Tekisitkö lapsesta rikosilmoituksen? Kyseessä on 9-vuotias.

kotirauhan rikkomisesta. Tai useastihan kiusaajien vanhemmat on jotain juoppoja tms. saattaa tulla nyrkista naamaan tai puukosta mahaan.

Minä en ainakaan uskaltanut lapseni kiusaajien kotiovelle mennä. Tein ls-ilmoituksen ja ovat nyt sen kautta tarkkailussa

Jumalauta, kävele sinne ovelle ja kerro asiasi. Auktoriteettiä nyt vähän mukaan.

Täällä meidän, muka hyvällä, alueella ne pahiten käyttäytyvät kakarat on niitä hienojen perheiden kasvatteja joita ei siis toki kasvateta kun ollaan vain töissä. Kaksikymppinen päivässä korvaa sen, ettei tarvii puhua.

ja siitä puukosta voi tulla keltä vaan, ei siihen juoppoa tarvita.

missä kohtaa AP sanoi, että kyse on pojista?

Jösses, en päästäisi! Anyway, ota yhteys pojan vanhempiin, näet miten he suhtautuvat asiaan. Toi on kyllä törkeimmästä päästä kiusaamista. Ilmottaisin asiasta kyllä partioonkin, heidänhän vastuulla lapset olivat.

Miten sitä automaattisesti kuvittelikin, että kyseessä on poika? Yleensä tosin tollaset paikkojen näyttämiset on poikien juttuja...

Mitens ap, onko kyseessä pojat vai tytöt? Vaikkei sillä tietenkään ole mitään merkitystä itse asian kannalta.

Ei ole vain muutaman vanhemman asia, vaan myös partion juttu.



Heillä pitää olla resursseja valvontaan, jos kerran noin nuorille yöleirejä pidetään. Tapahtumat ovat heidän vastuulla ja tietty hullun pennut ja tämän vanhemmilla.



vanhempainilta pystyyn ja syylliset esiin!

ensiksi leirin järjestäjään ja sitä kautta asiaa eteenpäin. Ja marssijärjestys on nimenomaan sellainen, että järjestäjä, eli Partio ottaa yhteyttä sinne "kiusaajan / rääkkääjän" kotiin.

mutta sen tehnyt LAPSI voi olla silti ns. normaali lapsi ja normaalista perheestä. Joukossa tosiaan joskus tyhmyys tiivistyy ja tuon ikäisillä suhteellisuudentaju hämärtyy tosi herkästi, kun ei ole aikuisia paikalla. Puolustele siis en ja puhuttelun kaikki mukana olijat ansaitsevat ja heille pitää tehdä selväksi, ettei tuollaista hyväksytä. Vanhempiin yhteyttä ottaessa muista olla asiallinen ja kuuntele myös toisen lapsen näkemys asiasta. Nämä ei usein ole mustavalkoisia juttuja.



t.se joka jo aijemmin ehdotti vanhempiin ja partioon yhteyttä ottamaan ja on aikapaljon riitoja koulumaailmassa setvinyt.

Kuuluisi olla turvallista, ja ainakin mielikuvani partiosataon, että siellä on mukavaa yhdessäoloa, opetellaan ryhmässä toimimista jne.

Tuollainen kiusaaminen on mielestäni erittäin vakava juttu, varsinkin jos lasta on vielä häväisty seksuaalisesti. En ymmärrä yhtään...ei meidän lapsuudessa tuollaista tapahtunut, lsrk lastenleireillä oli kivaa, enkä muista että ketään olisi kiusattu!..mielestäni tuollainen kiusaaja on melko pahasti häiriintynyt, hiolestuttavaa käytöstä todellakin!

Ottaisin yhteyttä partion ylemmälle taholle, en vain sen jaoston vetäjään. Kiusaamiseen on puututtava voimallisesti, ja tietenkin lähtökohtana olisi että kiusaaja pyytäisi anteeksi ja muuttaisi käytöstään, ja saisi jatkaa partiossa, kunhan osaa jatkossa käyttäytyä.... En tosin tiedä luottaisinko enää kyseisiin vetäjiin.

Joskus tuntuu että vastuuttomat vanhemmat sysäävät ongelmalapsensa leireille että pääsevät heistä eroon?!

