Kannattaako uhrata elämän helppous ihanan talon takia?

Olemme päättäneet pysyä lähempänä palveluita, koska jotenkin (maalta muuttaneena) tökkii se ajatus, että kaikki elämä on täysin autoilusta riippuvaista. Kuten se meidän tapauksessamme olisi jos muuttaisimme kauemmas. Se tarkoittaisi, että lapsia pitäisi kuskata kaikkialle, ja arkiliikuntaa ei tulisi kenellekään metrin vertaa. Vaikka meistä tietenkin ehkä kuoriutuisi siellä pakettipellon laidalla superurheilullinen perhe, joka ajelisi joka ilta liikuntakeskukseen kukin viettämään aikaa oman harrastuksensa parissa, niin se on kuitenkin aika epätodennäköistä, kun työmatkoihinkin menisin nykyistä enemmän aikaa. Minulle sekin on elämänlaatua, että voin kävellä ja pyöräillä turvallisilla, valaistuilla pyöräteillä eikä se vie kohtuuttomasti aikaa muulta elämältä.

..koska lapset liikkuvat nykyään liian vähän muutenkin, ja tuollainen koulumatka on pyörällä ihan helppo matka.



Meillä on lapset kulkeneet 3.luokasta lähtien 6 km koulumatkaa fillarilla, ainoastaan lumien aikaan bussilla. Meillä ei ole ilmaista koulukuljetusta, koska olemme itse valinneet toisen koulun kuin lähikoulun. Homma on toiminut ongelmitta - tosin ei tarvitse pyöräillä mitään ison tien laitaa pitkin, vaan kevyenliikenteen väylää.

..koska lapset liikkuvat nykyään liian vähän muutenkin, ja tuollainen koulumatka on pyörällä ihan helppo matka.

Meillä on lapset kulkeneet 3.luokasta lähtien 6 km koulumatkaa fillarilla, ainoastaan lumien aikaan bussilla. Meillä ei ole ilmaista koulukuljetusta, koska olemme itse valinneet toisen koulun kuin lähikoulun. Homma on toiminut ongelmitta - tosin ei tarvitse pyöräillä mitään ison tien laitaa pitkin, vaan kevyenliikenteen väylää.

Fillarilla luonnistuu kyllä, mutta ei ne teidän lapsetkaan talvella kävele.

Periferiassa harvoin pyyhältää bussi ohi.

Mä kun kävin ala-astetta 1980-luvulla niin minä ja sisarukseni käveltiin talvet ja pyöräiltiin kesät 6 km koulumatkaamme edes taas. Kyllähän se joskus 30 asteen pakkasilla tai kaatosateessa vähän ankealta tuntui mutta enimmäkseen oli ihan mukavaa omaa miettimisaikaa. Ei luonnossa kävely pahaa tee ollenkaan eikä tuollainen matka terveelle lapselle mitenkään liikaa ole.

..koska lapset liikkuvat nykyään liian vähän muutenkin, ja tuollainen koulumatka on pyörällä ihan helppo matka.

Meillä on lapset kulkeneet 3.luokasta lähtien 6 km koulumatkaa fillarilla, ainoastaan lumien aikaan bussilla. Meillä ei ole ilmaista koulukuljetusta, koska olemme itse valinneet toisen koulun kuin lähikoulun. Homma on toiminut ongelmitta - tosin ei tarvitse pyöräillä mitään ison tien laitaa pitkin, vaan kevyenliikenteen väylää.

Fillarilla luonnistuu kyllä, mutta ei ne teidän lapsetkaan talvella kävele.

Periferiassa harvoin pyyhältää bussi ohi.

Onko tämä ap:n mesta periferiaa vai rakennettua asuinaluetta, jossa vaan ei ole kauppaa, päiväkotia koulua jne.

Jos nyt mietin omaa asuinaluettamme ja sen laitimmaisia osia, niistäkin tulee kevyesti koulumatkaa se 5 km ja ainakaan muistaakseni siinä ei ole kauhean paljon sitä lähempänä edes pientä lähikauppaa. En silti mitenkään ajattelisi että ko. alue on periferiaa, sieltä kulkee bussit ja on kevyenliikenteenväylät ja koko matka on rakennettua ympäristöä.

