60-luvun esikot!
Hui hai ja näin se vaan on jo keskiviikko! Pitkästä pyhästä ollaan nautittu leväten. Maanantaina tosin tein vähän töitäkin mutta kotoa käsin vain muutaman tunnin. Itsenäisyyspäivää vietettiin ihan kotona kahdestaan, lämmitettiin päiväsauna, kokkailtiin hyvää ruokaa ja mastouduttiin sitten sohvalle katsomaan linnan juhlia.
Nyt on varattu sitten ultrakin ensi maanantaiksi. Vähän jännittää, tai aika paljonkin, onko siellä mitään ja montako. Toisaalta oireet on edelleen mielestäni niin lievät että olisin tosi hämmästynyt jos olisi enemmän kuin yksi.
Sen olen huomannut että olen viime aikoina nähnyt voimakkaita unia. Eli ne on jotenkin toden tuntuisia, selkeitä ja muistan aamulla mitä olen nähnyt. Ja herään edelleen aamuyöstä aina pissille. Iltaisin on rinnat kipeät ja kuvottaa.
Mutta kohta on taas viikonloppu =)
Kommentit (41)
hyppäsi outoja sanoja! Piti sanomani minunkin, että tervetuloa Thunderi palstailemaan, jos kiinnostaa!
Minäkin täällä pistäydyn ennen töihin menoa.
Niin oikein piti tarkistaa että on menossa kp22/26-30, oli jotenkin unohtunut tässä matkan varrella. Eli ensiviikon alussa pitäisi menkat alkaa.
Paide, Jos nyt etsimällä etsin itsestäni oireita niin ehkä sitä nippailua mahassa on ollut ja sitten tuo selkä on aika jäykkä. Rinnat ei ole arat mutta jos oikein tunnustelee niin ne tuntuvat hieman raskaammilta. Eli tosiaan oireet kyllä hyvinkin minulla viittaa siihen lähestyvään tätin vierailuun. Sinullahan tosiaan voisi olla sellainen niinkuin Trattis sanoi kiusallaankin raskaaksi juttu menossa. Peukutan sinulle kovasti db db.
Koitahan Sonjaemma selvitä siellä töissä vaikka niin mukava on vaipua tuossa tilanteessa haaveiluun:)
Emmilläkin oli ollut kiva käynti siellä neuvolassa. Meitä on niin moneksi ja onneksi sinulle sattui mukava neuvolatäti jolla ei ollut kiire vaan jaksoi kuunnella. Puhuminen helpottaa ja niinhän sitä asiaa voi käsitellä että sen yli pääsee.
Trattikselle taas voimia uuteen kierrokseen:)
Ai niin tervetulemas uudet kuumeilijat tänne meidän seuraan, täällä on mukavaa:)
paide, en oikein osaa hirveästi noita oireita luetella. Ennen plussaa siis tunsin tuon kohdunnipukan varsin selvästi. Sitten oli iltaisin (ja on edelleen) lievää etomista tai yökkäilyä ja rinnat oli ja on edelleen kipeät. Ja sitten tietysti se mahan nippailu, muutaman kerran oikein vihlaisi. Minulla nuo oireet tuntuu olevan voimaikkaimmillaan iltaisin. Rintojen kipeyskin vaihtelee, toisinaan tuntui selvästi jopa portaissa kulkiessa, toisinaan taas pitää painella oikein. Mullahan oli tietysti hoidossa nuo hormonipiikityksetkin ja luget isolla annostuksella joten olin jo varautunut negaan, kun ajattelin että oireita on sen verran vähän että ne johtuu vain noista lääkityksistä.
Ai niin ja sellainen sattui että olin koiran kanssa ulkoilemassa ja vähän huippasi kun jotain siinä kumartelin. Tämä taisi olla juuri ennen plussaa.
