Missä ihme mökeissä te asutte, kun otatte asuntolainaa vain alle 100 000?

Ja mitenkö:



- Heti lukioikäisestä töissä ja kesätöissä saadut rahat säästöön.



- ensiasunto 23-vuotiaana opiskelijana säästöillä, hinta 175 000 mk (30 000 €).



- 27-vuotiaana muutto isompaan, hinta 650 000 mk (109 000 €). Vanhasta asunnosta sain 240 000 mk (40 000 €), säästöjä oli kertynyt 260 000 mk (43 000 €) ja lainaa otin 150 000 mk (25 000 €) ja maksoin sen pois muutamassa vuodessa.



- 30-vuotiaana tontin osto, hinta 840 000 mk (140 000 €), lainaa siitä pieni osa (en muista tarkalleen), suurin osa säästöjä.



- 32-vuotiaana asunnon myynti hintaan 1 300 000 mk (217 000 €), eli asunnon arvo oli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.



- 32-33-vuotiaana talonrakennus. Tässä vaiheessa markat vaihtuivat euroiksi. Hintaa talolle tuli 400 000 euroa + tontti 140 000 euroa, eli yhteensä 540 000 euroa. Lainaa oli rakennusurakan lopussa 170 000 euroa, loppu oli kustannettu aiempien asuntojen myynnillä ja kertyneillä säästöillä.



- 41-vuotiaana asuntolaina maksettu.



- Nyt 43v on hankittu kaksi sijoitusasuntoa (toinen hankittiin jo ennen kuin koko asuntolaina oli maksettu), ostohinnaltaan 350 000 euroa. Sijoitusasuntolainaa on jäljellä 175 000 euroa.



Ja omaisuuden arvo? Talon - tai käytännössä ison tontin - arvo on vuosien mittaan noussut niin, että talomme arvo tontteineen on miljoonan euron hujakoilla. Sijoitusasuntojen arvokin on tällä hetkellä 450 000 - 500 000 euroa (toinen ostettiin ihan pommikuntoisena ja remontoitiin täysin, mikä selittää osan arvonnoususta).



Minusta on täysin järjetöntä törsätä asunnonostoon saakka ja kustantaa sitten koko asunto lainarahalla. Jos oikeasti haluaa vaurastua, niin säästäminen pitää aloittaa mahdollisimman aikaisin.

Säästää voi kyllä.

Et taida kuitenkan ymmärtää, että sinun omaisuutesi on suuri lähinnä sen ansiosta, että asuntojen hinnat ovat nousseet aivan kestämätöntä vauhtia?

Me, jotka olemme sinua nuorempia, emme voi millään päästä samaan varallisuuteen samanlaisella säästö- tai lyhennystahdilla. Ymmärrätkö?

kysymyksiin ole "oikeita vastauksia". Muuta kuin ehkä se, että jos voi ostaa asunnon niin se kannattaa vuokralla asumisen sijaan.



Me ostettiin eka kämppä 5 v. sitten, maksoi n. 285.000€, lainaa otettiin 300.000€. Myytiin se hintaan 415.000€. Sit ostettiin uus kämppä hintaan n. 500.000€. Lainaa lisää 160.000€. Nyt kämpän arvo on n. 700.000€. Lainaa on paljon vielä, n. 400.000€, mutta se ei pelota koska vakuusarvo on jo ylittynyt. Omat saadaan pois varmuudella koska kyseessä on Helsingin ydinkeskusta.

ap kysyykin lainan OTTAMISTA, ei sitä, että mitä on maksettavaa jäljellä.

Suomalaisessa systeemissä laina on ajatus maksaa pois. Siksi omaisuus karttuu koko ajan. Lainaa voi olla vähän, koska

1. Sen ottamisesta on kauan ja osa on maksettu

2. Asunto ei ole ensimmäinen, vaan alla on edellisen myynnistä saatu tulo, siis maksettua lainaa ja arvonnousua.

Nämä ovat paljon tyypillisempiä syitä kuin liian pieni asunto tai pisot perinnöt/lottovoitot.

tekee töitä reilusti alle keskipalkan. Asuntolainaa ei lyhennellä tuhansilla kk jos bruttopalkkakaan ei välttämättä ole niin suuri.

Tampereella saatiin 4h ja keittiö, maksoi himpun alta 100 000€.

140 neliön omakotitalossa omalla tontilla keskellä rauhallista kaupunkia ja makso paljon alle 100 000 €. Remppaan käytetty parikymmentä tuhatta.

kerrostalo kolmio, täysin remotti kunnossa 83t ja remonttiin lainaa 10t, nyt on kämppä täysin remontoitu laadukkailla materiaaleilla :) Plussana että kaikki palvelut lähellä, talossa valvonta kamerat ja sähkölukot. Julkisivu ja piha rempat tehty. Kelpaa asustella :I

päästä kodistanne, 25 taitaa olla lähempänä.

Hintojen nousu ei ole mitenkään positiivista niille jotka ostavat kotia itselleen. Sijoittajat hyötyvät kyllä.

