Onko tässä aihetta (perintö)riitaan?

näitä ihmisiä jotka ovat perintöä jakamassa isovanhempien eläessä jo.



Eläessään heillä on oikeus myydä omaisuuttaan ihan kelle vaan, ja ihan mihin hintaan vaan.



Koita vaan elää sen kanssa.

Rahan perässäkö juoksette? Raha tärkeämpää kuin sukulaisuus suhteet?

Rahan perässäkö juoksette? Raha tärkeämpää kuin sukulaisuus suhteet?

Tällaisessa tilanteessa en istuisi hiljaa vaan kysyisin isovanhemmilta, miksi juuri tuo serkku sai talon, miksi minulle ei sitä tarjottu jne. Epäreilun teon teki siis isovanhemmat, ei se serkku. Toisaalta tuollainen "kauppa" on aina ikävää, jos se tehdään selän takana. MIksi ihmeessä isovanhemmat eivät voineet tiedottaa, että myymme tämän tällä ja tällä hinnalla ja koska hinta on aika matala, niin muille lastenlapsille annamme jotain muuta hyvitystä esim. kalliimpien lahjojen tms. muodossa.

En siis käsitä ihmisiä, joiden mielestä on normaalia kohdella lapsia tai lastenlapsia eriarvoisesti. Vanhemmuudessa on kyse juuri siitä, että lapsille opetetaan rehellisyyttä ja toiset huomioon ottavaa toimintaa. Miksi ihmeessä ei näytetä hyvää esimerkkiä ja olla sukurakkaita reilusti ja rehdisti?

Silti lähtisin liikkeelle siitä, että kysyisin asiaa isovanhemmilta suoraan enkä puuttuisi muuten tilanteeseen. Kokisin kai vain, että jos en kelpaa lahjottavaksi samalla tavalla kuin serkku, niin eipä ole velvollisuus huolehtiakaan eikä käydä katsomassa. Serkku voi sitten hoitaa senkin puolen.

Jos taas serkku on se, joka oikeasti käy ja huolehtii, niin eiköhän tuo ole sitten vain oikeus ja kohtuus.

Eikä sinun tarvitse tehdä yhtään mitään sen eteen. Tiedot omakotitalojen omistussuhteiden muutoksista menevät suoraan verottajalle, ja verottaja kyllä perii omansa, jos hinta oli liian alhainen.

Rahan perässäkö juoksette? Raha tärkeämpää kuin sukulaisuus suhteet?

Tällaisessa tilanteessa en istuisi hiljaa vaan kysyisin isovanhemmilta, miksi juuri tuo serkku sai talon, miksi minulle ei sitä tarjottu jne. Epäreilun teon teki siis isovanhemmat, ei se serkku. Toisaalta tuollainen "kauppa" on aina ikävää, jos se tehdään selän takana. MIksi ihmeessä isovanhemmat eivät voineet tiedottaa, että myymme tämän tällä ja tällä hinnalla ja koska hinta on aika matala, niin muille lastenlapsille annamme jotain muuta hyvitystä esim. kalliimpien lahjojen tms. muodossa.

En siis käsitä ihmisiä, joiden mielestä on normaalia kohdella lapsia tai lastenlapsia eriarvoisesti. Vanhemmuudessa on kyse juuri siitä, että lapsille opetetaan rehellisyyttä ja toiset huomioon ottavaa toimintaa. Miksi ihmeessä ei näytetä hyvää esimerkkiä ja olla sukurakkaita reilusti ja rehdisti?

Silti lähtisin liikkeelle siitä, että kysyisin asiaa isovanhemmilta suoraan enkä puuttuisi muuten tilanteeseen. Kokisin kai vain, että jos en kelpaa lahjottavaksi samalla tavalla kuin serkku, niin eipä ole velvollisuus huolehtiakaan eikä käydä katsomassa. Serkku voi sitten hoitaa senkin puolen.

Jos taas serkku on se, joka oikeasti käy ja huolehtii, niin eiköhän tuo ole sitten vain oikeus ja kohtuus.

Onhan se nyt vähän ihmeellistä, että aikuisiakin pitää paapoa tasaisesti koko ajan.

Joskus vain ei mene tasan onnen lahjat, niin opetetaan jo lapsillekin, aikuisenako se sitten unohtuu?