Onko teiltä oikeasti unohtunut jo näin nopeasti tapaus Eerika? Mistä te tiedätte onko tuo lapsen kotona tapahtuvaa normaalia kurittamista, jota purkaa kavereihinsa näin?



Poliisille ehdottomasti, muuten näistä pikkunilkeistä kasvaa niitä vaimonhakkaajia, lapsensa tappajia ja muuten vaan toisia kiduttavia sosiopaatteja... Ainoa syy mammoilla puolustella poliisin tarpeettomuutta on pelko siitä, että oma kakara on tällainen.



Mars mars poliisille nyt heti, rikosilmoituksen voi tehdä netissäkin! He selvittävät kyllä mitä siellä tapahtui!

siellä makuupussiin kokonaan hautautuneena? Yleensä pää pidetään ulkona pussista.

Tyhmänä en ymmärtänyt mitä ap tarkoitti "näyttää paikkansa"-viittauksella. Kyllä tuo tosiaan menee jo sellaisen törkeyden piikkiin ettei ihan perus lasten ylilyönnistä ole kyse. Kuitenkin yhteys partioon ja vankempiin ensin ja jos ovat samalla koululla pyytäisin opettajaa myös tarkkailemaan tilannetta.

mutta sen tehnyt LAPSI voi olla silti ns. normaali lapsi ja normaalista perheestä. Joukossa tosiaan joskus tyhmyys tiivistyy ja tuon ikäisillä suhteellisuudentaju hämärtyy tosi herkästi, kun ei ole aikuisia paikalla. Puolustele siis en ja puhuttelun kaikki mukana olijat ansaitsevat ja heille pitää tehdä selväksi, ettei tuollaista hyväksytä. Vanhempiin yhteyttä ottaessa muista olla asiallinen ja kuuntele myös toisen lapsen näkemys asiasta. Nämä ei usein ole mustavalkoisia juttuja. t.se joka jo aijemmin ehdotti vanhempiin ja partioon yhteyttä ottamaan ja on aikapaljon riitoja koulumaailmassa setvinyt.

tollaisen paskiaisen erottamista partiosta ja menisin kyllä oven taakse keskustelemaan asiasta, en kylläkään yksin!

poliisille, kouluun ja kavereiden vanhemmille tieto tästä. Tuollainen kiusaaminen on jo todella törkeää, ja luulen että noin häiriintyneen lapsen vanhemmille on turha mennä puhumaan. Mua on yläasteikäisenä häiritty seksuaalisesti päivittäin ja kun uskaltauduin kertomaan siitä kotona, vanhempani yritti hoitaa asian kiusaajan vanhempien kanssa. Seurauksena kiusaaminen jatkui kuten ennenkin ja lisäksi sain kuulla v..uilua siitä kuinka tyhmät jutut mun mutsilla oli ollut. Pelkäänpä että lapsellasi on sama kohtalo jos asiaa ei käsitellä tarpeeksi kovin ottein.

Joku kommentoi että 9-vuotiaan on vasta lapsi, no niin on ja harkintakyky ei ole kummoinen, mutta noin törkeään tekoon syyllistyvä lapsi ei ole ihan terve päästään. Vaikea uskoa että kotona olisi kaikki ihan hyvin.

poliisille, kouluun ja kavereiden vanhemmille tieto tästä. Tuollainen kiusaaminen on jo todella törkeää, ja luulen että noin häiriintyneen lapsen vanhemmille on turha mennä puhumaan. Mua on yläasteikäisenä häiritty seksuaalisesti päivittäin ja kun uskaltauduin kertomaan siitä kotona, vanhempani yritti hoitaa asian kiusaajan vanhempien kanssa. Seurauksena kiusaaminen jatkui kuten ennenkin ja lisäksi sain kuulla v..uilua siitä kuinka tyhmät jutut mun mutsilla oli ollut. Pelkäänpä että lapsellasi on sama kohtalo jos asiaa ei käsitellä tarpeeksi kovin ottein.

Joku kommentoi että 9-vuotiaan on vasta lapsi, no niin on ja harkintakyky ei ole kummoinen, mutta noin törkeään tekoon syyllistyvä lapsi ei ole ihan terve päästään. Vaikea uskoa että kotona olisi kaikki ihan hyvin.

