Onko rivari ollut ikinä paremman väen asumismuoto?
Kerrostaloissahan on joskus loisteliaita herrasväen asuntojakin mutta entäpä rivitaloissa...
Kommentit (101)
kun tykkääm puutarhahommista ja isosta pihasta.
Siltikin nykyinen rivarin pätkämme on tosi kiva eikä tässä ole mitään valittamista. Alue on rauhallinen, ja lapsilla paljon kavereita.
Niin vanhemmillani kuin meilläkin yksi tärkeä syy rivitaloasumiseen (isossa kaupungissa paremmalla alueella) on mökki. Olemme mökillä saaristossa kaikki viikonloput huhtikuun loppupuolelta syyskuun alkuun, ja kesällä tietysti pitkiäkin pätkiä.
Leikimme puutarhureita mielummin mökillä kuin kaupungissa.
JKL:ssä tiedän parikin paikkaa jossa oli rivitaloja joissa asui pelkkiä lääkäreitä tai muuten ns. "rikkaita".
Me etsimme juuri nyt uutta asuntoa, ja nimenomaan rivarista, vaikka budjetti riittäisi meille sopivaan omakotitaloonkin. Emme vain ole omakotitaloihmisiä, ei kiinnosta isomman pihan hoitaminen tai talon kunnossapito, rivarissa pääsee helpommalla.
Eikä kerrostalotkaan oikein muualla ole kuin Helsingin kantakaupunkialueella. Rivitalo kuitenkin on vähän sellainen köyhän miehen omakotitalo, tuskin kukaan jolla olisi varaa omakotitaloonkin, sellaista hankkii. Rivitalothan ei koskaan sijaitse ainakan isoissa kaupungeissa keskusta-alueella, eli ei ole sijaintietua kuten kerrostaloissa.
Ja me itse asutaan rivitalossa, mutta ei ollakana parempaa väkeä vaan ihan reilusti liian köyhiä Helsingistä ostamaan omakotitaloa, vaikka 2 akateemista työssäkäyvää taloudessa onkin...
Eikös esim. Lauttasaaressa ja Kulosaaressa ole rivareita ihan rantatonteilla? Vene siinä vieressä? Kesämökki eli talo jossain muualla? Ei kukaan jaksa jotain omakotitaloa hoitaa, jos on rankka työ. Kuka nyt jonkun omakotitalon ostaa pk-seudulta? Ihan kreisiä!
Se oli silloin uudelta tuntunut asia . Juuri ne tasakatot. Hienoissa uima-allas.
Täällä Lahdessa on niitä hulppeita rivareita Ruoriniemessä ja Jalkarannassa ainakin, puolesta miljoonasta ylöspäin. Keskustasta löytyy arvohuoneistoja, kuten löytyy myös Tampereelta, Turusta, mistä vaan missä on vanhempia kerrostaloja. Siis viime vuosituhannen alusta tai aiemmin rakennettuja. Miksei funkkiksetkin kohta voisi alkaa nousta arvoon arvaamattomaan?
Me asutaan rivarissa, neliöitä on 115. On veranta, kolme makuuhuonetta, kaksi kylpyhuonetta, sauna, erillinen wc. Piha on juuri sopiva.
Kumpikaan meistä ei halua omakotitaloon. Eikä meillä olisi aikaa sen vaatimiin töihin, eikä halua palkata ketään tekemään niitä töitä.
Turussa on perinteisesti ollut paremman väen rivitaloasutusta, esim. Suikkilassa ja Uittamolla. Itsekin olen tällaisessa rivarissa asunut, kymmenen asunnon pätkässä oli mm. kolme juristiperhettä ja kolme lääkäriperhettä. Minusta tuo ajattelutapa, että omakotitalo olisi jotenkin erityisen hieno asuintapa on aika maalainen. Edelleenkin asun rivitalossa, omakotitaloon (ainakaan mihinkään pellolle rakennettuun uudislähiöön) minua ei saisi ikinä.
Kaveri asui Uittamolla rivarissa. Hyvin haluttuja paikkoja ainakin silloin.
kuitenkin on, että Suomessa asutaan ahtaasti ja todella monet
kerrostalossa pienissä kopperoissa. Av palstalaiset kuitenkin poikkeuksetta asuvat isoissa rivitaloissa tai omakotitaloissa, aika erikoinen yhtälö.
"Suomalaisten asumisväljyys kasvaa hitaasti. EU-maiden vertailussa Suomi jää ahtaine asuntoineen edelleen häntäpäähän Itä-Euroopan maiden tasolle. Etenkin pienten lasten perheet asuvat ahtaasti.
Keskimäärin suomalaisten kodissa on 87 neliötä, mutta haaveissa on 114 neliön asunto. Varakkaimmalla kymmenesosalla on käytössään keskimäärin kolme kertaa enemmän neliöitä kuin vähävaraisimmalla kymmenesosalla, sanoo professori Anneli Juntto Kuopion yliopistosta.
Junton Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa julkaistun tutkimuksen mukaan valtaenemmistö eli 86 prosenttia suomalaisista toivoo omaa asuntoa ja enemmän väljyyttä ympärilleen. Pienituloisista vain joka viides asuu omistusasunnossa, kun varakkaimmista suomalaisista asuntonsa omistaa lähes jokainen. Vielä ennen lamaa talon omistaminen oli yhtä yleistä vähävaraisimpien kuin varakkaimpienkin keskuudessa.