Sinä et kyllä tiedä lähimmäisen rakkaudesta mitään, rahan ahne vain olet. Jos sinua ei hemmotella, ei sinulla ole tarve nähdäkään sukulaisia. Typerää toimintaa.

saa tehdä omasuudellaan mitä haluaa. Jos haluaa suosia toista niin eikä tahtoa pidä kunnioittaa?

Ja hän nyt ihmettelisi, että voiko serkku riitauttaa koska oikeinhan isovanhemmat teki xD

ryypänny ajoissa koko omaisuutensa niin ei tarttis näidenkään tulevaisuudentoivojen olla tukkanuottasilla.

Ja hän nyt ihmettelisi, että voiko serkku riitauttaa koska oikeinhan isovanhemmat teki xD

Ei nyt ihan näinkään, talo on eri paikkakunnalla kuin missä me nyt asutaan, enkä olisi siihen ehkä edes halunnut. Mutta kunhan mietin, miten nämä asiat menee.

Ja hei, olemme ihmisiä. Kyllä se harmittaa, jos ja kun toista suositaan.

Kiitos sille vastaajalle joka kertoi verottajan osuudesta.

Ja hän nyt ihmettelisi, että voiko serkku riitauttaa koska oikeinhan isovanhemmat teki xD

Ei nyt ihan näinkään, talo on eri paikkakunnalla kuin missä me nyt asutaan, enkä olisi siihen ehkä edes halunnut. Mutta kunhan mietin, miten nämä asiat menee.

Ja hei, olemme ihmisiä. Kyllä se harmittaa, jos ja kun toista suositaan.

Kiitos sille vastaajalle joka kertoi verottajan osuudesta.

Jos sinä et edes sitä halunnut yms. niin miksi edes mietit asiaa?

Niin no niin, se raha...

Tajuton miten ahneita ihmiset ovat.

Rahan perässäkö juoksette? Raha tärkeämpää kuin sukulaisuus suhteet?

Tällaisessa tilanteessa en istuisi hiljaa vaan kysyisin isovanhemmilta, miksi juuri tuo serkku sai talon, miksi minulle ei sitä tarjottu jne. Epäreilun teon teki siis isovanhemmat, ei se serkku. Toisaalta tuollainen "kauppa" on aina ikävää, jos se tehdään selän takana. MIksi ihmeessä isovanhemmat eivät voineet tiedottaa, että myymme tämän tällä ja tällä hinnalla ja koska hinta on aika matala, niin muille lastenlapsille annamme jotain muuta hyvitystä esim. kalliimpien lahjojen tms. muodossa.

En siis käsitä ihmisiä, joiden mielestä on normaalia kohdella lapsia tai lastenlapsia eriarvoisesti. Vanhemmuudessa on kyse juuri siitä, että lapsille opetetaan rehellisyyttä ja toiset huomioon ottavaa toimintaa. Miksi ihmeessä ei näytetä hyvää esimerkkiä ja olla sukurakkaita reilusti ja rehdisti?

Silti lähtisin liikkeelle siitä, että kysyisin asiaa isovanhemmilta suoraan enkä puuttuisi muuten tilanteeseen. Kokisin kai vain, että jos en kelpaa lahjottavaksi samalla tavalla kuin serkku, niin eipä ole velvollisuus huolehtiakaan eikä käydä katsomassa. Serkku voi sitten hoitaa senkin puolen.

Jos taas serkku on se, joka oikeasti käy ja huolehtii, niin eiköhän tuo ole sitten vain oikeus ja kohtuus.

ihmeessä muille lapsenlapsille pitäsi antaa jotain hyvitystä?

Isovanhemmilla ei ole mitään velvoitetta tasapuolisuuteen tai tekojensa selittelyyn.

Kyllä tämä demarimainen tasapäistäminen sitten todellakin uppoaa joihinkin, voi hyvänen aika sentään!

kuin muut sukulaiset. Tai sitten vain mummo ja pappa tykkäävät heistä enemmän. Mä en käsitä miksi he eivät saisi OMAA omaisuuttaan vaikka lahjoittaa jollekin. Ei se kuulu kenellekään (paitsi verottajalle). He ovat sen talon ostaneet ihan omilla rahoillaa. Sä et ole auttanut sen talon maksuissa vai oletko?

ennen kuin perittävä on kuollut. Odottele nyt isovanhempiesi kuolemaa ennenkuin riitelet...

Miehesi mummo ja pappa siis elävät yhä. Kuten sanottu, heillä on oikeus tehdä omaisuudelleen mitä haluavat, myydä talonsa ja vaikka tuhlata rahat viimeistä penniä myöten.