5 km on aika suhteellinen käsite, jos vaikka ensin on omaa yksityistietä tarvottava pimeässä kilsa ja sitten maantienvartta 4 km, on se varsinkin talvella työlästä. Mutta jos 5 km ertäisyys on kuitenkin asuttua aluetta josa on infrastruktuuri ja joukkoliikenne kunnossa, se ei ole matka eikä mikään.

5km ei oo matka eikä mikään pyöräillä, meillä jopa 5v jaksaa pyöräillä 10km yhtäsoittoa, 5km pyöräily onnistuu aina muulloin paitsi yli 20 asteen pakkasessa



Muuttakaa ihmeessä, ihan sama onko keskustaan 3 vai 5km, ajallisesti ei juurikaan eroa

pidemmän päälle se on rasittavaa että myös kallista

melkeinpä voisi olla edessä toisen auton hankinta ja toki siitä tulisi kustannuksia. toisaalta talon hankinnassa olisi nyt ns. iskun paikka kun kallis talo ei ole mennyt kaupaksi ja nyt alkaa olla pakkomyyntitilanne edessä. tämäkin houkuttelisi.

toisaalta olisimme valmiita kuljettamaan ja kulkemaan, koska nytkin pitää välillä ajaa 10 km harvinaisemman harrastuksen perässä. asuinalue olisi siis kahden kaupunkikeskuksen välissä ja siksi sieltä uupuvat palvelut. toisaalta mietityttää asia myös sijoituksen kannalta. että jos talo ei nyt mene kaupaksi, meneekö sitten kun me sitä joskus ollaan myymässä.

t.ap.

taloja on ylipäätään vaikea saada kaupaksi jos eivät sijaitse todella hyvällä alueella kaikin puolin

Tilanne on tämä: Tällä hetkellä elämämme on uomissaan ja varsin helppoa. Lasten koulut vieressä, omat työpaikat helpon matkan päässä, harrastukset ja palvelut vieressä. Ainoa ongelma on asunnon pienuus, minkä takia olemme katselleet taloja. Nyt olisi ihana talo löytynyt mutta alueelta, jossa ei ole palveluita eikä niitä ole koskaan tulossakaan. Asuminen olisi helppoa, ihanaa ja luksusta mutta kaikki muu elämä hankaloituisi. Lapsia pitäisi kuljettaa kouluun ja harrastuksiin, työmatkat vaatisivat järjestelyjä, kappaan pitäisi lähteä aina autolla.

Kannattaako tehdä elämän mullistava liike ihanan talon takia. Hyvittääkö asumisen väljyys ja luksus kaiken arjessa koitavan hankaluuden, säätämisen ja kuljettamisen? Kenelläkään kokemuksia?

kyllä tärkeintä on, et lapset pääsevät omatoimisesti kavereille, kouluun, harrasrtuksiin jne

työmatkat on oltava sujuvia ja ajallisesti lyhyitä..mitä jää sitten, kun kaikki aika menee matkoihin ?? ei ole vapaa-aikaa ja sekin vähä aika menee pihahommiin ;) lumitytöt, ruohonleikkuyút sun muut

kokemusta siis on.

ja katselen palvelujen ääreltä pienempää asunto :)

tärkeää on ehti olemaan lastensa kanssa, ei ravata paikasta toisen ja se ihana kämppä odottelee sit tyhjillään...

Vaikea valinta.

Itselleni tosin helppo sellainen. Arvostan nimittäin sijaintia sen verran paljon, etten varmasti muuttaisi kauas palveluista ja harrastuksista. Ihan jo jälleenmyyntiarvoa ajatellen, ei välttämättä "kannattava" tai kestävä ratkaisu.



Itse ainakin jatkaisin unelmakohteen metsästämistä: mikä unelma se sellainen on, että joutuu koko nykyisen ihanan elämänsä rakentamaan uudelleen.

tärkeämpää kuin tila ja piha on lyhyet välimatkat ja kulkemisen helppous ja se, ettei tarvitse mennä autolla esim. kauppaan (olisi mulle ihan kauhistus).



Myös itse paljon lapsuudessani muuttaneena haluan tarjota lapselle ympäristön, missä on paljon (potentiaalisia) kavereita niin lähellä, että lapsi pystyy itse heille kulkemaan. Eli vaikka jaksaisinkin kuskata lapsia autolla niin pitäisin ikävänä, ettei ole kavereita "juoksuetäisyydellä".