Ei todellakaan ole terve, eikä taatusti kotona ole asiat kunnossa.

Jenkeissä tuolla tavalla käyttäytyvä lapsi olisi automaattisesti seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn alla, Briteissä taas tuo tenava leimattaisiin itse alaikäisen seksuaaliseksi hyväksikäyttäjäksi.

Nyt rotia ap, ilmoitusta kehiin. Noin törkeä käytös ei mene pään silittämisellä ohitse, vaan ihan varmasti tapahtuu vielä jotakin pahempaa. Kohteena voi olla sinun lapsesi tai joku muu.

9-vuotiaalla tytöllä (jos kyseessä tyttö) saattaa olla jo murrosikäkin aluillaan. Silloin tuollainen "paikkojen näyttäminen" on vielä nöyryyttävämpää kuin muuten...



Minä menisin varmaan vanhempien oven taakse, ottaisin kyllä miehen mukaan... Lastensuojeluilmoituksenkin saattaisin tehdä, siinähän joutuisivat syyniin. Rikosilmotusta tuskin.

Itse olen partiojohtaja, ja jos tuollaista tapahtuisi meidän retkellä (ei onneksi ole tapahtunut, kun on aina aikuisia samassa tilassa nukkumassa) niin kyseinen kiusaaja saisi porttikiellon partioon ainakin vuodeksi. Partiossa kaikilla pitää olla kivaa ja tunteo olensa turvalliseksi.

Jos lehmät ihan oikeasti lentäisivät, olisi loikinkakka otsalla aika pikkujuttu.

Sen sijaan lastensuojeluilmoituksen voi tehdä.

että puuttuu tuommoisiin asioihin, tulee muidenkin tietoon.

Sen sijaan lastensuojeluilmoituksen voi tehdä.

En usko että vanhemmille puhuminen auttaa mitään.

Tälläiseksikö maailma on mennyt?! Lapset lähetään leireille, jossa ei ole aikuisia?!

Rikosprosessin ketjuun kuuluvat esitutkinta, syyteharkinta, oikeudenkäynti sekä rangaistuksen täytäntöönpano. Rikosprosessi lähtee liikkeelle rikosilmoituksesta.



Rikosprosessissa selvitetään, onko joku syyllistynyt rikokseen. Rikoksen selvittämisen johtavia periaatteita ovat tasapuolisuus, puolueettomuus ja objektiivisuus.



Oikeusturvavaatimusta korostavia sääntöjä rikosprosessissa ovat



Syyttömyysolettama: ketään ei pidetä syyllisenä ennen kuin rikos on näytetty toteen

Syyttäjän näyttötaakka: syyttäjän velvollisuus näyttää syyte toteen

Epäillyn suosiminen: epäselväksi jäävät asiat ratkaistaan syytetyn eduksi



Lapsi asianomistajana



Rikoksen uhrina eli asianomistajana lapsella on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin asianomistajilla. Lapsella on oikeus vahingonkorvaukseen hänelle aiheutetusta vahingosta, hänellä on oikeus olla vastaamatta hänelle esitettyihin kysymyksiin ja hänellä on myös velvollisuus puhua totta. Oikeusturvavaatimus lapsen kohdalla tarkoittaa lisäksi sen turvaamista, ettei rikoksen selvittäminen aiheuta lapselle lisävahinkoa.

Lasta kohdeltava hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla



Tarvittaessa poliisin on neuvoteltava lääkärin tai muun asiantuntijan kanssa siitä, voidaanko lapseen ylipäätänsä kohdistaa tutkintatoimenpiteitä. Lapseen kohdistuneen rikoksen tutkinnan erityisvaatimusten vuoksi lapsiin kohdistuvat tutkintatoimenpiteet on pääsääntöisesti annettava tähän tehtävään perehtyneiden poliisien suoritettaviksi, asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista 11§ (Finlex). Tutkinnanjohtaja voi myös päättää, että joku lapsen kuulemisen asiantuntija voi kuulustelijan valvonnassa esittää kysymykset kuulusteltavalle, esitutkintalaki 39§ (Finlex).

