Mitä mieltä väitteestä: iäkkäämmät vanhemmat ovat lapsen mielestä turvallisemmat kuin nuoret?

Tuo käkäilijä, joka ei kestä toisten menestystä, on täysi luuseri.



Itsetunto mollissa ja nollissa.

Tuo käkäilijä, joka ei kestä toisten menestystä, on täysi luuseri. Itsetunto mollissa ja nollissa.

Tuo 9-vuotias poika tulee tappamaan vanhempansa (kiduttamalla) vanhempana. Tämä on totuus!

Nuoret vanhemmat ovat kuin raikas kesän aamukaste niityllä, jossa kukat kukkivat ja linnun laulu soi kauniina melodiana taustalla värimaailman luodessa lumoavaa loistettaan.

Riitoja, alkoholismia, pettämistä, ero...

Onneks ite sain valita toisin.

Jos ei tähän mennessä ole sanonut, niin oppitunti: tuo oli sitä. Toisin sanoen siis kuittailin ap:lle.

Ihan vielä lisäisin, että iällä ei ole mielestäni välttämättä merkitystä hyvää vanhemuutta mitattaessa. Nuorista ja vanhemmista löytyy sekä hyviä että huonoja vanhempia.

Kyllähän kakka on kakka vanhempanakin, ei siitä mihinkään pääse.

saadessaan minut :) Isoimman siskon kanssa ikäeroa 8 vuotta, mutta onneksi olivat nuoria, kun minut saivat :) Meistä ei kukaan ole ollut päiväkodissa, kun mummi oli eläkkeellä ja hoiti meitä. Vaari vei luistelemaaan ja mummi leipoi pullaa. Nuori äiti, oli ihaninta mitä tiesin, koska äiti jaksoi leikkiä meidän kanssa enemmän kuin kukaan muu!

Mitä sen oli väliä, että asuimme ränsistyneessä omakotitalossa, sisältä vietiin vesi saunalle. Rakastan vanhempieni kotia, rakastan vanhempiani ja heidän rakkaus oli rikkauksista suurin!



Olen iloinen, että itse päätin tehdä lapset nuorena :) Kukaan teistä, ei ole yhtä hyvä äiti MINUN lapsille, kuin minä itse :) Ja sen voin vannoa! Olen alle 25v, baarit, mitä ne on? Jo on kumma, jos täysi-ikäinen ei osaa pitää hauskaa ilman viinaa saatikka saada ystäviä ilman kapakoita. Inhoan baareja, olen lähes absolutisti ja kännääminen on minusta noloin asia (kohteliaasti pyydän anteeksi) mitä tiedän. Kuinka kukaan jaksaa? Osa kavereistani bilettävät joka viikonloppu ja sitä menoa vierestä seuranneena, en osaa muuta sanoa, kuin että siinä on elämä hukassa. Voi, kun ihmiset tajuaisivat kuinka hauskaa voi olla ilman kuningas Alkoholia. Perheeni on minulle kaikki kaikessa, minulla on työpaikka ja ihan itse elätän lapseni.

vaan esim. ihmisen persoonallisuus ja taipumukset ja moraali.

Aikuisena ei ole oikeaa ikää tehdä sitä tai tätä vaan oikea ajankohta!

Terveydelliset ja taloudelliset asiat harvoin estävät montaakaan asiaa toteutumasta, vaikka saattavat hidastaa, monimutkaistaa ja vaikeuttaa.

Täytyy myös muistaa, etä meillä on oikeus haluta eri asioita eri syistä.



Ei meidän tarvitsekaan olla yhdestä puusta!



T: 19-vuotiaiden aikaansaannos, isänsä nuorena haudannut ja itse kolmella vuosikymmenellä lapset synnyttänyt ikinuori keski-ikäinen onnellisessa avioliitossa oleva nainen, jonka oman äidin menojalka on aina vipattanut ja vipattaa varmaan elämänsä loppuun asti...ei hoida, kun ei edes tapaa lapsenlapsiaan

Jos ei tähän mennessä ole sanonut, niin oppitunti: tuo oli sitä. Toisin sanoen siis kuittailin ap:lle.