Eli mä tiedän, että mulle muutto olisi väärä valinta. Mutta toisaalta moni arvostaa omaa taloa ja on valmis kuskaamaan lapsia ja kulkemaan autolla. Itse asiassa suurin osa suomalaisista. Sun täytyy itse päättää, kumpaan joukkoon kuulut.

tärkeämpää kuin tila ja piha on lyhyet välimatkat ja kulkemisen helppous ja se, ettei tarvitse mennä autolla esim. kauppaan (olisi mulle ihan kauhistus).

Myös itse paljon lapsuudessani muuttaneena haluan tarjota lapselle ympäristön, missä on paljon (potentiaalisia) kavereita niin lähellä, että lapsi pystyy itse heille kulkemaan. Eli vaikka jaksaisinkin kuskata lapsia autolla niin pitäisin ikävänä, ettei ole kavereita "juoksuetäisyydellä".

Eli mä tiedän, että mulle muutto olisi väärä valinta. Mutta toisaalta moni arvostaa omaa taloa ja on valmis kuskaamaan lapsia ja kulkemaan autolla. Itse asiassa suurin osa suomalaisista. Sun täytyy itse päättää, kumpaan joukkoon kuulut.

joissa yhteensä 9 lasta, jos lasketaan rivarit 500m säteellä niín potentiaalisia leikkikavereita on ainakin 100. Luulisi lapselle riittävän:)

Miten kannat esim 5 henkisen perheen viikonlopun ruuat kotiin?? Monta kauppareissua? Jos on esim 3-4l maitoa/mehua/jugurttia, lihaa kilo-pari, perunoita samoin, vessa- ja talouspaperit, kissanruuat ja -hiekat, pyykkipulveria paketti, leipää pari pussia, juustot ja voit yms vihannekset ja salaatit....

Aika fakiiri olet;D Vaikka mulla olisi kauppa 100m päässä en kykenisi kantamaan noita kaikkia kerralla....

2 pientä lasta, mutta koskaan emme käy kaupassa autolla. En ole oikeastaan varma miten se onnistuu, kaupassa käynti menee niin automaattisesti ettei sitä oikeastaan edes ajattele (kauppa on tosiaan 100 metrin päässä). Kai me sitten käydään useampia reissuja. Mies yleensä tuo painavammat.

Ja toki sellainen omakotialue, jossa on läheisinä naapureina lapsiperheitä, on kavereitten suhteen yhtä hyvä kuin kerrostaloalue tai muu tiheään asuttu alue. Kuitenkin kun monelle se oma rauha = iso tontti tuntuu olevan tärkeää, niin varmaankin monet omakotiasujat asuvat kaukana muista. Toki sekin varmaan sopii monelle, enkä tietenkään väitä että lapset siitä kärsisivät, mulle on vain tärkeää "varmistaa" kaverien läheisyys.

Mutta tärkein juttu meille on sijainnin keskeisyys ja välimatkojen (esim. työhön, kavereille, päiväkotiin, huvituksiin ja sinne palveluihin) lyhyys ja se, ettei ole pakko käyttää autoa. Ymmärrän kuitenkin, että jollekin omakotitalon edut ylittävät nämä asiat, mulle vaan ei. Erilaisuus kunniaan.

tärkeämpää kuin tila ja piha on lyhyet välimatkat ja kulkemisen helppous ja se, ettei tarvitse mennä autolla esim. kauppaan (olisi mulle ihan kauhistus).

Myös itse paljon lapsuudessani muuttaneena haluan tarjota lapselle ympäristön, missä on paljon (potentiaalisia) kavereita niin lähellä, että lapsi pystyy itse heille kulkemaan. Eli vaikka jaksaisinkin kuskata lapsia autolla niin pitäisin ikävänä, ettei ole kavereita "juoksuetäisyydellä".