Ei tainnut olla hirveästi apua...se on paide vain piinailava bdbdbdbdb
ikävä kyllä mua ei yökötä yhtään. Eikä valu valkovuotoa ja kahvikin maistuu. Antioireita oikein... Voisko se olla raskausoire, jos on niin hermona, että ei saa töitä tehtyä, vaan pitää koko ajan roikkua netissä??!! Taikka se, että aloittaa miehensä kanssa vakavat miehen perhettä ja anoppia koskevat keskustelut illalla nukkumaan mennessä, josta saadaan aikaan riitä eikä saada nukuttua eli ollaan väsyneitä eikä senkään takia saada töitä tehtyä?!!
No heko heko...
no odotan tässä lounasseuraa ja seuraavaa palaveria joten en viitsi aloittaa mitään järkevää odotellessa.
Mulle kahvi maistuu edelleen, ei ole tehnyt vielä yhtään pahaa. Ja valkkaria ei mielestäni ole vuotanut enempää kuin aiemmin. Silloin kun käytin lugeja niin ei olisi tietty huomannutkaan sen töhnän ohella...
Mutta kaikenkaikkiaan olo melkeinpä normaali. Melkein toivoisi että olisi ollut piinaillessa enemmän. Nyt on uutena tullut sellainen että varsinkin myöhään iltaisin ja öisin vessaan herätessä kivistää rintoja tai siis ennemminkin nännejä niin että oikeastaan ihan sattuu. Ilolla tervehdin sitäkin vähäistä lisää...
mä toivoisin olevani raskaana, tällä kertaa ihan silkasta kostonhimosta. Täällä töissä on nyt todella hankalaa, asioita hoidetaan miten sattuu ja koko ajan minun ohitseni ja ylitseni, minkä jälkeen minä saan korjata jäljet. Olisi ihanaa ilmoittaa piakkoin näille arvon kollegoille, että jään muuten kesälomien jälkeen äitiyslomalle!
Ei taida todellakaan olla mikään hyvä raskautumisen motiivi ja edistäjä... Realistisemmin: harkitsen vuorotteluvapaan anomista ensi syksystä alkaen.
meillä on täällä ollut pakka sekaisin jo pidempään. Juuri eilen yksi kollega huokaili että pitäisiköhän anoa vuorotteluvapaata ja tulla vuoden päästä takaisin jos olisi vähän järkevämmin asiat. Ai että odotan sitä päivää kun saan ilmoittaa että jään kesälomalle sillon ja silloin ja siitä sitten äitiyslomalle. Ja takaisin en tule ennen kuin syksyllä 2007. Muutama kyllä repii täällä pelihousunsa...
Niin tässä taas kävi. Illalla tulivat kovat kivut ja alkoi ruskea tuhruttelu. Eiköpähän tuo vielä päivän mittaan kunnon vuodoksi vaihdu. Aamulämpökin on laskenut.
Mieli on tietysti matallalla. Mutta piinailu oli kumminkin kivaa, vaikka osasinkin jo valmistautua tähän lopputulokseen. Mitään uuttahan tässä ei totisesti ole!
Parempaa lykkyä Tetille!
-paide-
paidelle, niinhän tämä menee että lähtöruudusta jälleen aloiettaan.
joulukuulle näitä kissanristiäisiä glögeineen riittää (enpä taida yhtään viestiä saada aikaseksi missä ei glögiä juotaisi...), mutta jotain positiivista pitää tästä repiä, jos sitten vaikka se että eipähän tarvitse pää solmussa keksiä selityksiä. niin mukavaa kun se olisikin!
miten muuten sonjaemma, päädyitkö kertomaan taannoin ystävillesi raskaudesta?
vaihteeksi taas aurinkoisempi päivä. eilen olin helsingissä ja siellä oli niin keväisen kirkasta, kun ei luntakaan laisinkaan (eipä täälläkään muuta kun vähän jossain valkoista pilkottaa, mutta jotain kuitenkin).
pahoittelut paidelle, just oli hyvä piinis meneillään. Piinaillaan sitten vielä Tetiä. Kyl mie mielelläni seuraan ottaisin...
