Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kasvava joukko yliopisto-opiskelijoista ei ymmärrä kuulemaansa tai lukemaansa
23.01.2013 |
Ruotsin television SVT:n mukaan alati kasvava joukko yliopisto-opiskelijoista ei ymmärrä kuulemaansa tai lukemaansa ruotsinkielistä tekstiä, kuten tenttikirjoja ja -kysymyksiä, ei osaa kunnolla kirjoittaa edes lyhyitä tekstejä
http://yle.fi/uutiset/ruotsalaisyliopistojen_ongelma_opiskelijat_eivat_…
Kommentit (23)
Ovat asuneet ghetoissa, joissa ei opita maan valtakieltä.
Suomessa asia on ratkaistu niin, että niille, jotka eivät opi maan valtakieltä, on omat yliopistot alemmilla sisäänpääsyrajoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että onko ihan järkevää että Suomessakin on alettu "tekohengittää" oppimisongelmaisia jotta kykenisivät läpäisemään lukion. Annetaan helpotettuja tehtäviä, ylimääräisiä tunteja koevastausten tekemiseen ja yo-kirjoituksiin. Lukemisen takutessa saavat turvautua äänikirjoihin yms. Sitten nämä tyypit menevät yliopistoon ja ovat ihan kiviriippana siellä kun opinnot eivät etene.
Ja sitten ehdotetaan tukiopetusta yliopistoonkin. Mitä järkeä? Seuraavaksi ongelma siirtyisi työelämään.
aivan totta. normaalit eivät saa enää opetusta kun kaikki menee näiden ehdoilla, kaikki näiden hyväksi, kolmiportaiset mallit ja muut paskat.
ei tarvita mitään muuta kuin kuria kuten ennen vanhaan ja toisten huomioon ottamista.
Ovat asuneet ghetoissa, joissa ei opita maan valtakieltä.
Suomessa asia on ratkaistu niin, että niille, jotka eivät opi maan valtakieltä, on omat yliopistot alemmilla sisäänpääsyrajoilla.
mielenkiintoinen ajatus. kun holhousyhteiskunnassa jokainen kykenemätön apinakin pitää yrittää tunkea kykenevien kanssa samaan kouluun niin sitten muodostuu tällaisia tasoja ja näistä voi sitten määritellä kuka kävi yliopiston ja kuka "yliopiston". juuuuu
Jos sama tulos esitettäisi Suomessa, kysyisin ensin, onko se vain opiskelijan vika.
Jo 1990-luvulla tuli vastaan tekstejä, joiden ymmärtäminen ei ollut ihan yksinkertaista. Erään kirjan kääntäjän oli tälläkin foorumilla toisaalla mainittu Leevi Lehto. En voinut millään pitää pelkäsään omana syynä, että jouduin useampiakin kohtia selventämään itselleni suomentamalla niitä selväkielisiksi.
Kyllä minäkin toisinaan kaikista peruskoulun eduista - kuten maksuttomuudesta - huolimatta kaipaan sitä muinaista koulujärjestelmää, jossa oli ensin pääsykokeet keskikouluun, ja edelleen muihin kouluihin. Jo perustasolla oli jotain tarjottavaa niillekin, jotka eivät olleet niin lukuihmisiä. Kieliä ei ollut, mutta matematiikka oli erilaista, eli käytännön laskuja tiesminkä turhien derivaattojen sijasta.
Ovat asuneet ghetoissa, joissa ei opita maan valtakieltä.
Suomessa asia on ratkaistu niin, että niille, jotka eivät opi maan valtakieltä, on omat yliopistot alemmilla sisäänpääsyrajoilla.
mielenkiintoinen ajatus. kun holhousyhteiskunnassa jokainen kykenemätön apinakin pitää yrittää tunkea kykenevien kanssa samaan kouluun niin sitten muodostuu tällaisia tasoja ja näistä voi sitten määritellä kuka kävi yliopiston ja kuka "yliopiston". juuuuu
...suomenruotsalaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ruotsissa ollaan yliopistotasollakin siirrytty suomea enemmän oppimiseen joka perustuu ryhmätöihin ja ryhmätentteihin. Ihmistä ei kannusteta lukemaan vaan opettelemaan ryhmätyötaitoja. Sen siitä saa. Suomi saisi älytä nopeasti, että se että opettaja surffailee netissä luokan edessä, kun luokka keskustelee ryhmissä aiheesta eli sen vierestä, ei ole opiskelua.
