Kasvatustieteen proffa ja arvostettu lahjakkuustutkija lähettää palsta mammoille terveisiä!
Kommentit (34)
"Mies teki kovasti töitä ja vaimo jäi hoitovapaalle. Seuraava lause mykistää: "Kaiken he tekivät ilman ulkopuolista apua".
Ajatella, kaksi nelikymppistä ja vauva takkatulen loimussa, aivan yksin! Missä viranomaisapu viipyi!"
haluaisin kuulla yksityiskohtaisesti, miten me kasvatamme tällaisia miehiä. Juu, "paapomalla", mutta mitä paapominen tarkoittaa? Missä menee paapomisen ja empatian raja? Missä menee normaalin ei-paapomisen ja ankaran kasvattamisen raja?
Tämä on samanlainen keskustelu kuin se, että lapsi tarvitsee rakkautta ja rajoja. Eri ihmisille rakkaus ja rajat tarkoittavat eri asioita. Toisille ihmisille rakkaus on sitä, että saa piiskaa, toisille ihmisille rakkaus on paapomista.
kirjoittaa aina hyvin ja aina oleellisista asioista.
lisään tuhon mielipiteenäni, samanlaisia "pullamössö" naisia löytyy myös mitä tuossa on kuvattu
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/kolumnit/korvien-valin-kestavyysvaj…
Korvien välin kestävyysvaje
perjantai 11.01.2013 Kommentit1
Helsingin Sanomissa oli vuoden alkupäivinä kaksi miestoimittajien kirjoittamaa juttua, joita en aluksi tahtonut uskoa vakavasti kirjoitetuiksi.
Toinen juttu käsitteli asevelvollisuutta ja toinen miestä, joka yritti tappaa vaimonsa. Jutuissa ymmärrettiin ja surkuteltiin miesparkoja, joilta oli viety "oma tila" ja "yksilön oikeudet".
Nuori toimittaja vertasi armeijaa palkattomaan pakkotyöhön, joka tuo "voimakkaita rajoituksia yksilön mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan elämäänsä". "Oikeuksiin kajotaan erittäin järeästi, vaikka yhteiskuntamme rakentuu muuten yksilönvapauteen". Armeija on Suomen räikein miehiä sortava tasa-arvo-ongelma, toimittaja kirjoittaa.
Armeijaa ei tarvitse käydä, jos on psyykkisesti tai fyysisesti sairas. Nykyarmeija tarjoaa miehille apua, jopa hoivaa. Iso joukko tuhansista vuosittain palvelunsa keskeyttäneistä on kuitenkin terveitä lellipoikia, jotka eivät pysty nukkumaan muiden kanssa tai olemaan erossa äidistä.
Armeija tai sivari olisi viimeinen mahdollisuus kasvaa aikuiseksi, ymmärtää, että oikeuksien lisäksi ihmisellä on velvollisuuksia. Perusvelvollisuus on oppia huolehtimaan itsestään.
Liian moni nuorimies on kasvatettu paapomalla valittajaksi, itsekkääksi viihteen suurkuluttajaksi, jolle arkielämä velvollisuuksineen on helvetti.
Moni asettaa itselleen epärealistisia tavoitteita, pitää tulla rikkaaksi ja kuuluisaksi, kaikkien ihailemaksi sankariksi. Kun harhat haihtuvat, katoaa elämänhalu. Sairaseläkeläisten armeijat kasvavat.
Toisessa koko sivun jutussa kerrottiin nelikymppisestä keskiluokkaisesta Petristä, joka "nauraa herkästi, pistää illalla tulen takkaan ja katsoo tv-sarjoja". Tylsä arki ja melko tuore avioliitto alkoivat ahdistaa Petriä ja "elämästä katosi rentous".
Petri alkoi "kuormittua henkisesti", tuntui, "ettei hänellä ollut omaa tilaa". Miehen ja vaimon välissä oli suuri ongelma, vauva, jota vaimo hoiti ja syötti kaavamaisen päivärytmin mukaisesti, vaikka mies vaati "rennompaa menoa".
Mies teki kovasti töitä ja vaimo jäi hoitovapaalle. Seuraava lause mykistää: "Kaiken he tekivät ilman ulkopuolista apua".
Ajatella, kaksi nelikymppistä ja vauva takkatulen loimussa, aivan yksin! Missä viranomaisapu viipyi! Sanallakaan ei puhuta isyyden ilosta, ei oman lapsen tuomasta onnesta.