Pakko oli kertoa kavereille, toinen jo heti kysäisikin vaivihkaa kun oli heti arvannut kun olin autolla liikenteessä, vaikka oltiin menossa hyvin syömään, normaalisti kun kuuluu alkudrinkit ja viinit ohjelmaan. Hän onkin tiennyt että yritys päällä ja insseistä kerroin aikoinaan (ei oltu nähty tässä muutamaan kuukauteen). Toisellekin sitten paljastin mutta vannotin pitämään tiedon itsellään. Ymmärsi kyllä kun ollaan vasta niin alussa.
Minä olen tässä jo kahdet kissanristiäiset jättänyt väliin, mutta ei olisi ollut oikein fiilistäkään lähteä. Olisi vaatinut muutenkin vähän järkkäämistä koiran ulkoiluttamisen suhteen kun miehelläkin oli menoa.
Illalla yökkäytteli taas enemmän ja aamullakin vähän huono olo. Vaikka on nälkä niin ei ole ruokahalua. Illalla myös vihlaisi vatsasta, toivottavasti siellä vain kohtu tekee tilaa. Tänään jo Rv 7+6 joten huomenna päästään taas uuden viikon alkuun =)
on jo torstai! On taas niin synkää ja pimeää ja märkääkin että tekee mieli aamuisin vain kääntää kylkeä ja jatkaa unia.
Kohta alkaa tulla joulustressi, lahjoja en ole vielä hankkinut yhtään. Pitäisi ehtiä vaikka pidennetylle ruokatunnille jossain välissä ja aloittaa edes urakka. Onneksi ei tarvitse hirveästi ostella, kummityttökin on jo niin iso että se onneksi kertoo mitä tarvitsee ja opiskelijahan tarvitsee aina kaikkea järkevää...Vaikeinta on melkein keksiä omia lahjatoiveita. Sisarusten kanssa on onneksi sovittu että ei toisillemme edes lahjoja osteta, mutta vanhemmille ja miehelle pitää " pakolla" keksiä jotain vinkkejä.
Tänään alkoi rv 8, pitäisi varmaan osata nauttia enemmän tästä olotilasta mutta jotenkin pelottaa hirveästi km mahdollisuus. Tieto lisää tuskaa ja kun nuo km tuntuu kuitenkin aika tavanomaisilta niin pistää miettimään että miksi meillä olisi niin hyvä tuuri kun muutenkin oli jo niin hankalaa edes tämän alkuun saaminen.
Oli ihan pakko tulla muutama rivi kirjoittamaan ennen töihin menoa ! Täällä voidaan aika hyvin olosuhteisiin nähden ja mieliala on noussut muutaman asteen tuonne + puolelle ! Eilen olin vapaalla ja hoideltiin taas näitä miehenpuolikkaan asioita ja omianikin siinä sivussa. Tilattiin liput toukokuuksi Sri Lankan lämpöön ja takaisin tullaan kesäkuun lopussa Lontoon kautta, missä vietetään viikon verran miehen ystävien luona -kivaa- Mutta sovittiin, että jos ja kun olen raskaana silloin en lähde ollenkaan ja mieskin tekee vain pikavisiitin !!! No saipahan jotakin odottamisen tynkää tähän elämään !!! Oltiin myös j.lahja ostoksilla ja jatketaan lauantaina - ! Täällä kp8/25-31 ja aconit on saatu ja testattu(1), ja kyllä se niin on että huippu taitaa olla 1-2 vrk sisällä, joten tiedossa jännittävä ja hyvä kierto jos aattelee tuota luteaaliaikaa.
Sonjaemma onnea viikolle 8 !!! Kyllä on mahtavaa että kaikki on sujunnut hyvin ja älä stressaa sillä ' mitä voi tapahtua ' , nauti tästä ajasta kybällä ja jos jotakin tapahtuu, niin se on sitten sen ajan murhe. Kyllä nauratti sinun miehesi tekemät laskelmat :) On miehet vain niin suloisia !!!
Paide pahoitteluni !!! Ei muuta kuin uusi kierto käyntiin ja uusin eväin ' niin mitäköhän ne voisivat olla, ne uudet eväät ' Mutta jatkoon onnea !
Trattis samoin onnea tulevaan !
Teti jännää vielä ja käy nyt ihmeessä kertomassa, mitä kuuluu ..