ruotsissa ollaan yliopistotasollakin siirrytty suomea enemmän oppimiseen joka perustuu ryhmätöihin ja ryhmätentteihin. Ihmistä ei kannusteta lukemaan vaan opettelemaan ryhmätyötaitoja. Sen siitä saa. Suomi saisi älytä nopeasti, että se että opettaja surffailee netissä luokan edessä, kun luokka keskustelee ryhmissä aiheesta eli sen vierestä, ei ole opiskelua.
tähän pitäisi oikeasti kiinnittää huomiota. Olen todella huolissani kasvavasta ryhmätyöopiskelumetodista. Itselläni ne ovat kauttaaltaan niitä, joissa olen oppinut kaikkein vähiten. Mitä enemmän opiskelu luokkahuoneessa on pelkkää säästä juttelua ja peesailua, sitä vähemmän jaksaa lukea tentteihinkään. Oppii laiskaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei osaa kirjoittaa tieteellistä tekstiä,tai edes kunnollista suomen kieltä. Eikä kyse ole suinkaan mamuista. Moninaisia ryhmätöitä ja -esseitä tehneenä olen huomannut, miten heikkoja kirjoittajia osa opiskelutovereista on. Osa ei pysty hahmottamaan tekstin rakennetta laisinkaan ja aikaansaamaan mitään järkevää, johdonmukaisesti etenevää tekstiä. Käsitteitä ei osata käyttää tarkoituksenmukaisesti eikä perustellusti, vaan asioista puhutaan välillä yhdellä termillä, välillä toisella, iloisessa sekamelskassa. En voi myöskään kuin ihmetellä miten suuri osa opiskelijoista tekee tentit pelkällä läpäisyperiaatteella - riittää, että saa kurssin suoritettua ykkösellä tai peräti kakkosella!
Suomessa tilanne on ihan sama - suuri osa opiskelijoista ei osaa kirjoittaa tieteellistä tekstiä,tai edes kunnollista suomen kieltä. Eikä kyse ole suinkaan mamuista. Moninaisia ryhmätöitä ja -esseitä tehneenä olen huomannut, miten heikkoja kirjoittajia osa opiskelutovereista on. Osa ei pysty hahmottamaan tekstin rakennetta laisinkaan ja aikaansaamaan mitään järkevää, johdonmukaisesti etenevää tekstiä.
Sain kurssini parhaita numeroita lukiossa ja vielä yliopiston alussa ihan vain siksi, että osasin kirjoittaa esseen. Tekstin rakenne ja jäsentely ovat olleet minulle luonnollisia ihan vain siksi, että olen lukenut aina paljon.
Ryhmätöissä olen muutaman kerran joutunut opettamaan ihmisille, miksi jokin lause seuraa toista ja miksi tietyissä tilanteissa jokin sana kirjoitetaan isolla tai pienellä kirjaimella. Sanomattakin lienee selvää, ettei näille tyypeille lukeminen ole ollut rakkain harrastus. Haluni auttaa kanssaihmisiä on kutistunut muiden perässävetämisen alle. Itsepä olen halunut saada yhteisistä raporteista hyviä arvosanoja. Suoraan sanoen vituttaa, että vitosia on sitten myös niitä ansaitsemattomien opintorekistereissä. Ryhmätyöt opiskelussa eivät opeta ihmisiä kuin katkeriksi työjuhdiksi tai laiskoiksi idiooteiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että onko ihan järkevää että Suomessakin on alettu "tekohengittää" oppimisongelmaisia jotta kykenisivät läpäisemään lukion. Annetaan helpotettuja tehtäviä, ylimääräisiä tunteja koevastausten tekemiseen ja yo-kirjoituksiin. Lukemisen takutessa saavat turvautua äänikirjoihin yms. Sitten nämä tyypit menevät yliopistoon ja ovat ihan kiviriippana siellä kun opinnot eivät etene.
Ja sitten ehdotetaan tukiopetusta yliopistoonkin. Mitä järkeä? Seuraavaksi ongelma siirtyisi työelämään.
En ymmärrä, miksi lukion tai yliopiston pitäisi olla jokamiehen oikeus. Jos lukeminen on peruskoulussa ollut vaikeaa, ei se ylemmillä asteilla ainakaan helpotu.