"Normimukava elämä" ei peittänyt enää Petrin ahdistusta, vaan hän yritti tappaa yöllä vaimonsa. Pitkän kamppailun jälkeen nainen selvisi. Hän heitti miehen ulos kodista, petivaatteet Petri sai mukaansa - Ikean kassissa. Voiko miestä pahemmin nöyryyttää tappoyrityksen jälkeen! Eikö edes Stockmannin tai Finnairin kassia löytynyt? Nainenhan oli säälimätön peto!
Toimittaja kertoo tunteellisesti miesparasta, joka joutui asumaan kaveriensa nurkissa, kunnes vaimo otti hänet takaisin.
Luonnevikainen olisi tarvinnut ajoissa hoitoa.
Miksi "normielämä" on niin monelle ylivoimaista?
Suomen pahin kestävyysvaje ei ole valtiontaloudessa, vaan aikuisten vauvojen korvien välissä. Eivät he tyhjästä ole syntyneet, olemme kasvattaneet heidät sellaisiksi.
Kari Uusikylä
Kirjoittaja on kasvatustieteen emeritusprofessori
lasta opeteta tekemään asioita ja kantamaan vastuuta teoistaan. Joillakuilla tämä jatkuu aikuisuuteen asti; ensin äiti tekee kaiken poikansa puolesta ja sitten vaimo.
HS:n jutussa tosin vaikutti, että vaimo oli aika vaatelias, mutta ehkä 40-vuotiaan miehen olisi pitänyt saada suunsa auki ja vetää omat rajansa, jos otti tiukille. Sitähän se vastuunotto myös on, että kykenee huolehtimaan itsestään.
Go Kari go, olet todella viisas mies!
tekeminen - siis tässä yhteydessä perheen pyörittäminen - ei muuten ole mitenkään vanha, vaan oikeastaan aika uusi asia.
tunne nykyarmeijaa.
Ongelmat eivät tule nukkumisesta samassa tilassa 10 muun kanssa tai erosta äidistä tai edes siitä, että ei ole omaa tilaa vaan siitä, että armeijassa moni kokee oman elämänsä olevan tarkoituksetonta. Kun 6 kk ajan koulutetaan tapettavaksi (ei suinkaan tappajaksi), niin vahvemmankin mielenterveys järkkyy.
Armeija on pääosin odottamista ja yllättäviä negatiivisia kokemuksia tyyliin "seisotte siinä kasarmin edessä niin kauan, että lomabussit ehtivät lähteä, saatte sitten ihan itse keksiä, miten pääsette lomille. Lisäksi saatte rangaistuksen siitä, että varasitte paikan lomabussiin, mutta ette ilmestyneet paikalle".
Kyse on selkeästä vitutuksen siirtämisestä seuraaville, ei miehiksi kasvattamisesta tai edes maanpuolustuksesta.
En pistäisi kovin suurta painoa jossain pikkukylän paikallislehdessä olleelle jutunpätkälle.
Veikkaanpa, että Uusikylä tarkoitti juuri sitä, mihin viittaat. Terveisiä pojallesi ja tsemppiä elämään!
tunne nykyarmeijaa. Ongelmat eivät tule nukkumisesta samassa tilassa 10 muun kanssa tai erosta äidistä tai edes siitä, että ei ole omaa tilaa vaan siitä, että armeijassa moni kokee oman elämänsä olevan tarkoituksetonta. Kun 6 kk ajan koulutetaan tapettavaksi (ei suinkaan tappajaksi), niin vahvemmankin mielenterveys järkkyy. Armeija on pääosin odottamista ja yllättäviä negatiivisia kokemuksia tyyliin "seisotte siinä kasarmin edessä niin kauan, että lomabussit ehtivät lähteä, saatte sitten ihan itse keksiä, miten pääsette lomille. Lisäksi saatte rangaistuksen siitä, että varasitte paikan lomabussiin, mutta ette ilmestyneet paikalle". Kyse on selkeästä vitutuksen siirtämisestä seuraaville, ei miehiksi kasvattamisesta tai edes maanpuolustuksesta.
Mikä lie kioskinpitäjä, joka luule olevansa suurikin ajattelija.
"Sanon tämän nyt ironisella äänellä."
En pistäisi kovin suurta painoa jossain pikkukylän paikallislehdessä olleelle jutunpätkälle.
tekeminen - siis tässä yhteydessä perheen pyörittäminen - ei muuten ole mitenkään vanha, vaan oikeastaan aika uusi asia.
huolehtiminen on aika uusia asia. Aikaisemmin nuorilla perheillä oli vastuunsa naimattomista tädeistä/sedistä, omista vanhemmista ja isovanhemmista sekä mahdollisesti omista sisaruksista. Kun talouteen kuului kehitysvammainen veli, kaksi vuodepotilaana olevaa vanhusta ja 3 omaa lasta, oli takuuvarmasti raskaampaa kuin perheissä nyt on.