No niin meille ei siis ainakaan joululahjaa tule mutta silloin on piina pahimmillaan, ja jos oikein onnistaa niin 1.1.2006 pääsisi testaamaan, joten sellainen mukava uuden vuoden ylläri saataa tulle ' ei siis mikään ylläri ' mutta ylläri kuitenkin !!!
Hyvää torstaita ja tulevaa viikonloppua esikot. Seuraavan kerran pääsen linjoille ensi viikolla tai tietenkin jo viikonloppuna ! t. emmi
ja huomenna perjantai...
sonjaemmalle onnea uuden viikon johdosta! kyllähän sitä onnea voi hyvin olla sitten loppumatkasta kun tuo startti oli vähän hankalampi, eikö? eli päivä kerrallaan turhia murehtimatta (tiedän juu, että helppo sanoa).
joululahjoista puuttuu enää muutama, ja nekin on melkein mietitty. sonjaemmalle minä vinkkaan kirjoja, mikäli suinkin mahdollista. äiti saa pirkko mannolan elämänkirjan, uppoo häneen, muutenkin nuo elämänkerrat on suosiossa. niistä sitten vaan iän ja kiinnostuksen mukaan.
joulukortit pitäisi vielä tänään saada postiin. viikonloppuna ei kummempaa ohjelmaa toistaseksi. mies on potenut ankaraa kuumetta ja kipua, joten taitaa mennä vielä toipumiseen. paras olla ensi viikolla kunnossa.... jouluaattohan on nyt kp14, eli ensi viikolla harjoituksen aloitukset ja perjantaina vielä juuri ennen autoon menoa sängyn kautta, sitten ollaankin erillään joulu, mutta sitten äkkkiä sunnuntaina kotiin hommiin! en taida tikutella ovista, siitä mitään hyötyä ole tietää että onko se sitten just jouluaattona...
nyt sitten taas töitä pitäisi...
Piinaa edelleen vai piinaako? Tuossa äsken vatsanpohjalla sellanen tunne niinku menkat alkas, ihan hetkellinen sellainen eli taitaa ne sieltä muutaman päivän sisään alkaa:( Sellaista tunnetta että olisi raskaana ei ole, eikä niitä oireitakaan ole ilmaantunut. Tuo minun alaselkä jäykkyys ja kipu on yhdistettävissä hormoonitoinintaan eli ennen menkkoja aina selkä kipeä. Nyt tosin on ollut erityisen kipeä liekö tehnyt jotain sellaista että enemmän kipeytynyt vielä. Yöllä on joskus herätessä tosi vaikea vaihtaa asentoa, sellaisia ne hormoonit on että kaikenlaista vaivaa aiheuttavat.
Niistä joululahjoista......minä se olen jo kaikki hankkinut eikä tarvitse lähteä enää kaupoihin niitä metsästämään:) Joulusiivouksen tässä aloitin kun on muutama vapaapäivä ja sitten viikonlopuksi TAAS töihin.
Joulumusiikit on soinut ja minä olen kaappeja siivonnut, niinkuin niitä ei vois muulloin siivota kuin näin joulun alla:)
Sitä jos ei tärppää nyt niin vietetään kuitenkin miehen kanssa rauhallinen joulu yhdessä ja suunnitellaan sitten alkavaa vuotta ja sille kunnon sotasuunnitelmaa.
Sonjaemmalle, ei sitä kannata ajatella josko ei hyvin kävisi , nauti vaan tästä hetkestä ja ole onnellinen ehkä se pikkuinen siellä masussa tajuaa kuinka onnellinen olet ja pysyy kyydissä.
Torstaita kullekkin ja toivoa sen myötä!
Jokohan se kunnon talvi tulisi? Oli kyllä liukasta aamulla. Kerran jouduin risteykseen tullessa jarruttamaan vähän kovemmin ja auto vain sujona liukui eteenpäin. Ei ollut edes kova vauhti päällä, mutta onneksi oli nastat ja luistonesto autossa ettei perä alkanut heittämään ja auto pysähtyi sitten kuitenkin ennen risteystä kun sattui sula kohta ja renkaat puri kiinni.