Ihan vielä lisäisin, että iällä ei ole mielestäni välttämättä merkitystä hyvää vanhemuutta mitattaessa. Nuorista ja vanhemmista löytyy sekä hyviä että huonoja vanhempia.

syytä olla huolissaan tämän kirjoittajan olosta ja mahdollisista lapsista.

Tuo käkäilijä, joka ei kestä toisten menestystä, on täysi luuseri. Itsetunto mollissa ja nollissa.

Tuo 9-vuotias poika tulee tappamaan vanhempansa (kiduttamalla) vanhempana. Tämä on totuus!

Jos ei tähän mennessä ole sanonut, niin oppitunti: tuo oli sitä. Toisin sanoen siis kuittailin ap:lle.

Ihan vielä lisäisin, että iällä ei ole mielestäni välttämättä merkitystä hyvää vanhemuutta mitattaessa. Nuorista ja vanhemmista löytyy sekä hyviä että huonoja vanhempia.

Olen iloinen että synnyin. Vanhempani olivat hyviä kasvatajia ja hyviä ihmisiä. Itse sain lapseni vanhana, kai se kulkee suvussa. Lapseni ainakin näyttää iloiselta ja onnelliselta. Tää riittää minulle:-)

äiti oli 42v ja isä 47v.



Molemmat vanhemmat ovat edelleen työelämässä, poika kirjoitti 5 laudaturia ja opiskelee ammattimaisen golfinpeluun ohessa ulkomailla. Hieno nuori mies, joka ei todellakaan olisi saavuttanut samaa kahden peruskoulunsa keskeyttäneen teinin lapsena.

Lapselle on turvallista, kun on välittävät ja huolehtivat vanhemmat, joilla ei ole ongelmia päihteiden kanssa tai vaikeita mielenterveysongelmia.

Kertoo se siitä että lapsi on turvaton.

Uskon että vanhempi äiti/isä on turvallisempi kuin nuori. Nuoret ovat usein niin ehdottomia ajatusmaailmaltaan. Pitää olla tietynlaiset vaatteet ja juostaan kavereiden kanssa pitkin ostoskeskuksia. Monet nuoret tupakoivat ja bilettävät reilusti.

30 vuotias on jo hyvänikäinen vanhemmaksi mutta 20v ei. Toki 20v luulee näin olevan mutta tajuaa asian vanhemmiten.

Ihminen kypsyy ja viisastuu hitaasti. 20v kehitys on vielä täysin kesken. Itse olen nyt yli 40 reippaasti ja ajatusmaailma aivan toinen kuin 20v jolloin luulin omaavani elämänkokemusta ja pidin itseäni niin fiksuna.

että saa pelätä, koska ne heittää lusikat nurkkaan, kun ovat niin tolkuttoman vanhoja.



Lisäksi sellainen ikävä ongelma tulee myöhemmin vastaan, ettei sen lastesi lapset tule koskaan tutustumaan isovanhempiinsa, teihin täydellisiin, koska ootte jo mullan alla.



Voitko kuule kuvitella, että minä, joka 20-vuotiaana sain ensimmäisen lapseni, pystyn tarjoamaan ihan tuota samaa minkä luettelit tuossa? Lisäksi bonuksena on oikeat isovanhemmat, joiten meidän vanhempien ei tarvitse leikkiä heitä.



Mut siis sinänsä kiva, että susta tuntuu, että teet oikein ja täydellisesti. Ikävää vaan, että et voi uskoa samaa muista.

Kirjoitin tuossa vain, että miten itse olen kokenut asian.



Minulle tämä on ollut sopivin ratkaisu! :)



Nyt kun esikoinen täyttää tuossa 18-vuotta, niin minähän täytän vasta 56 joten ei heidän tarvitse vielä pitkään aikaan minun kuolemaa pelätä! Toivottavasti. Eivät ole sellaista ainakaan sanoneet.