En siis vastusta sitä, että lukihäiriöinen menee yliopistoon. Saa toki mennä. Jos siellä kuitenkin jatkuvasti tarvitsee ylimääräistä tukea, kannattaa vähän miettiä.
että onko ihan järkevää että Suomessakin on alettu "tekohengittää" oppimisongelmaisia jotta kykenisivät läpäisemään lukion. Annetaan helpotettuja tehtäviä, ylimääräisiä tunteja koevastausten tekemiseen ja yo-kirjoituksiin. Lukemisen takutessa saavat turvautua äänikirjoihin yms. Sitten nämä tyypit menevät yliopistoon ja ovat ihan kiviriippana siellä kun opinnot eivät etene.
Ja sitten ehdotetaan tukiopetusta yliopistoonkin. Mitä järkeä? Seuraavaksi ongelma siirtyisi työelämään.En ymmärrä, miksi lukion tai yliopiston pitäisi olla jokamiehen oikeus. Jos lukeminen on peruskoulussa ollut vaikeaa, ei se ylemmillä asteilla ainakaan helpotu.
En siis vastusta sitä, että lukihäiriöinen menee yliopistoon. Saa toki mennä. Jos siellä kuitenkin jatkuvasti tarvitsee ylimääräistä tukea, kannattaa vähän miettiä.
Minulla on lukihäiriö ja opiskelen parhaillaan yliopistossa. Lukeminen ja kirjoittaminen on minulle hidasta, mutta motivaationi on suuri. Proffani huomasi lukihäiriöni vasta kolmantena opiskeluvuotenani. En ole mitään helpotuksia saanut enkä pyytänyt ja hyvin olen pärjännyt. Ehkä joudun tekemään enemmä töitä, mutta se ei minua haittaa.
Sen sijaan lukiossa ja myös yliopistossa on paljon "terveitä lukijoita", joilla motivaatio katoaa heti kun joutuu työtä tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että onko ihan järkevää että Suomessakin on alettu "tekohengittää" oppimisongelmaisia jotta kykenisivät läpäisemään lukion. Annetaan helpotettuja tehtäviä, ylimääräisiä tunteja koevastausten tekemiseen ja yo-kirjoituksiin. Lukemisen takutessa saavat turvautua äänikirjoihin yms. Sitten nämä tyypit menevät yliopistoon ja ovat ihan kiviriippana siellä kun opinnot eivät etene.
Ja sitten ehdotetaan tukiopetusta yliopistoonkin. Mitä järkeä? Seuraavaksi ongelma siirtyisi työelämään.En ymmärrä, miksi lukion tai yliopiston pitäisi olla jokamiehen oikeus. Jos lukeminen on peruskoulussa ollut vaikeaa, ei se ylemmillä asteilla ainakaan helpotu.
En siis vastusta sitä, että lukihäiriöinen menee yliopistoon. Saa toki mennä. Jos siellä kuitenkin jatkuvasti tarvitsee ylimääräistä tukea, kannattaa vähän miettiä.
Minulla on lukihäiriö ja opiskelen parhaillaan yliopistossa. Lukeminen ja kirjoittaminen on minulle hidasta, mutta motivaationi on suuri. Proffani huomasi lukihäiriöni vasta kolmantena opiskeluvuotenani. En ole mitään helpotuksia saanut enkä pyytänyt ja hyvin olen pärjännyt. Ehkä joudun tekemään enemmä töitä, mutta se ei minua haittaa.
Sen sijaan lukiossa ja myös yliopistossa on paljon "terveitä lukijoita", joilla motivaatio katoaa heti kun joutuu työtä tekemään.
jyrätty jo yli 10 vuotta yliopisto läpi. Esimerkiksi kaveri opiskeli lääkiksessä käymättä yhtään yksilötenttiä. Ei yhtään koko opiskeluaikana. Kaikki tehtiin ryhmätyönä tai ryhmätentteinä. Lääkäriksi valmistui ja on nyt itseasiassa Suomessa lääkärinä. Pätevä varmasti työhönsä ja työhän sen työn opettaa, mutta suomalaiset lääkisläiset yllättyisi, kuinka porukalla hengaamalla lääkiksen Ruotsissa suorittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi myöskään kuin ihmetellä miten suuri osa opiskelijoista tekee tentit pelkällä läpäisyperiaatteella - riittää, että saa kurssin suoritettua ykkösellä tai peräti kakkosella!
Miksi se sinua haittaa, jos toisilla on tavoitteena pelkästään päästä kursseista läpi? Ei kai se sinulta ole mitenkään pois, jos se on heillä tavoitteena? Kukin tyylillään.
Suoraan sanoen vituttaa, että vitosia on sitten myös niitä ansaitsemattomien opintorekistereissä.