Lapsen kuulustelu



Pääsäännön mukaisesti lasta kuulusteltaessa on lapsen huoltajalle tai hänen edunvalvojalleen varattava tilaisuus olla läsnä kuulustelussa, esitutkintalaki 33§ (Finlex). Tutkijalla on kuitenkin oikeus kieltää huoltajan läsnäolo kuulustelussa, jos tätä epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta tai jos läsnäolo voi muuten vaikeuttaa asian selvittämistä. Ylimääräisten henkilöiden läsnäolo kuulustelutilanteessa saattaa vaikeuttaa lapsen kuulustelua ja heikentää kertomuksen luotettavuutta. Yleensä lasta kuulusteltaessa samassa huoneessa ei pitäisi olla paikalla muita henkilöitä kuin varsinainen kuulustelija ja kuulusteltava lapsi. Kuulusteluilmapiiri tulisi lapsen kuulemisen tilanteessa luoda sellaiseksi, että lapsen on helppo vapaasti puhua.



Lapsen kuuleminen tulee tallentaa aina videolle tai siihen rinnastettavaan kuva- tai äänitallenteeseen, esitutkintalaki 39§ (Finlex). Pientä lasta ei tämän iän tai kehitystason vuoksi voida yleensä kuulla varsinaisessa oikeudenkäynnissä, jolloin lapsen esitutkinnassa antama kertomus on usein tärkein asiassa saatavissa oleva näyttö. Tallenteesta saadaan paras mahdollinen tieto siitä, mitä ja miten lapsi on kuulustelussa kertonut, ja lisäksi kuulusteluolosuhteet ja kuulustelumenetelmät voidaan jälkikäteen todeta riidattomasti.

Lapsen edustaminen rikosprosessissa



Alle 15-vuotiaaseen henkilöön kohdistuneessa rikoksessa uhria edustaa esitutkinnassa ja oikeudessa ja hänen puhevaltaansa käyttää huoltaja tai muu laillinen edustaja. Alaikäisellä, joka on täyttänyt 15 vuotta, on oikeus myös edustajansa ohella käyttää itsenäisesti puhevaltaa, oikeudenkäymiskaari 12 luku 1§ (Finlex).

Edunvalvoja



Mikäli epäiltynä on lapsen vanhempi tai muu huoltaja, lapselle tulee määrätä oma edunvalvoja, lastensuojelulaki 22§ (Finlex). Edunvalvoja saatetaan tarvita silloinkin, kun huoltajalla on läheinen suhde epäiltyyn (avio- tai avopuoliso).

Oikeudenkäyntiavustaja tai tukihenkilö



Tuomioistuin voi määrätä seksuaali-, henki- ja pahoinpitelyrikoksen asianomistajalle oikeudenkäyntiavustajan esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 2 luku 1§ (Finlex). Asianomistajalle voidaan määrätä myös riittävän pätevyyden omaava tukihenkilö, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 2 luku 3§ (Finlex). Tukihenkilö on syytä määrätä rikoksen uhrille silloin, jos hän ei esitä korvausvaatimuksia rikoksen johdosta. Mikäli hän vaatii korvauksia, hänelle tulee määrätä oikeudenkäyntiavustaja. Oikeudenkäyntiavustajaa ja tukihenkilöä ei voi olla yhtä aikaa. Lapsen oikeudenkäyntiavustaja ja edunvalvoja voi olla sama henkilö.

Rikosilmoitus



Rikosilmoituksen voi tehdä kuka tahansa. Rikos tulee poliisin tietoon yleensä joko siten, että rikoksen uhri, kuka tahansa ulkopuolinen tai viranomainen ilmoittaa siitä poliisille.



Suomessa ei ole yleistä velvollisuutta ilmoittaa jo tapahtuneista rikoksista viranomaisille. Ainoastaan eräiden hankkeilla olevien törkeiden rikosten ilmoittamatta jättäminen on säädetty rangaistavaksi, rikoslaki 15 luku 10§ (Finlex). Tällaisia rikoksia ovat muun muassa raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, henkirikokset, törkeä pahoinpitely ja törkeä tuhotyö. Lähiomaisia tämä velvollisuus ei kuitenkaan koske.

Esitutkinta



Poliisilla on velvollisuus ottaa rikosilmoitus vastaan, mikäli ilmoittaja pitää tekoa rikoksena. Vastaanotettu rikosilmoitus käynnistää esitutkinnan, jos poliisi rikosilmoituksen perusteella toteaa olevan syytä epäillä rikoksen tapahtuneen, ja rikoksen syyteoikeus on vielä olemassa. Rikosilmoituksen tekijän ei tarvitse tietää, mistä rikoksesta on kysymys.