Myös pienituloisimmista 70 prosenttia tavoittelee omistusasuntoa. Heille omistusasunto voi Junton mukaan olla suuri riski. Muuttuvat korot ja asuntojen sekä energian hintojen vaihtelut vaativat asunnon ostajalta joustovaraa. Osa pienituloisista joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, eikä asuntolainojen lyhennyksiä oteta siinä huomioon."
kysymys: Miksei tehty samantien omakotitaloja? Onko mitään tietoa?
no ihan siksi, ettei ennen, kuten ei vielä nykyisinkään, kaikki halua asua omakotitalossa. voitko sinä kuvitella?
ja saatavuudesta ja kunnan rakennusoikeuksista on kyse.
Ei ole saatavissa tontteja Haloo, kuin jossain Jupajoen pohjoispuolella.
Menkää ostamaan Hesasta omakotitonttia!
Helsingin ensimmäisiä rivitaloja Munkkiniemen Hollantilaisentiellä, tai Hilding Ekelundin 50-luvulla suunnittelemia rivareita Herttoniemessä ja Maunulassa. En tiedä asuuko niissä "parempaa väkeä" (mitä sekin on?), mutta aika paljon rahaa pitää olla että on niihin varaa.
Ainakin 40- ja 50-luvulla ne olivat haluttuja, isompia ja paremmin keskiluokkaisille, monilapsisille perheille sopivia kuin kantakaupunkien asunnot. Ovat leimallisesti "esikaupunkilaista" asumista. Kaikki eivät ihan oikeasti halua asua omakotitalossa, vaan tiiviimmin, kaupunkimaisemmin.
Eikä kerrostalotkaan oikein muualla ole kuin Helsingin kantakaupunkialueella. Rivitalo kuitenkin on vähän sellainen köyhän miehen omakotitalo, tuskin kukaan jolla olisi varaa omakotitaloonkin, sellaista hankkii. Rivitalothan ei koskaan sijaitse ainakan isoissa kaupungeissa keskusta-alueella, eli ei ole sijaintietua kuten kerrostaloissa.
Ja me itse asutaan rivitalossa, mutta ei ollakana parempaa väkeä vaan ihan reilusti liian köyhiä Helsingistä ostamaan omakotitaloa, vaikka 2 akateemista työssäkäyvää taloudessa onkin...
Samoin on ollut Turussa ja Lahdessa. Varmaan muuallakin, mutta näistä tiedän. Isoja rivitalohuoneistoja on aina ollut. hyvin loisteliaitakin. 70-luvulla ne olivat tasakattoisia ja monessa oli uima-altaat.
Samoin on ollut Turussa ja Lahdessa. Varmaan muuallakin, mutta näistä tiedän. Isoja rivitalohuoneistoja on aina ollut. hyvin loisteliaitakin. 70-luvulla ne olivat tasakattoisia ja monessa oli uima-altaat.
Ovat törkykalliita, jos joskus sattuvat tulemaan myyntiin.
Alue tietysti ratkaisee.
Samalla rahalla olisi saanut omakotitalonkin mutta silloin olisi joutunut tinkimään sijainnista.
Kerrostaloista ei taas saa näitä neliöitä mitä meillä nyt on.
Että näinkin voi olla.
t. pk-seutulainen
Eikä kerrostalotkaan oikein muualla ole kuin Helsingin kantakaupunkialueella. Rivitalo kuitenkin on vähän sellainen köyhän miehen omakotitalo, tuskin kukaan jolla olisi varaa omakotitaloonkin, sellaista hankkii. Rivitalothan ei koskaan sijaitse ainakan isoissa kaupungeissa keskusta-alueella, eli ei ole sijaintietua kuten kerrostaloissa.
Ja me itse asutaan rivitalossa, mutta ei ollakana parempaa väkeä vaan ihan reilusti liian köyhiä Helsingistä ostamaan omakotitaloa, vaikka 2 akateemista työssäkäyvää taloudessa onkin...
Ovat törkykalliita, jos joskus sattuvat tulemaan myyntiin.
Alue tietysti ratkaisee.
että kyllä kai ne rakennusvuotenaankin olivat hienoja.
Aika moni (varakaskin) haluaa, että taloyhtiön palkkaama huoltoyhtiö hoitaa lumet ja nurmikot ja muut käytännön jutut. Itsellä ei ole aikaa, halua tai osaamista tai mitään niistä. Sitä paitsi rivariasunnon voi huolettomammin jättää tyhjilleen kesäksi, kun lähtee landelle tai veneilemään.
Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa on tällaisia rivitaloyhtiöitä pilvin pimein eri puolilla. Sellaisissakin kaupunginosissa, ettei ihan heti tule ajatelleeksi.
Pk-seudulla ja isoissa kaupungeissa (siis Suomen mittapuun mukaan isoissa) rivarit ovat aina olleet haluttuja varakkaidenkin keskuudessa. Vain pikkukunnissa ne mielletään kunnan vuokrataloiksi, joita usein ovatkin näissä paikoissa.