Kiva kuulla että Emmilläkin alkaa mieli jo kohota, toivottavasti jo joulusta sitten pääsee nauttimaan paremmalla mielellä. Ja onpas teillä ihania loma suunnitelmia, pitkä loma ja kauas! Itse kun ei ole vielä tuosta hiihtolomastakaan saanut päätettyä, ehkä sitten äkkilähtö jonnekin lämpimään...
Mutta nyt aletaan odottamaan viikonloppua! Ja piinaillaan vielä tetiä =)
On se kyllä kumma, miten taas olen saanut lietsottua itseni piinailuun. Välillä olin jo paljon rauhallisempi enkä täällä netissäkään roikkunut, mutta nyt olen taas ihan hepulissa! Ehkä nämä ovat jotain viimeisiä kouristuksia ennenkuin vauvahaaveilu täytyy lopullisesti jättää.
Kp on 16/24. Kaikenlaisia tuntemuksia on, mutta eivät ne muusta kerro kuin siitä, että ovis on ilmeisesti ollut. Patjoja on pelmuuteltu niin että miehellä jo eturauhasta pakottaa.
Missäs vaiheessa te muut, Trattis ja Teti menette? Miten voit, Emmi? Sonjaemmalla taitaa sentään kaikki olla hyvin.
-paide-
Hei taas pitkästä aikaa,
Täytyy myöntää, että ihan on ollut ikävä tätä meidän ryhmää, ja vaiken ole kirjoittanut niin lukemassa olen käynnyt vauvaa ja kävin tuolla odotus-puolellakin 60-lukulaisten pinoa lukemassa, ja sonjaemma voi edelleen ' paksusti ' Oliko se ultra jo ensiviikolla ? No seuraavaksi aletaan jännäämään sitten sitä, mutta kaikkea hyvää toivotan ... Sonjaemma onko sinulla nuo oireet vain iltaisin, eli ammuisin et pode ' öklötys ' oloa ? Eikös kohta vaihdu taas uusi r-viikko ja silloin ollaan jo 7-viikolla. Ihanaa ...
Paide kiva, että silläkin suunnalla piinataan, ei muuta kuin tsemppiä oikein roppakaupalla !!!
Entäs trattis ja teti ? Missä vaiheessa mennään, oiskos trattiksella jo ihan piinaviikko käsillä/menossa ?
Itse olen voinnut hyvin ja hyvin huonosti, vaihtelee päivittäin. Mutta palautunut olen, ja jotenkin taas jaksaa innostua vauvoistakin, vaikka viikko sitten manasin kaiken mielessäni ja sanoin jo miehelle, että ei muuta kuin uusi kierukka tammikuussa, mutta en osaa sanoa ... Ei kait sitä voi ihan näin luovuttaa ?
Menen perjantaina sinne neuvolaan :) Juu olin perumassa viime viikolla aikaani, ja kerroin hänelle tapahtuneen niin hän halusikin, että pidän ko. ajan menen juttelemaan hänen kanssaan. Todella ' symppis ' hoitsu !!! Hän oli tyrmistynyt NKL-kohtelusta ja pahoitteli, vaikkei se hänen vikansa ollutkaan. Siis perjantaina neuvolaan-jippiii-
Ensi viikolla palaan työelämään, tänään oli jo oikein ikävä asiakkaita ja työkavereita !!!
Ja miehen kanssa ajateltiin tehdä reissu Sri Lankaan ensi toukokuussa, sekin vähän piristää, saapahan ainakin uida ja nauttia auringosta.
Tänään kp25 ja hieman on vatsaa juilinut ... ( tämä siis lääkärin laskujen mukaan, mutta uusi kiertohan alkaa sitten kun alkaa ) Olen välillä pelännyt, jos vaikka olisin jo ' uudestaan ' raskaana, mitä tekisin .. Se olisi shokki. Mutta ei nyt sentäs :)
Hyvää iltaa kaikille esikoille
t. emmi
Täällä elellään kp 16 ja joulua odotellaan. Tässä pääsee pikku piinaan ennen joulua:) Tosin on jotenkin taas vahva tunto siitä ettei ole ainakaan vielä tärpännyt vai liekö tietynlaista itsesuojeluvaistoa.
