Menen töihin ja perheemme saa vain 400euroa enemmän kuin kotonaollessani :D
Nyt tajuan vasta mitä tällä työnkannattamattomuudella meinataan. Aiemmin sain ansiosidonnaisen ja kotihoidontuen, nyt menen töihin 30h/viikko ja lapsi kokopäivähoitoon, päiväkotimaksujen jälkeen ei paljon elintaso kyllä nouse...
Onko muilla näin hassusti tilanne?
Kommentit (27)
Minä olen työtön ja mieheni töissä kaupanalalla eli tunnit n. 25-30h/vko. Mies tienaa bruttona lisineen ehkä 1200€/kk ja minä saan puolet tuosta tukena. Nyt sitten meille syntyy lapsi ja äitiysraha + lapsilisä ovat melkein tonnin...että joo.
Jotain on pielessä.
Minä olen työtön ja mieheni töissä kaupanalalla eli tunnit n. 25-30h/vko. Mies tienaa bruttona lisineen ehkä 1200€/kk ja minä saan puolet tuosta tukena. Nyt sitten meille syntyy lapsi ja äitiysraha + lapsilisä ovat melkein tonnin...että joo.
Jotain on pielessä.
Tai 2kk ikäinen vauva hoidossa?
Nämä kokoomuslaiset heitot jaksavat aina huvittaa minua, koska realistista vaihtoehtoa ei osata esittää tukien menetykselle. :)
Tai 2kk ikäinen vauva hoidossa?
Nämä kokoomuslaiset heitot jaksavat aina huvittaa minua, koska realistista vaihtoehtoa ei osata esittää tukien menetykselle. :)
Tällä palstalla niistä tosin on turha puhua kun kenelläkään ei ole sellaisiin tarmoa tai osaamista.
mulla oli sama tilanne kun palasin hoitovapaalta töihin. Nettopalkka päivähoitomaksujen jälkeen oli n. 200e enemmän kuin ansiosidonnainen olisi nettona ollut. Mutta uralle töihinpaluu tietenkin teki hyvää ja palkkakin nousi muutaman kuukauden töissäolon jälkeen paremmaksi. Ja se eläke. Kertyyhän ainakin se vaikkei paljon enempää käteen jäisikään.
paljon. Samoin se vapaus, ettei tarvitse olla työkkärin kytättävänä.
joutuu kuukaudessa tulemaan toimeen.
Ehkä jotain luontaisetujakin, työterveyshuolto? Ja sulla on vain osa-aikainen työ
nettona 2100 euroa kuukaudessa + lapsilisät 200e ja risat eli 2300 euroa kk tulee tilille. Päivähoitomaksuja ei ole. Miehen palkka samaa luokkaa eli noin 2200 kuukaudessa. Meillä tulot noin 4500 euroa kuukaudessa nettona. Mielestäni töissäkäynti kannattaa. Tuttavissa on sossun tuilla eläjiä ja kyllä niillä on aina rahat loppu, vaikka asumistuetkin juoksee.
se rahan vähyys on hieman oma valinta.
Itse menin töihin ja rahaa on käytettävissä 300 euroa _vähemmän_ kuin silloin, kun olin kotona.
Mitä sitten? Et enää ole tukien varassa vaan rakennat elämääsi, kerrytät eläkettä ja saat kontakteja ja arvostusta. Näytät esimerkkiä lapsillesi eli kasvatat tereitä arvoja.
Hyvä että on mahdollisuus tukiin mutta ei sinne himaan ole tarkoitus ikuisiksi ajoiksi jäädä.
Tuki on tuki ja tarkoitettu almuksi yhteiskunnalta niille, jotka eivät muuten pärjäisi kohtuulisesti. Ei mikään saavutettu ikuinen etu!
400 € x 12 = 4800 euroa
Aika iso raha vuositasolla. Mullekin. Ja mulla on sentään kuukausitulot bruttona vajaa 7000 euroa. Sulla täytyy olla todella varakas tai hyvätuloinen mies, jos summa tuntuu pieneltä...