Tuo lastenlasten näkeminen riippuu myöskin siitä missä iässä omat lapseni tekee lapsensa. Esikko on ainakin sanonut, että hän haluaisi nuorempana lapset, ei aivan vielä täysi-ikäisenä mutta 20v. jälkeen joten näin se mieli vaan eri ihmisillä vaihtelee... :)

Nyt kun esikoinen täyttää tuossa 18-vuotta, niin minähän täytän vasta 56 joten ei heidän tarvitse vielä pitkään aikaan minun kuolemaa pelätä!

Sä saatat jäädä auton alle huomenna, ei se ikä merkkaa, etteikö muka voisi kuolla ihan kohta...

Mä olen iloinen, että äitini on ollut vain 28v, kun on minut saanut ja olen perheen kuopus. Silti, oli aikoja, jolloin pelkäsin, että jään orvoksi ennen kuin täytän 18v. Tälläinen pelko tuli juurikin siitä, kun kavereilla oli iäkkäämmät vanhemmmat ja yksi kaveri menetti äitinsä ala-asteella. Tästä aloin pelkäämään, että entä jos mäkin menetän.

Itse olin 18v, kun sain esikoisen ja olen tyytyväinen päätökseeni. Lapselta ei ole rakkautta puuttunut, asetan rajat, on monipuolista ruokaa tarjolla, on rakastava ja turvallinen koti yms. On ihanat isovanhemmat, jotka jaksavat touhuta lapsenlapsensa kanssa. Äitini täyttää tänä vuonna 50 ja tuntuu, että hän nuortui ihan kauheasti sinä samana päivänä, kun poikani huusi ensimmäisen kerran :) Äitini on kehunut minua, neuvolantädit ovat kehuneet, kuinka minä vaikutan ikäistäni vanhemmalta ja otan vastuuni vakavasti.

Että ei se ikä, koska on nuoria vanhempia, jotka eivät osaa asettaa rajoja eikä lapsi muutenkaan ole se tärkein, vaikka onkin olemassa. On iäkkäämpiä vanhempia, joita en sanoisi kyllä kauhean turvallisiksi, on alkoholistia yms.

"Korkeamman" iän puolesta puhuu ainakin se, että kun elämänkokemusta on enemmän on rennompi, itsetunto on parempi, tietää että maailma ei kaadu jokaisesta pikkumokasta, on aika samantekevää mitä muuta ajatelevat kun itse tietää mitä tekee jne. Vastaavasti ei sitten ole ehkä virtaa niin paljon kuin nuoremmilla. Toisaalta taas, olen useammin kuullut nuoren hmisen (20+) suusta "ei jaksa/ viitsi/ huvita"-narinaa, kuin ikäisiltäni. Se voi tietysti olla sattumaakin ja luonnekysymys; otantani ei ole kovin suuri :)

Vanhempien kuolema on luonnollinen osa elämää, ja jos tässä n. 80 vuotta elää, niin se on ihan tarpeeksi.

Mutta teiniäidit/ vanhemmat ovat harvemmin niitä turvallisia vanhempia, kun on vielä oma kehityskin kesken, mieli ailahtelee ja teini on luonnostaan itsekäs. Toki varmaan positiivisiakin poikkeuksia teiniäiteihin mahtuu....

Sen sijaan nuoret, parikymppiset ovat varmaan ihan yhtä hyviä vanhempia kuin me muutkin!

-30v äidiksi tullut

Itse olen iäkäs äiti. Monet nuoret äidit ei jaksa olla kotona, eikä hoitaa omia lapsiaan. Nuorten äitejen lapset justiinsa tarvitseekin ne jaksavat isovanhemmat, kun äideistä ei ole hoitamaan omaa lastansa.

Niin mummo on elossa ja ikää 74 v. ja toinen mummo kuoli nuorena syöpään.

Lapsen mielestä vanhempien iällä ei ole minkäänlaista merkitystä - paitsi että erityisen vanhoja vanhempia hävetään. Lapset ovat lojaaleja kaiken ikäisille vanhemmille, ja myös niille vanhemmille, joka kohtelevat heitä huonosti. Eiväthän he paremmasta tiedä. Lastensuojelun asiakkaina olevat ja huostatutkin lapset ovat yleesnä sitä mieltä, että heidän vanhempansa vasta turvallisia ovatkin.