Kannattaako uhrata elämän helppous ihanan talon takia?
Tilanne on tämä: Tällä hetkellä elämämme on uomissaan ja varsin helppoa. Lasten koulut vieressä, omat työpaikat helpon matkan päässä, harrastukset ja palvelut vieressä. Ainoa ongelma on asunnon pienuus, minkä takia olemme katselleet taloja. Nyt olisi ihana talo löytynyt mutta alueelta, jossa ei ole palveluita eikä niitä ole koskaan tulossakaan. Asuminen olisi helppoa, ihanaa ja luksusta mutta kaikki muu elämä hankaloituisi. Lapsia pitäisi kuljettaa kouluun ja harrastuksiin, työmatkat vaatisivat järjestelyjä, kappaan pitäisi lähteä aina autolla.
Kannattaako tehdä elämän mullistava liike ihanan talon takia. Hyvittääkö asumisen väljyys ja luksus kaiken arjessa koitavan hankaluuden, säätämisen ja kuljettamisen? Kenelläkään kokemuksia?
Kommentit (65)
Muuttaisin:
- Jos teillä kuitenkin nyt jo auto/autot käytössä ja lapsia ei tarvitsisi kuljettaa kouluun, niin sitten muuttaisin.
En muuttaisi:
- Jos olette autottomia ja koette sen tärkeäksi itsellenne, niin en muuttaisi.
- Jos olette normaalisti töissä ja lapset pitäisi oikeasti kuljettaa kouluun joka päivä mennen tullen, niin en muuttaisi.
Me asumme reilun 1km päässä keskustasta, mutta silti kuljemme autolla joka paikkaan (paitsi lapset kouluun ja kavereille). Työmatkat ovat pitkät, koska olemme toisessa kaupungissa töissä ja niihin auto on tarpeen (julkisilla hitusen työlästä). Kaupassa 1km päässä käymme aina autolla ja lapset kuskataan 1,5km ja 2km päähän aina autolla. Samoin muihin liikunta-aktiviteetteihin mennään autolla se 1,5km. Meillä varmaan siis olisi ihan sama vaikka matka olisi 5km, kunhan lapset pääsisivät vain itse kulkemaan kouluun ja kavereille koulun jälkeen. Me aikuiset pääsemme kyllä aina autolla ja harrastuksiin kuskataan autolla (siinä on mukava jutella lapsen kanssa muutama sana rauhassa).
5km ei ole mahdoton matka. Suurinosa päivästä vietetään kuitenkin kotona, joten se oma koti ja tila ( ja piha ja rauha) on välimatkojen arvoista. Meillä kaupassa käydään työ- ja harrastuskuljetuksien kanssa samalla. Tosin asumme alueella, jossa lapsilla on naapurustossa kavereita, ja joitain kuljetuksia voi hoitaa kimpassa toisten vanhempien kanssa. Toki asuisin mieluiten omakotitalossa keskustassa palveluiden liepeellä jos varalllisuus olisi toista luokkaa.
Miten kannat esim 5 henkisen perheen viikonlopun ruuat kotiin?? Monta kauppareissua? Jos on esim 3-4l maitoa/mehua/jugurttia, lihaa kilo-pari, perunoita samoin, vessa- ja talouspaperit, kissanruuat ja -hiekat, pyykkipulveria paketti, leipää pari pussia, juustot ja voit yms vihannekset ja salaatit....
Aika fakiiri olet;D Vaikka mulla olisi kauppa 100m päässä en kykenisi kantamaan noita kaikkia kerralla....
Miksi av-palstan perusoletus on se, että vaimo kulkee ostosten kanssa jalkaisin, vaikka perheessä on auto?
2 pientä lasta, mutta koskaan emme käy kaupassa autolla. En ole oikeastaan varma miten se onnistuu, kaupassa käynti menee niin automaattisesti ettei sitä oikeastaan edes ajattele (kauppa on tosiaan 100 metrin päässä). Kai me sitten käydään useampia reissuja. Mies yleensä tuo painavammat.
Ja toki sellainen omakotialue, jossa on läheisinä naapureina lapsiperheitä, on kavereitten suhteen yhtä hyvä kuin kerrostaloalue tai muu tiheään asuttu alue. Kuitenkin kun monelle se oma rauha = iso tontti tuntuu olevan tärkeää, niin varmaankin monet omakotiasujat asuvat kaukana muista. Toki sekin varmaan sopii monelle, enkä tietenkään väitä että lapset siitä kärsisivät, mulle on vain tärkeää "varmistaa" kaverien läheisyys.
Mutta tärkein juttu meille on sijainnin keskeisyys ja välimatkojen (esim. työhön, kavereille, päiväkotiin, huvituksiin ja sinne palveluihin) lyhyys ja se, ettei ole pakko käyttää autoa. Ymmärrän kuitenkin, että jollekin omakotitalon edut ylittävät nämä asiat, mulle vaan ei. Erilaisuus kunniaan.
tärkeämpää kuin tila ja piha on lyhyet välimatkat ja kulkemisen helppous ja se, ettei tarvitse mennä autolla esim. kauppaan (olisi mulle ihan kauhistus).
Myös itse paljon lapsuudessani muuttaneena haluan tarjota lapselle ympäristön, missä on paljon (potentiaalisia) kavereita niin lähellä, että lapsi pystyy itse heille kulkemaan. Eli vaikka jaksaisinkin kuskata lapsia autolla niin pitäisin ikävänä, ettei ole kavereita "juoksuetäisyydellä".
Eli mä tiedän, että mulle muutto olisi väärä valinta. Mutta toisaalta moni arvostaa omaa taloa ja on valmis kuskaamaan lapsia ja kulkemaan autolla. Itse asiassa suurin osa suomalaisista. Sun täytyy itse päättää, kumpaan joukkoon kuulut.
joissa yhteensä 9 lasta, jos lasketaan rivarit 500m säteellä niín potentiaalisia leikkikavereita on ainakin 100. Luulisi lapselle riittävän:)
Miten kannat esim 5 henkisen perheen viikonlopun ruuat kotiin?? Monta kauppareissua? Jos on esim 3-4l maitoa/mehua/jugurttia, lihaa kilo-pari, perunoita samoin, vessa- ja talouspaperit, kissanruuat ja -hiekat, pyykkipulveria paketti, leipää pari pussia, juustot ja voit yms vihannekset ja salaatit....
Aika fakiiri olet;D Vaikka mulla olisi kauppa 100m päässä en kykenisi kantamaan noita kaikkia kerralla....
kauppareissut 1-2 km päähän on olleet vain positiivista kuntoilua - tavarathan kulki vaunuissa.
Odotahan kun lapset on teini-iässä - maitoa menee litratolkulla päivittäin:D Tosin voivat sitten itse hakea maitonsa siitä lähikaupasta.
No, meille tuo etäisyys ei tosiaan ole ongelma.
5 km on eri asia Helsingissä, Nurmijärvellä tai Kouvolassa.
Onko tuo periferia kehittyvää vai taantuvaa aluetta? Oman työpaikan varmuus? Talo muuten (energiatehokkuus, pohjaratkaisu, käytetyt materiaalit ja erityisesti KUKA on sen rakentanut)?