroisuutta ja voi pitää vaikka kuukausia taukoa.

Poikaystäväni vastusti monta vuotta facea, koska se nyt vaan on tyhmää ja mitä se kenellekään kuuluu ja olen niin vanhakin, eikä jaksa roikkua netissä. Nyt kun se liittyi, sitä näe kun vilauksella, kun se pyörii kaiken maailman kissanristiäisissä ja harrastusporukoissa ja mökkireissuilla. Nyt mä alan vastustamaan!

mitään halua lukea tuttujen, puolituttujen ja 1/4-tuttujen julkisivua ylläpitäviä tekohauskoja päivityksiä, lasten suusta -kommentteja ja sushiateriaihasteluja. Eikä myöskään mitään halua paljastaa itsestäni julkisesti yhtään mitään. En halua olla yhteydessä vanhoihin koulu- tai työkavereihin noin yleisesti ottaen ja haluamiini ihmisiin pidän yhteyttä ihan muualla ja erilaisin keinoin. En halua kieltäytyä näiden puolituttujen tai entisten koulukavereiden kaveripyynnöistä mutta en kyllä halua olla missään tekemisissäkään, parempi siis kun en liitykään. Vaativa työ, perhe, lapsi ja omakotitalo vievät nytkin kaiken liikenevän ajan, en jää mistään bileistä tai tapahtumista paitsi kun en muutenkaan osallistuisi. Jos aikaa on, käytän sen ihan yksityisesti enkä todellakaan halua päivittää kenellekään, kävinkö elokuvissa, hiihtämässä vai uimassa tai ostinko tänään uudet farkut ja oliko ostoprosessi vaativa vai ei. En halua kertoa enkä usko, että ketään oikeasti kiinnostaisikaan. Ihmettelen sitä, että miljoonat ihmiset tätä jaksavat päivittäin tehdä - no, tosin viimeaikoina useammat ja useammat jättävät ja ovat jättäneet facebookin taakseen juuri em. syistä ja lisäksi näistä tiedon ja kuvien oikeuksien siirtymisen ongelmista ym. johtuen.

En ole koskaan ollut fbssä enkä tule olemaan. Jokainen työkaverini, esimiestä myöten kulutti työaikaa niin paljon fbssa että alkoin yksinkertaisesti vihaamaan sitä.



Ja on parempaakin tekemistä kuin roikkua siellä ja kommentoida mitä teen.



Pidän ystäviini yhteyttä puhelimitse ja tykkään kyläillä.



Ehkä se harmittaa hiukan, että siellä voisi pitää yhteyttä kaukaisiin sukulaisiin paremmin, mutta inho fbtä kohtaan on suuri..

Mulla sama, sen takia en ole koskaan ollutkaan. Jokaiselle jotakin :)

- Olen varmaan niin kalkkis, etten edes osaisi käyttää moista.



- miten aikani rtiittäisi vielä siihenkin?



- Mistä voisin jäädä paitsi? Kun en käytä, en edes tiedä.



- elän elämääni ilman tuuotakin.



Siinä muutama syy. Mistään en ole paitis jänyt. Jossain vaiheessa tuli meileen, että oitäsikö liittyä, eli siis olisinko tavallaan velvoiteetu siihen. Mutta tarkemmin ajatellen en löytänyt mitään syytä.

Enemmänkin ihmettelen, että miksi ihmisillä on niin kova halu tyrkyttää itseään näkyville joka asiasta.

En kuulu faceen, enkä ole menossa.



Sinänsä hieno keksintö, pisteet siitä, mutta taitaa loppujen lopuksi olla vain tapa koukuttaa ihmiset samalle sivustolle ja saada siitä riippuvaiseksi. Mainostajien eduksi!



Mainostajat käyttää hyväkseen ihmisten kaverisuhteita ja kontakteja ja saavat ilmaiseksi tietoa ihmisten mieltymyksistä.



No, maailmassa rahan täytyy liikkua, että ei kait siinä lopulta mitään väärää ole, mutta ärsyttää se, miten helposti ihmiset antavat itsestään tietoja.



Toinen huono juttu, mikä facebookissa on, on juurikin se jo tutkimuksissakin todistettu asia, että se aiheuttaa ahdistusta ja kateutta, vaikkakin kyllähän ihmiset sisimmässään tietävät, ettei muiden elämä niin hohdokasta ole kuin antavat facebookissa ymmärtää.



Minua huolestuttaa erityisesti nuorten puolesta, heillä ei välttämättä ole tarpeeksi elämänkokemusta ymmärtääkseen näitä asioita.

eikä aika riitä siellä roikkumiseen ja typerien kommenttien lukemiseen.