Onko rivari ollut ikinä paremman väen asumismuoto?

Ovat törkykalliita, jos joskus sattuvat tulemaan myyntiin. Alue tietysti ratkaisee.

rivarit on paljolti paremman väen kämppiä, maaseudulla taas ei. Voi rivarialue tietty olla ihan kivaakin seutua, esim. mä vietin lapsuuteni kouluikään asti tosi kivalla rivarialueella.

Eivät kaikki halua asua omakotitalossa! Mikä ihme harhaluulo tämäkin on, ihan kuin että kaikki haluavat mieluummin tyttöjä kuin poikia.



Rivitalossa on parhaassa tapauksessa huoletonta asua, huoltoyhtiö tekee talonmiehen hommat, ei tarvitse itse lapioida lunta tai leikata ruohoa. Taloyhtiö hoitaa korjaukset.



Nimim. Kokemusta on yli 20:lta vuodelta

että rivarit ovat vain köyhille, joiden rahat eivät riitä omakotitaloon, koettakaapa ostaa rivari vaikkapa Espoon Nuottaniemestä. Voipi av-mamma hämmästyä!

kysymys: Miksei tehty samantien omakotitaloja? Onko mitään tietoa?





no ihan siksi, ettei ennen, kuten ei vielä nykyisinkään, kaikki halua asua omakotitalossa. voitko sinä kuvitella?

rivariasunto maksaa yli 700 000€, jos joskus vain vapautuu.

esim. 70-luvulla Puijonlaaksossa. Sinne muutti paljon lääkäreitä ja professoreita.

70-luvulla sellainen kaksi- (tai kellarikerroksen kanssa kolmi-)kerroksinen rivari oli suurissa kaupungeissa todella tavoiteltu asumismuoto. omakotitalon ihannointi alkoi vasta 80-luvulla.

Rivitalo-osakkeemme hinnalla saisi täältä pääkaupunkiseudullakin kivan omakotitalon. Meitä sellainen ei ole kuitenkaan koskaan houkutellut juuri siitä syystä, ettei meillä ole halua huolehtia yksin lumitöistä, ruohonleikkuusta ja erilaisista huoltotöistä. On luksusta, kun voi tulla hyvin hoidettuun pihapiiriin, jossa ainakin meillä on riittävä kaistale omaa merenrantaa ja omaa rauhaa.



Miksi ihmeessä asiat pitäisi tehdä hankalammin?

Rivitalo-osakkeemme hinnalla saisi täältä pääkaupunkiseudullakin kivan omakotitalon. Meitä sellainen ei ole kuitenkaan koskaan houkutellut juuri siitä syystä, ettei meillä ole halua huolehtia yksin lumitöistä, ruohonleikkuusta ja erilaisista huoltotöistä. On luksusta, kun voi tulla hyvin hoidettuun pihapiiriin, jossa ainakin meillä on riittävä kaistale omaa merenrantaa ja omaa rauhaa.

Miksi ihmeessä asiat pitäisi tehdä hankalammin?

nuo tyot ulkoistaa, niin meilla on tehty.

Aika moni (varakaskin) haluaa, että taloyhtiön palkkaama huoltoyhtiö hoitaa lumet ja nurmikot ja muut käytännön jutut. Itsellä ei ole aikaa, halua tai osaamista tai mitään niistä. Sitä paitsi rivariasunnon voi huolettomammin jättää tyhjilleen kesäksi, kun lähtee landelle tai veneilemään.

Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa on tällaisia rivitaloyhtiöitä pilvin pimein eri puolilla. Sellaisissakin kaupunginosissa, ettei ihan heti tule ajatelleeksi.