No ryhmätyöt nyt vain arvostellaan sillä periaatteella, että miten ryhmä on tehtävästä kokonaisuutena eli ryhmänä suoriutunut. Ryhmätyö on ryhmätyö eikä sitä arvioida yksilöllisesti. Eihän esimerkiksi jääkiekkojoukkueessa, jalkapallojoukkueessa tai viestijoukkueessakaan kaikki tiimin jäsenet ole läheskään sieltä parhaasta päästä, mutta jos joukkue voittaa kultaa, niin se kulta annetaan kaikille joukkueen jäsenille.
Jos tuntuu siltä, että muut saavat viitosia sinun siivelläsi, niin miksi et silloin tee ryhmätyötä yksin? Ainakin meillä on monella kurssilla saanut ryhmätyön tehdä halutessaan myös yksin. Silloin vain sinä saisit omasta työstäsi viitosen, eikä kukaan muu.
vai miksi puhutaan vain yliopisto-opiskelijoista, onko he jotenkin muuta kansaa tyhmempiä?
että onko ihan järkevää että Suomessakin on alettu "tekohengittää" oppimisongelmaisia jotta kykenisivät läpäisemään lukion. Annetaan helpotettuja tehtäviä, ylimääräisiä tunteja koevastausten tekemiseen ja yo-kirjoituksiin. Lukemisen takutessa saavat turvautua äänikirjoihin yms. Sitten nämä tyypit menevät yliopistoon ja ovat ihan kiviriippana siellä kun opinnot eivät etene.
Ja sitten ehdotetaan tukiopetusta yliopistoonkin. Mitä järkeä? Seuraavaksi ongelma siirtyisi työelämään.
kun sieltä kerran ilmeisesti pääsee läpi ilman tuollaisia perustaitoja. Ei meillä Suomessa sentään taida olla mahdollista... Uutisessa lisäksi ihmetytti tämä:
"Askin mukaan osan opiskelijoiden vaikeuksista yliopistoissa selittänee se, että yhä suurempi osa ruotsalaisnuorista hakeutuu lukion jälkeiseen koulutukseen. Hänen mukaansa yliopistot eivät ole varautuneet uusista sosiaaliryhmistä tuleviin opiskelijoihin."
Uusista SOSIAALIRYHMISTÄ? Eikö ruotsissakin samoja kouluja käy yleensä kaikkien sosiaaliryhmien lapset, vai onko siellä eriytynyt jotenkin niin että varakkaiden lapset käy jossain erityisissä eliitti- tai yksityiskouluissa? Kun ei muuten luulisi sosiaaliryhmien niin vaikuttavan, jos ne kaikkien sosiaaliryhmien lapset on kuitenkin saman kouluputken käyneet.
että onko ihan järkevää että Suomessakin on alettu "tekohengittää" oppimisongelmaisia jotta kykenisivät läpäisemään lukion. Annetaan helpotettuja tehtäviä, ylimääräisiä tunteja koevastausten tekemiseen ja yo-kirjoituksiin. Lukemisen takutessa saavat turvautua äänikirjoihin yms. Sitten nämä tyypit menevät yliopistoon ja ovat ihan kiviriippana siellä kun opinnot eivät etene.
Ja sitten ehdotetaan tukiopetusta yliopistoonkin. Mitä järkeä? Seuraavaksi ongelma siirtyisi työelämään.
Tästä tuli mieleen pakkoruotsikeskusteluissa usein toistuva väite, että ennen opiskeltiin paljon enemmän kieliä ja pakkoruotsi ei ole mistään pois, että lisää vaan pakollisia kieliä kaikille.
Kuitenkin tässä unohdetaan se, että "ennen" paljon pienempi osa väestöstä kävi lukion. Nyt kun lukio on käytännössä peruskoulun jatke, ei kieliopintoja voida määritellä sen mukaan, mitä joskus ennen on opiskeltu, kun vain valikoitunut porukka meni lukioon.
Alue: Aihe vapaa
Ovat asuneet ghetoissa, joissa ei opita maan valtakieltä. Opettajat ovat leipääntyneitä eivätkä lapset opi, ja kotona heidän annetaan ymmärtää, ettei tarvitsekaan. Osa näistä sitten haluaisi kuitenkin jatkaa ylempiin asteisiin, mutta se on käytännössä mahdotonta, koska eivät osaa mitään.
90-luvulla Ruotsissa lakattiin mm. antamasta läksyjä lapsille. Samaan aikaan maahanmuuttajaoppilaiden määrä oli alkanut lisääntyä huomattavasti. Voinette arvata, mikä on tilanne 30 v. päästä...