Jos vaikka tämä K haluasi nyt ostaa perheelleen omakotitalon niin niiden hinnat ovat samassa ajassa nousseet euroissa vielä enemmän kuin K: n kerrostalohuoneiston.

Me ostimme 90m2 eli 4h+k+wc+s+kh+vh sekä 15m2 lasitettu terassi ja oma pieni piha uutena 9v sitten ja maksoimme siitä 135 000e ja Hgin keskustaan on matkaa 15km.

Ei ole kiire pois, kummallekin lapselle oma huone, meille vanhemmille mh ja sitten nuo muut tilat:)

Nyt on muutama vastaava mutta huonommalla pohjalla ja ilman vaatehuonetta myyty tässä ½v aikana ja ovat saaneet 210 000e niistä.

Ostimme järkyttävässä kunnossa olevan kolmion Töölöstä. Lainaa otimme 90.000€, josta on nyt puolet maksettu. Molemmilla oli asp-säästötilit ja mies sai ennakkoperintönä 20.000€ ja minä saman verran lainaa vanhemmiltani Neljä vuotta kesti meidän remontti, mutta tänään asunnon arvo on melkein kolminkertainen verrattuna silloin v.2006 (inflaatiota ei ole huomioitu laskelmissa).

aika moni asuu pk-seudun ja muiden kalliimpien alueiden ulkopuolella..Itse ainakin osittain juuri siksi, että samalla rahalla saa muualla niin paljon enemmän. Itse ostin aikaan pienen, hyväkuntoisen ok-talon isolla tontilla 94.00, matkaa peruspalveluihin n. 6 ja kaupunkiin 16 km ja kaupan päälle maaseudun rauha :).



Mutta joo, siellä "ihan korvessa" asuu paljonkin ihmisiä, kannattaa vaikka käväistä joskus :-).

kyllä kysyä vähän yhtä tyhmästi, että minkä ihmeen takia pitää pysyä siellä pääkaupunkiseudulla? Asuminen on sikakallista, kulkeminen hankalaa, ilmapiiri epämiellyttävä. Töitä löytyy muualtakin, ihan varmasti, mutta psyykkinen lähtökynnys on useimmilla valtava. Ei työpaikkaa välttämättä jostain Nivalasta tai Peräseinäjoelta löydy mutta isommista kaupungeista kyllä. Muualta Suomesta kyllä edellytetään liikkumista työn perässä kauaskin omalta synnyinseudulta ja sukulaisista mutta jostain syystä KehäIII:n sisäpuolella asuville muutto yli 50km päähän Stockan ovesta on ihan ylitsepääsemätön ajatus. Sitten mangutaan täällä elämisen ja asumisen hintaa.

leveästi asuta neljä henkeä ja 110 neliötä pk-seudulla



lainaa on noin 40.000 jäljellä



ollaan maksettu asuntolainoja (myyty välissä ja vaihdettu isompaan) nyt 12 vuotta



molempien vanhemmat auttoi ensiasuntoon kiinni 2.000 erkillä jotta saatiin valtion takaus (piti olla 15% omia rahoja siihen aikaan)



kyllä jälkikäteen ajatellen harmittaa ettei ostettu heti ensiasunnoksi sitä "oikeaa" silloin olisi maksanut alle 50% siitä mitä nyt. ja korot koko ajan vain laskeneet...



no kun ei oo kristallipalloa

Hei!



Etsimme tällä hetkellä asuntoa syrjäkylästä, mutta siten, että TAMPEREELLE olisi matkaa max. n. 45min. Molemmilla meillä on oma auto, jolla pääsee kulkeen.



Asunnot, joita olemme käyneet katsomassa, ovat olleet hinnaltaan n. 80 000 - 130 000. Kyse on OMAKOTITALOISTA, joissa on myös omaa pihaa

Hyvin mahdutaan, eikä velka vie unia.

polkupyörämatkan päässä työpaikoilta, kauppaan ja kouluun alle kilometri. Karvan alle 100 000€.



Mutta ei siis tosiaankaan pääkaupunkiseudulta, onneksi.

Mikäs täällä meren rannalla on asustellessa.



Täällä nyt vain sattuu olemaan halvat hinnat. Joskin me ostettiin asunto, jonka kunto alensi hintaa. Eli rempattiin itse.

täällä yksiön saa inhimilliseen hintaan ja kun ostaa kolmatta asuntoa, ei lainaa enää kovin isoja summia tarvita. Palkka on sama kuin olisi Helsingissä, rahaa jää paljon enemmän käyttöön kuin siellä.

Neliöitä 140, rakennusvuosi -83 ja kunto hyvä, koska rempattiin kolme vuotta sitten kaikki väliovia ja pistokkeita myöten.



Ikää 36, ensiasunnon ostin 24-vuotiaana. Lainaa jäljellä 96 000.

Joillakin on muuta rahoitusta, esim.säästöjä tai perintöä.