Mukavaa että Sonjaemmalla on mennyt kaikki hyvin ja yhdessähän täällä jännitetään mitä kuulumisia tuoit sitten sieltä ultrasta.
Ei kannata Emmi kuitenkaan vielä luovuttaa, pitää vaan uskoa että kyllä se vielä onnistaa. Joka kuukausi kun olen ollut täällä surkuttelemassa sitä että täti on taas kylässä niin jotenkin tämänb kautta olen saanut taas uskoa ja hyvää fiilistä jatkaa eteenpäin. Sitä toivon sinulle.
Paide jospa se vaikka tärppäis. Ette ole ajatelleet mennä hoitoihin vai onko se jo pois suljettu vaihtoehto? Muuta en voi muuta kuin toivottaa tärppionnea koskaanhan ei tiedä ja ihmeitä voi sattua.
Trattis kai piinailee vai millä mielellä olet?
Viikko sitten kääntui kohti loppuaan ja kohta on perjantai ja viikonloppu ja minullakin on pitkästä aikaa vapaata.
Niin huomennahan on torstai ja torstaihan on toivoa täynnä:)
vielä, Emmi. Toivo on siitä kumma asia, että sitä on tosi vaikea nujertaa vaikka oikein yrittäisi! Aina se vain nousee jostain sielun kivisistä koloista esiin ja panee uskomaan ja yrittämään.
Ihanaa, että pääset juttelemaan jonkun kanssa. Pelkkä asioiden ääneen sanominen auttaa usein yllättävän paljon.
Juu Teti, me ollaan miehen kanssa yhdessä päätetty, ettei lähdetä lapsettomuushoitoihin. Ollaan siihen mielestämme jo vähän vanhoja (minä 41, mies 44) eikä haluta panna elämäämme ihan sekaisin tämän lapsettomuusasian kanssa.
Mutta mitkään todennäköisyydethän eivät siis tosiaan estä minua toivomasta sitä luomuihmettä omalle kohdalle! Järki sanoo, että miksipä onnistuisi nytkään, kun en ole kertaakaan edes plussannut sinä aikana kun lasta on yritetty eli kahteen vuoteen. Mutta tunteet eivät taltu: kun tissejä pakottaa ja lämpö nousee oviksen jälkeen, se toivo pakana aina vain herää! Ja aina yhtä vihreänä ja tuoreena ja aitona. Ihminen on kyllä kumma epeli!
Kp 22/24 eli piinapäivä parhaimmillaan.
Teti, eipä ole mullaakaan mitään erityisiä oireita. Vähän mahaa nipistelee ja aamulämpö edelleen koholla. Tissitkin on kosketusarat varsinkin iltapuoleen, mutta eivät kylläkään pistele kuten vielä viime viikolla. Kaikki menee normaalin oviksen jälkeisen olotilan ja tulossa olevien menkkojen piikkiin, jos niiksen on.
Mitään testejä en ole tilaillut, kun järkevä aivopuoliskoni on satavarma, että menkat alkavat to-pe. Sovin lääkäriaseman kanssa, että operatsioonin saa tarpeen vaatiessa peruuttaa vielä ma-aamunakin, kun se on iltapäiväksi sovittu.
Hienoa, että Emmille osui kohdalle fiksu neuvolaihminen. Niitä neuvolatätejäkin on nytkuisin useammanlaisia kuin ennen, kun eivät enää ole kätilöitä, vaan ihan tavallsiia terveysaseman terkkareita. Yleisesti ottaen olen ollut huomaavinani, että tuskallisetkin asiat jotenkin menettävät teräänsä, kun niistä jaksaa puhua ja pohtia muiden kanssa.
Sonjaemma, mä viitsitkö ihan huvin listata tähän vielä ne tuntemukset, mitä sulla oli ennen plussaamista... Mä haluan nyt ottaa tästä piinasta kaikki irti!
-paide-