Pk-seudulla ja isoissa kaupungeissa (siis Suomen mittapuun mukaan isoissa) rivarit ovat aina olleet haluttuja varakkaidenkin keskuudessa. Vain pikkukunnissa ne mielletään kunnan vuokrataloiksi, joita usein ovatkin näissä paikoissa.

rivarimme hinnalla olisi saanut hulppean omakotitalon hyvällä sijainnilla. Halusimme kuitenkin hulppean rivarin hyvällä sijainnilla huoltoyhtiöineen, emme halua asua omakotitalossa. Vietämme paljon aikaa mökillä ja matkoilla, rivari on niin helppo jättää tyhjilleen. Ja ongelmien sattuessa yksi soitto huoltoyhtiölle/isäinnöitsijälle riittää - ja kaikki hoituu mnaksamalla se yhtiövastike kerran kuussa :)

Aika hassu ajatus, että kaikki haluaisivat omakotitaloon jos vain pääsisivät.

80-luvulla että jos oli joku "rikas" ihminen niin hänellä sanottiin olevan "rivitalon pätkä" kyllähän sitä oli köyhät vuokralla kerrostalossa, mutta yleensä omistusasunto miellettiin aina rivitaloksi ja että se on kalliimpi kuin esim. kerrostalo. Omakotitalo taas ei ollut mitään jos se ei ollut ihan uusi ja iso, kyllähän tuolla kehäkolmosen toisella puolella ennen oli hyvinkin yleistä asua vanhassa rintamamiestalossa tai muussa suvun vanhassa talossa, jopa vanhemman sukupolven kanssa samassa talossa, ei siinä mitään hohtoa ollut. Sitten jos joku rakensi jostain valkoisesta tiilestä talon, niin se voitti rivitalon, mutta sehän oli aika harvinaista vielä silloin. Se "rivitalon pätkä" kuulosti aina jotenkin hienommalta.

80-luvulla että jos oli joku "rikas" ihminen niin hänellä sanottiin olevan "rivitalon pätkä" kyllähän sitä oli köyhät vuokralla kerrostalossa, mutta yleensä omistusasunto miellettiin aina rivitaloksi ja että se on kalliimpi kuin esim. kerrostalo. Omakotitalo taas ei ollut mitään jos se ei ollut ihan uusi ja iso, kyllähän tuolla kehäkolmosen toisella puolella ennen oli hyvinkin yleistä asua vanhassa rintamamiestalossa tai muussa suvun vanhassa talossa, jopa vanhemman sukupolven kanssa samassa talossa, ei siinä mitään hohtoa ollut. Sitten jos joku rakensi jostain valkoisesta tiilestä talon, niin se voitti rivitalon, mutta sehän oli aika harvinaista vielä silloin. Se "rivitalon pätkä" kuulosti aina jotenkin hienommalta.

Että joillakin paikkakunnilla on köyhille rivitaloja, se kuulostaa ihan hassulta. Mun lapsuudessa ja nuoruudessa rivitaloihin ei köyhillä ollut mitään asiaa, ankeat kerrostalot oli niitä köyhien vuokra-asuntoja.

Kaikki asumismuodot jaottuvat kaikenlaisen väestön kesken. Vuokralla asuu jokaisessa asumismuodossa porukkaa laidasta laitaan, hyvätuloisista akateemisista sosiaalirahoituksella asuviin ja eläviin.



Meillä on esimerkiksi sosiaalipuolen asunnoissa rivitaloasuntoja suurin osa vammaisille, vanhuksille, maahanmuuttajille, päihderiippuvaisille, sosiaalisina vastaanottokoteina, lastenkotiasuntoina, nuorisokotiasuntoina.



Rivitaloasunnot toimivat sellaisessa tarpeessa paremmin kuin omakotitalomuoto tai kerrostalo.



Tällä palstalla on ilmeinen tarkoitus aiheuttaa ihmisille pahaa mieltä tuollaisilla lapsellisilla keskusteluilla.



Ihmisellä, joka tänne tekee tietynlaisia aloituksia, on varmasti pahaolo itsensä kanssa, eikä elämää ole tullut vielä nähtyä ja koettua kuin oman navan tuijotuksella.

Minä asun kerrostalossa, jonka osakkeen hinnalla saisi aika hulppean omakotitalon, esim. Espoosta.