Veikkaanpa, että Uusikylä tarkoitti juuri sitä, mihin viittaat. Terveisiä pojallesi ja tsemppiä elämään!
tunne nykyarmeijaa. Ongelmat eivät tule nukkumisesta samassa tilassa 10 muun kanssa tai erosta äidistä tai edes siitä, että ei ole omaa tilaa vaan siitä, että armeijassa moni kokee oman elämänsä olevan tarkoituksetonta. Kun 6 kk ajan koulutetaan tapettavaksi (ei suinkaan tappajaksi), niin vahvemmankin mielenterveys järkkyy. Armeija on pääosin odottamista ja yllättäviä negatiivisia kokemuksia tyyliin "seisotte siinä kasarmin edessä niin kauan, että lomabussit ehtivät lähteä, saatte sitten ihan itse keksiä, miten pääsette lomille. Lisäksi saatte rangaistuksen siitä, että varasitte paikan lomabussiin, mutta ette ilmestyneet paikalle". Kyse on selkeästä vitutuksen siirtämisestä seuraaville, ei miehiksi kasvattamisesta tai edes maanpuolustuksesta.
samalla tavalla nämä mamman lökäpöksyt kokee ihan kaikesta.
Työ on tarkoituksetonta, seurustelu on tarkoituksetonta.... Kaikki mistä ei saa itse määrätä tai mikä ei välittömästi koidu omaksi suureksi hyödyksi on tarkoituksetonta.
Mikä lie kioskinpitäjä, joka luule olevansa suurikin ajattelija.
"Sanon tämän nyt ironisella äänellä."
En pistäisi kovin suurta painoa jossain pikkukylän paikallislehdessä olleelle jutunpätkälle.
vaikka en kioskinpitäjä olekaan, ei ole kyllä mikään yleisesti tunnettu tyyppi eikä kuulu mitenkään yleissivistykseen tietää kuka on kari uusikylä
Veikkaanpa, että Uusikylä tarkoitti juuri sitä, mihin viittaat. Terveisiä pojallesi ja tsemppiä elämään!
tunne nykyarmeijaa. Ongelmat eivät tule nukkumisesta samassa tilassa 10 muun kanssa tai erosta äidistä tai edes siitä, että ei ole omaa tilaa vaan siitä, että armeijassa moni kokee oman elämänsä olevan tarkoituksetonta. Kun 6 kk ajan koulutetaan tapettavaksi (ei suinkaan tappajaksi), niin vahvemmankin mielenterveys järkkyy. Armeija on pääosin odottamista ja yllättäviä negatiivisia kokemuksia tyyliin "seisotte siinä kasarmin edessä niin kauan, että lomabussit ehtivät lähteä, saatte sitten ihan itse keksiä, miten pääsette lomille. Lisäksi saatte rangaistuksen siitä, että varasitte paikan lomabussiin, mutta ette ilmestyneet paikalle". Kyse on selkeästä vitutuksen siirtämisestä seuraaville, ei miehiksi kasvattamisesta tai edes maanpuolustuksesta.
koska siten kasvaa pojista miehiä?
Tiedätkö, että juuri ne armeijan käyneet sitten 10-20 vuotta myöhemmin osaavat käyttää asetta juuri siihen, mihin pitääkin eli perheen lopettamiseen. Sen he oppivat armeijassa tehdessään asioita, joilla ei ole mitää tekemistä maanpuolustuksen kanssa vaan käskijän sairaan egon pönkittämisen.
Armeijan tulisi muuttua yhteiskunnan mukana, ei jämähtää 50-luvulle. Ensimmäinen asia voisi olla inhimillinen kohtelu. Se voisi lopettaa vuotuiset itsemurhat: jokaisesta armeijaan lähtevästä erästä 1-5 tappaa itsensä. Siis nimenomaan ne, jotka eivät ole reppanoita läskejä vaan niitä, jotka pääsevät jopa RUKhon asti.
Mikä lie kioskinpitäjä, joka luule olevansa suurikin ajattelija. "Sanon tämän nyt ironisella äänellä."
En pistäisi kovin suurta painoa jossain pikkukylän paikallislehdessä olleelle jutunpätkälle.
vaikka en kioskinpitäjä olekaan, ei ole kyllä mikään yleisesti tunnettu tyyppi eikä kuulu mitenkään yleissivistykseen tietää kuka on kari uusikylä
Uusikylä on harvinaisen viisas mies.
Ei mitään lisättävää kirjoitukseensa. Amen.
eihän sillä ole mitään käsitystä esimerkiks nykyarmeijasta