Tiedätkö, millä hinnalla talo on myyty, vai onko kyseessä (luultavasti aiheeton) epäilys? Tiedätkö, miten talokauppaan on päädytty, kenen aloitteesta? Miten talon hinta on määritelty?



Sori, vaikutat tosi itsekkäältä ja ahneelta.

Sinullehan tämä asia ei kuulu.

mun pikkuveljelle melko edullisesti. Halusiavat että mökki pysyy suvussa kun eivät itse jaksaneet enää sitä hoitaa. Meitä lapsenlapsia on 7 ja veli oli ainoa joka siellä mökillä viihtyy , tykkää kalastaa ja puuhastella. Mulla on hyvä mieli siitä , että asia järjetyi näin kaikkia osapuolia tyydyttävästi .



Ei tässä vielä perinnöstä ole mitenkään kyse.

ainoa voisi olla että mummo ja pappa eivät olisi täysissä sielunvoimissa.



ehkäpä he ajattevat että pysyy talo suvussa ja/tai säästävät perintöriidat kun myydään suoraan yhdelle. Tai haluavat siirtyä jonnekin parempaan paikkaan asumaan. Olisiko ollut parempi että olisivat myyneet ulkopuolisille?



Sitä paitsi jos talo on jossain syrjäkylällä ei niitä ostajia niin vain löydy saati että saisi edes jotain kunnollista hintaa.



Ja jäähän tuosta kuitenkin rahat jaettavaksi, vaikka voivat toki pistää ne menemäänkin.

Tosiasiassa niillä ei yleensä ole mitään kuvaa oikeasta hintatasosta maalla, eikä myöskään talon vaatimista jatkuvista remonteista. Se on yleensä mennyt kalliilla ja joku sukulaisparka sitoutuu loppuelämäkseen pitämään omaisuuttaan kunnossa, kenties asumaan siellä jumalanseläntakana, missä kukaan muu sukulainen ei halua olla, remontoimaan taloa, joka oikeasti pitäisi purkaa ja kuuntelemaan loppusuvun neuvoja ja marinaa. Nimimerkillä mut pakotettiin ottamaan perinnöksi eli maksamaan isäni ja tämän sisaret ulos näiden käsittämättömän korkeahintaiseksi arvioimasta talosta ja remontoimaan se. Nyt mulla on siellä vuokralaiset, jotka maksaa kyllä olosuhteisiin nähden tosi hyvää vuokraa, mutta KOSKAAN en tule saamaan siitä enempää kuin siihen vuosittain menee. Aina siinä on jotain rempattavaa muutaman tonnin edestä. Sukulaiset on sitä mieltä, että minä sain hyvän tilaisuuden. Oikeasti tästä rikastuu vain ne ja paikallinen osuuspankki sillä mun oli pakko ottaa pankkilaina maksaakseni heille heidän "osuutensa". Oikeasti siis kyseessä tulonsiirto minulta heille, eikä päinvastoin. Mutta mitäpä sitä ei suvun sovinnon ylläpitämikseksi tekisi...

Et voi riitauttaa. Kuten täällä on jo todettu, ihminen voi tehdä omaisuudelleen mitä vain, vaikka sitten myydä sukulaiselleen tai mustalaiselle. Verottaja ottaa osansa jos kauppa on tehty liian halvalla ja veroja serkku tuosta joutuu maksamaan joka tapauksessa.



Eikö ole hyvä, että talon sai perhe, joka pystyy pitämään siitä todennäköisesti parempaa huolta kuin isovanhemmat.



Onhan nämä aina vähän hankalia juttuja jos jollekin osapuolelle jää hampaan koloon asioita. Viimeistään sitten perinnönjaon yhteydessä se vähemmälle jäänyt serkun vaimo sitten nostaa metelin menetetyistä pöytäliinoista.

koska kukaan ei ole kuollut.



Jos joku omistaa jotain, niin hänellä on täysi oikeus myydä omaisuutensa kenelle vaan. Asiaa ei tarvitse missään kuuluttaa tms.



Jos kauppa on tehty selkeästi alle käyvän markkinahinnan, niin verottaja kyllä puuttuu asiaan ja katsoo kaupan osittain lahjaksi, minkä jälkeen lahjasta menee lahjavero.



Omaisuuttaan saa myös lahjoittaa eläissään kenelle tahansa. Asiaa ei tarvitse hyväksyttää tulevilla perillisillä.