Omakotitalossa vaan ne rempat on kalliita. Katot,putkirempat ja ym.

Turussa on perinteisesti ollut paremman väen rivitaloasutusta, esim. Suikkilassa ja Uittamolla. Itsekin olen tällaisessa rivarissa asunut, kymmenen asunnon pätkässä oli mm. kolme juristiperhettä ja kolme lääkäriperhettä.

Minusta tuo ajattelutapa, että omakotitalo olisi jotenkin erityisen hieno asuintapa on aika maalainen.



Edelleenkin asun rivitalossa, omakotitaloon (ainakaan mihinkään pellolle rakennettuun uudislähiöön) minua ei saisi ikinä.

Rivitalo-osakkeemme hinnalla saisi täältä pääkaupunkiseudullakin kivan omakotitalon. Meitä sellainen ei ole kuitenkaan koskaan houkutellut juuri siitä syystä, ettei meillä ole halua huolehtia yksin lumitöistä, ruohonleikkuusta ja erilaisista huoltotöistä. On luksusta, kun voi tulla hyvin hoidettuun pihapiiriin, jossa ainakin meillä on riittävä kaistale omaa merenrantaa ja omaa rauhaa.

Miksi ihmeessä asiat pitäisi tehdä hankalammin?

Asumme omakotitalossa kaupungin keskustassa merenrantatontilla ja mieheni on luksuksena palkannut henkilökuntaa hoitamaan puutarhan ja keittiötyöt ja lastenhoidon. Emme halua jakaaa seiniä vieraiden ihmisten kanssa. Seinäntakana voivat asentaa kuulolaitteita ja kameroita kyttäämismilessä.

Meillä on tukeva rauta-aitaus suojaamassa yksityisyytemme ja korkeluokkainen valvontajärjestelmä suojaamassa turvallisuutemme.

En halua kertoa hintoja, ettei teille tule kade olo.

tietyissä osissa espoota ja helsinkiä rivitalot on todellakin paremman väen asumuksia. Hinnat alkavat 300 000 eurosta, joten ihan tyhjätaskulla ei niihin ole todellakaan varaa.



Asia riippuu ihan siitä, missä sattuu asumaan. Jos asut jossain peräkylillä, niin siellähän saa tontinkin muutamalla tonnilla. Okt ei ole Suomessa todellakaan mikään varallisuuden mitta jos ajattelee koko maata. Maaseudulla saa monta omakotitalo esim. espoossa sijaitsevan uuden kerrostaloasunnon hinnalla!

Rahat kyllä riittäisi omaan taloon, tai sen rakennuttamiseen, mutta haluttiin muuttaa uuteen rivitaloon, johon ihan samalla tavalla saatiin valita kaikki materiaalit kuin omakotitaloon olisi saanut. Meillä on mökki toisella paikkakunnalla, samoin yksi suvun talo huolehdittavana joten ei ole mitään halua tehdä yhtään enempää pihahommia (ne ruohonleikkuut tai lumityöt) eikä myöskään palkata sitä varten väkeä, kuten täällä on ehdoteltu. Matkustellaan muutenkin paljon, joten on huoletonta lähteä, kun tietää että pihapiirissä liikkuu muitakin asukkaita. Tämä asumismuoto on meille kaikkein paras, viihdytään!



Sitä vain on erittäin vaikea omakotitaloissa asuvien uskoa, olen huomannut! Tällä meidän uudella asuinalueella tuntuu osa okt-asukkaista suhtautuvan meihin kuin toisen luokan kansalaisiin, ts. ajattelevat varmasti että meillä ole rahaa asua omakotitalossa. Suhtautumisen huomaa monesta seikasta, sivulauseista, vihjeistä jne. kun ollaan tekemisissä esim. puistossa, päiväkodin eteisessä, lasten harrastuksissa jne. Mutta enpä ala heille selittämään yhtään mitään siitä, miksi ollaan valittu rivitalo. Ihan heidän häpeänsä, jos katsovat että vain uudessa kivitalossa asuvat ovat kunnon ihmisiä...