Esitutkinnassa selvitetään rikos, sen teko-olosuhteet, asianosaiset ja kaikki syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat. Esitutkinnan päätyttyä asiakirjat toimitetaan syyttäjän syyteharkintaan. Esitutkinta voi kuitenkin päättyä myös poliisin päätöksellä, mikäli tutkinnassa on käynyt ilmi, ettei rikosta ole tehty tai jos ketään ei voida panna syytteeseen.



Yksi tärkeimpiä esitutkinnan keinoja ovat kuulustelut. Poliisi voi myös hankkia selvitystä asiantuntijalausunnoilla, rikospaikkatutkinnoilla, rikoslaboratoriotutkimuksilla sekä käyttää erilaisia pakkokeinoja, kuten kotietsintää, takavarikkoa, televalvontaa ja rikoksesta epäillyn vapauteen kohdistuvia pakkokeinoja.

Syylliseksi epäilty



Syylliseksi epäillyllä henkilöllä on oikeus pysyä vaiti kuulustelussa eikä hänellä ole velvollisuutta pysyä totuudessa. Syylliseksi epäillyn oikeus juontuu syyttömyysolettamasta ja siitä, ettei kukaan ole velvollinen myötävaikuttamaan oman syyllisyytensä selvittämiseen. Rikoksesta epäiltyä on pidettävä syyttömänä siihen saakka, kunnes syyllisyys on näytetty toteen.



Rikoksesta epäillylle tulee varata mahdollisuus osallistua kuulusteluun siten, että hän voi esittää kysymyksiä lapselle, esitutkintalaki 39§ (Finlex). Koska hyväksikäyttöjuttujen oikeuskäsittelyssä pienen lapsen henkilökohtainen kuuleminen oikeussalissa on yleensä mahdotonta, tulee epäillyn oikeuksista huolehtia esitutkintavaiheessa.



Käytännössä epäillyn kysymysten esittäminen voidaan toteuttaa siten, että tallenne lapsen kuulemisesta esitetään epäillylle ja hänen avustajalleen ja heille varataan mahdollisuus esittää omat kysymyksensä lapselle. Tämän jälkeen epäillyn kysymykset lapselle esittää sama henkilö, joka on toimittanut lapsen kuulemisen aikaisemmin. Myös tämä kuulustelu tallennetaan videolle. Epäillyn toimittaman vastakuulustelun tarkoituksena on saada lisäinformaatiota asiasta ja selvittää lapsen lausunnon luotettavuutta.

Syyteharkinta



Esitutkinnan valmistuttua poliisi toimittaa asian syyttäjälle syyteharkinnan suorittamista varten.



Syyttäjän on esitutkinnan perusteella harkittava, onko asiassa syytteen nostamiselta edellytettäviä todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 6§ (Finlex). Syyttäjän on päädyttävä siihen, että syyllisyyden todennäköisyys on yli 50 %. Toiseksi syyttäjän tulee arvioida, että tuomio olisi todennäköisempi kuin syytteen hylkääminen.



Mikäli syyttäjä harkitsee näytön riittävän syytteen nostamiseen, hän laatii oikeudelle toimitettavan haastehakemuksen. Ellei näyttö syytteen nostamiseen riitä, syyttäjä laatii perustellun päätöksen syyttämättä jättämisestä.

Oikeudenkäynti



Oikeudenkäynti tapahtuu rikoksen tekopaikan käräjäoikeudessa. Siitä tulee kirjallinen kutsu uhrille, epäillylle ja todistajille. Arkaluontoisissa asioissa, kuten seksuaalirikoksissa, oikeudenkäynti pidetään useimmiten syyttäjän tai uhrin pyynnöstä suljetuin ovin.



Oikeudenkäynti on välitöntä, suullista ja keskitettyä. Tämä tarkoittaa, että sama tuomari ja kolme lautamiestä ovat läsnä koko oikeuskäsittelyn ajan, jutussa otetaan huomioon vain suullisesti oikeudessa esitetty aineisto ja juttu pyritään käsittelemään yhdessä yhtäjaksoisessa käsittelyssä.