Tiesitkö että markkinatalouteen kuuluu tietynasteinen työttömyys? Ei ole -eikä kuulukaan olla- mahdollista, että työttömyysprosentti olisi alle vitosen. Arvaan mitä sinunkaltaisesi sanoo mielenterveysongelmaisista ("laiskoja pummeja" ym.), joten en edes yritä sitä kautta- mutta miten ratkaisisit esim. pyörätuolissa istuvan vammaisen työttömyyden? MS-tautia sairastavan, jolla ei ole käsissään voimaa edes purkin avaamiseen? Touretten oireyhtymästä kärsivän, joka kiroilee tahtomattaan jatkuvasti ja tärisee, tyrskähtelee jne. tahdottomasti?
Tämä maailma on kaukana täydellisestä eikä jokaisesta ihmisestä ole töihin tai yrittämään. Sen sijaan että nämä kaikki esimerkkitapaukset, jotka ovat muuten omasta lähipiiristäni, saisivat elää ihmisarvoista elämää pienten tukien turvin, sinä vissiin pistäisit heidät kadulle?
Tiesitkö että markkinatalouteen kuuluu tietynasteinen työttömyys? Ei ole -eikä kuulukaan olla- mahdollista, että työttömyysprosentti olisi alle vitosen. Arvaan mitä sinunkaltaisesi sanoo mielenterveysongelmaisista ("laiskoja pummeja" ym.), joten en edes yritä sitä kautta- mutta miten ratkaisisit esim. pyörätuolissa istuvan vammaisen työttömyyden? MS-tautia sairastavan, jolla ei ole käsissään voimaa edes purkin avaamiseen? Touretten oireyhtymästä kärsivän, joka kiroilee tahtomattaan jatkuvasti ja tärisee, tyrskähtelee jne. tahdottomasti?
Tämä maailma on kaukana täydellisestä eikä jokaisesta ihmisestä ole töihin tai yrittämään. Sen sijaan että nämä kaikki esimerkkitapaukset, jotka ovat muuten omasta lähipiiristäni, saisivat elää ihmisarvoista elämää pienten tukien turvin, sinä vissiin pistäisit heidät kadulle?
Ei ap sanonut sanaakaan että olisi sairas.
Nyt kotihoidontuella saan n.600 euroo käteen kuussa (lapsia kaksi), palkasta mulla jäis hoitomaksujen jälkeen 900. Onhan se 300 iso raha mutta ei niin iso että veisin oman 1v. (ja 4v. )hoitoon ja menisin hoitamaan toisten lapsia. Enemmin nautin omista lapsista ja kiireettömästä arjesta tämän vuoden.
Kun itse palasin hoitovapaalta töihin, jäi palkasta verojen, hoitomaksujen (2 lasta), ip-kerhon ja työmatkakulujen jälkeen vähemmän käteen mitä olisin saanut ansiosidonnaista nettona käteen.
Ylpeys ei vaan anna periksi elää pummina jos töitä ja työkykyä on. Lisäksi eläke kertyy.
jos olisin kotona nykysen 38,15 viikkotunnin sijaan, tienaisin 2 euroa enemmän. :) Onneksi oikeasti tykkään työstäni.
Ja töissä ollessasi kerrytät eläkettä ja pysyt muutenkin ns. elämässä kiinni.
ei tuossa ole mitään erikoista, vaan se on sun omien valintojen tulos
valinta 1: pienipalkkainen ala
valinta 2: asuminen suomessa = korkea verotus
valinta 3: osa-aikaisen työn tekeminen, ei täyttä palkkaa
Itse valitsin alan, jossa on hyvät palkat ja tein vanhempainvapailta palattuani täyttä työviikkoa, samoin kuin työttömyysjakson jälkeen. Meidän tulomme olivat siinä tilanteessa mun täyden palkan kera 3000 euroa enemmän kuin ansiosidonnaisella ollessa.