Koulukiusaajani pärjäävät hyvin elämässään.
Aina sanottiin että tuskin heistä tulee menestyneitä mutta niin vaan tuli,sairaanhoitajia,insinöörejä yms ja itse sain masennuseläkepaperit kun täytin 18v ja olen nyt yli 20v ollut eläkkeellä eli kiusaaminen kannattaa.
Kommentit (23)
älä sitten valita. Ihan oma valinta.
Itseänikin kiusattiin, rankasti, mutta mitä mä siitä nyt enää välittäisin? En välittänyt lukiossakaan, ja pystyin jopa juttelemaan säällisesti peruskoulukiusaajilleni, joilla meni vähän niinkuin riman alta lukiossa.
Surkeaa jäädä jonnekin 15-vuotiaan tasolle.
Elätä itsesi, kouluttaudu, lopeta mankuminen. Se ei nimittäin auta.
Ja jos oikein rehellisiä ollaan, tuollainen uhri-mussutus ei tee kenestäkään sympaattista.
Mun koulukiusaajista osa on suorastaan nautinnollisen paskassa jamassa. Kerran baarissa yks ihan sekaisin oleva n. 50-vuotias puliukko/huumehörhö sopersi mulle et sillä on mun ikänen tyttöystävä, että tunnenkohan mä sen.. Näytti sit lompakostaan löytyvää kuvaa missä alaston, ihan helvetin jumissa/sekaisin oleva narkkiämmä makaa selällään sängyssä ja silmistä näkee et ketään ei oo kotona. "Tää on mun tyttöystävä, Jenni. Tunnetko?" Jep, vanha koulukiusaajani. Erästä toista koulukiusaajaa taas tervehdin aina ystävällisesti Lidlin kassalla. Kerran kassalle jonottaessani puhuin kaverilleni siitä kuinka en koskaan haluaisi joutua mihinkään Lidlin kassalle töihin. "Vahingossa" sanoin jutun himpun verran liian kovaa, niin että kassahenkilö taisi kuulla sanani. :) Muutama muukin on vähän heikommassa asemassa, jos ei muuta niin rumia lapsia ja junttimeininkiä löytyy. Onneks itse on pärjännyt elämässä paremmin, vaikka eihän kiusaamisesta koskaan täysin toivu. Minäkin olen ulkoisesti hyvin menestyvä, pari lasta, koira, pari autoo, talo, hyvä työpaikka jne. tyyppi mutta on mussa vieläkin osa sitä haukuttua, pahoinpideltyä tyttöä. Ja se osa todella nauttii Lidlissä käymisestä. :DDD
60-70-luvulla oli tavallista, että mentiin nuorena naimisiin, eikä teineistä puhunut kukaan.
Itsekin menin ja hankin hyvän ammatin naimisissa ollessa ja nyt olen vielä nuori ja lapset isoja. Minulle on suoraan sanottu, että kadehtitaan juuri nuorena naimista yms. siihen liittyviä asioita.
Tsemppiä nuorelle parille