Eli mä tiedän, että mulle muutto olisi väärä valinta. Mutta toisaalta moni arvostaa omaa taloa ja on valmis kuskaamaan lapsia ja kulkemaan autolla. Itse asiassa suurin osa suomalaisista. Sun täytyy itse päättää, kumpaan joukkoon kuulut.

joissa yhteensä 9 lasta, jos lasketaan rivarit 500m säteellä niín potentiaalisia leikkikavereita on ainakin 100. Luulisi lapselle riittävän:)

Miten kannat esim 5 henkisen perheen viikonlopun ruuat kotiin?? Monta kauppareissua? Jos on esim 3-4l maitoa/mehua/jugurttia, lihaa kilo-pari, perunoita samoin, vessa- ja talouspaperit, kissanruuat ja -hiekat, pyykkipulveria paketti, leipää pari pussia, juustot ja voit yms vihannekset ja salaatit....

Aika fakiiri olet;D Vaikka mulla olisi kauppa 100m päässä en kykenisi kantamaan noita kaikkia kerralla....

Muuttaisin vaikka heti pieneen kerrostaloasuntoon, jos mun ei tarttis kuskailla muksuja iltaisin töitten jälkeen kieli vyön alla ja palvelut oisi kävellen saavutettavissa. Mutta mies ei suostu enää lähtemään täältä minnekään.



nimim. kymmenen vuotta 'ihanne talossa' (talosta tykkään edelleen)

eiköhän siinä ole riittävävsti syytä olla ostamatta.

Ainakin lapsille omat huoneet, kaks vessaa, khh ja kunnon eteistilat pitää olla, ennen kuin palvelujen läheisyydessä oleminen kannattaa.

mulle on juuri tuota sijaintia. Eikö omalta alueelta oikeasti löydy hieman isompaa asuntoa, jota harkita?

Siinähän se menee viisi kuin yksikin kilometri! :D Me asutaan 15 km päässä keskustasta ja palveluista, lähin bussipysäkkikin on 13 km päässä. Töiden jälkeen käyn kaupassa ja asioilla tai harrastamassa (kuntosali ja uinti) ja sitten tullaan kotiin.



Ei meillä sahata edestakaisin pitkin päivää! Matkakustannukset pysyy näin asiallisina. Lapset pääsee luistelemaan ja hiihtämään kotipihassakin ja muihin harrastuksiin menevät suoraan koulusta tai max. 1krt/vko erikseen illalla. Ja kouluun kuljettaa taksi.



Ihanan helppoa ja leppoisaa, arjen luksusta :)

Miten kannat esim 5 henkisen perheen viikonlopun ruuat kotiin?? Monta kauppareissua? Jos on esim 3-4l maitoa/mehua/jugurttia, lihaa kilo-pari, perunoita samoin, vessa- ja talouspaperit, kissanruuat ja -hiekat, pyykkipulveria paketti, leipää pari pussia, juustot ja voit yms vihannekset ja salaatit....

viisihenkistä perhettä, mutta nuo luettelemasi tavarat painavat vähän yli 10 kiloa poislukien kissantavarat ja vessapaperit. (Aika harvalla on kuitenkaan kissaa...)

Noin 12 kiloa tavaroita helposti 100 metriä. Tai kohtalaisen helposti vaikka kilometrin. 6 kiloa selkään reppuun, painaa toki, mutta ei ihan kohtuuttomasti. Kolmea kiloa kahteen kassiin, yksi kassi per käsi. Ei paha. Vähän säätämällä menee vielä säkki vessapaperiakin ainakin lyhyemmällä matkalla. (Tuli joskus asuttua 2 km päässä kaupasta ja pihinä tuli käytettyä 5 prk mehua 2 €:lla, 10 pussia makaronia jne tarjoukset, joten välillä tavaraa tuli ahnehdittua hyvinkin toistakymmentäkiloa kannettavaksi, joten varmasti sama määrä onnistuu sadan metrin päästä. Ja minä olen pienikokoinen nainen.)

Sitäpaitsi vaikka kävisi lähes pelkästään kaupassa kävellen, jos perheessä on kuitenkin auto, voi sillä käydä hakemassa painavat tavarat. (Usein ne painavat ovat myös säilyviä.) Kun olin kotona, kävimme lähes pelkästään kävellen kaupassa, mutta noin joka toinen kuu kävin tankkausreisulla autolla. Silloin ostin pesuaineet, mehut, vauvan soseet, paperit, vaipat, säilykkeet yms. Noilla pärjäsi aika pitkälti seuraavat pari kuukautta, jolloin riitti vain kävellen kaupassa käynti eikä tarvinnut lähes koskaan kantaa isoja ja painavia tavaroita.

Ylös