Oikeudenkäynnin kulku on seuraava



Paikallaolijoiden toteaminen

Syyttäjän syyte

Asianomistajan eli uhrin vaatimukset

Vastaajan eli epäillyn kannanotto vaatimuksiin

Syyttäjän asiaesittely

Asianomistajan ja vastaajan puheenvuoro

Näytön esittäminen

Asianosaisten loppulausunnot

Seuraamuskeskustelu

Päätöksen harkitseminen

Tuomion julistaminen ja ohjaus muutoksen hakemisesta



Tuomitsemiskynnys on korkea ja selvästi korkeampi kuin esitutkinnan aloittamisen tai syytteen nostamisen kynnys. Tuomitsemiskynnyksen korkeus on perusteltu, koska väärä langettavan ratkaisu on sen kohteeksi joutuneen henkilön kannalta huomattavasti haitallisempi kuin väärä vapauttava päätös yhteiskunnan kannalta.

Todistajana toimiminen



Todistajana kuulustellaan henkilöä, jolla on tutkittavaan asiaan vaikuttavaa tietoa. Todistajalla on positiivinen totuusvelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että hänen on oma-aloitteisesti ja totuudenmukaisesti kerrottava kaikki, mitä hän tutkittavasta asiasta tietää. Hänen tulee lisäksi vastata esitettyihin kysymyksiin.



Itseään ja omaa lähiomaistaan saa suojella, joten todistaja voi kieltäytyä todistamasta eikä hänen tarvitse vastata sellaisiin kysymyksiin, joilla hän voi saattaa itsensä tai lähiomaisensa syytteen vaaraan. Jos todistaja ei käytä kieltäytymisoikeuttaan, hänen on kerrottava asiasta samalla totuusvelvollisuudella kuin muunkin todistajan. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön salassapitovelvollisuus voidaan murtaa ja heidät voidaan velvoittaa todistamaan myös salassa pidettävistä asioista.



Kirjallisen kutsun todistajaksi oikeuteen antaa tuomioistuin. Todistaja saa olla läsnä oikeuskäsittelyssä vain oman todistajankuulemisensa ajan. Todistaja vannoo todistajan valan tai antaa vakuutuksen.

Asiantunteva todistaja ja varsinainen asiantuntija



Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä tai pahoinpitelyä tutkinut ja siitä lausunnon antanut terveyden- tai sosiaalihuollon työntekijä kutsutaan usein oikeuteen todistajaksi. Todistajan erityisen asiantuntemuksen vuoksi häntä usein kutsutaan asiantuntevaksi todistajaksi. Asiantuntevan todistajan asema on sama kuin muidenkin todistajien. Tavallisimmin asiantuntevan todistajan nimeää syyttäjä.



Oikeudella on mahdollisuus määrätä juttuun myös varsinainen asiantuntija. Oikeus voi tarvittaessa hankkia virkamiehen, viraston tai muun alalla toimivan henkilön asiantuntijalausunnon sellaisissa kysymyksissä, jotka vaativat eritystä ammattitietoa, oikeudenkäymiskaari 17 luvun 44§ (Finlex). Asiantuntijana ei voi toimia sellainen henkilö, joka on asiaan tai jompaankumpaan asianosaiseen sellaisessa suhteessa, jolloin hänen luotettavuuttaan voidaan pitää vähentyneenä oikeudenkäymiskaari 17 luvun 47§ (Finlex)



Tavallinen todistaja kertoo oikeudessa omista havainnoistaan jutun ratkaisemiselle merkityksellisistä asioista. Asiantunteva todistaja ja asiantuntija kertovat havainnoistaan tai yleisesti asiantuntemuksensa perusteella esimerkiksi lapsen kehityksestä ja kyvystä kertoa itseensä kohdistuneesta rikoksesta.



Usein asiantuntevan todistajan tai asiantuntijan kuuleminen todistajana perustuu hänen antamaansa kirjalliseen lausuntoon. Lausunnolta edellytetään tarkkaa selontekoa siitä, mitä tutkimuksessa on havaittu ja tähän nojautuvaa perusteltua lausuntoa esitetystä kysymyksestä, oikeudenkäymiskaari 17 luvun 50§ (Finlex).