Pidän meikittömän vapaapäivän, ja voi ei!

koska itsellänikin on tuo atopia, joka onnekseni on siirtynyt kasvoista muualle kroppaan.

Lähinnä kohdistin kysymykseni näille, joilla on periaatteessa terve iho ilman varsinaista sairautta.

Heidän kohdallaan nuo silmäpussit, laikut, näpyt, yms. voisivat hävitä.

t. se pitkän kysymyksen kirjoittaja

Rosacea on ihosairaus joka ei johdu meikeistä. Samoin se että silmien alla on niin ohut iho että siniset laskimosuonet näkyyy läpi on jo lapsena mulla ollut ominaisuus, joka tuskin meikin pois jättämisellä paranee. Itselläni ainakin oli siis nämä ongelmat jo ennen kuin edes aloitin meikkaamista. Meikkauksen aloittamienn ei ole vaikuttanut ihoon mitenkään.

Omaan ihooni meikki jopa auttaa, suojaa pakkaselta ym. Olen usein kokeillut pitkiä jaksoja ilman meikkiä, mutta meikittömyys muuttaa naamaa pikkuhiljaa vielä kamalammaksi suohirviöksi.

Mullee taas käy niin, että jos meikkaan, tunnen sen peilistä katsovan olion olevan ihan joku muu kuin minä.

Ette te ole rumia tai sairaan näköisiä, olette vain luoneet itsestänne erilaisen kuvan itsellenne ja muille.

Tunnistin kyllä itseni, on minultakin kysytty, oonko ihan kunnossa, kun sattumalta käväisin pikaiseen lähikaupassa ja törmäsin siellä kaveriini :-) Ennemminkin uskon, että kyse on siitä, että on ERI näköinen, kuin PAHAN näköinen. Hope so :-)



Yritän just sovitella ulkonäköpaineita ja identiteettiäni sievänä meikattuna naisena. Miksi en usko kelpaavani laikukkaana ja ilman rajauksia? Miksi rakastan valokynääni enemmän kuin hammasharjaa? Miksi näen painajaisia, että olen töissä meikittä ja se tuntuu pahemmalta kuin ne nuoruuden unet, joissa olin koulussa alasti!



Olen 40v nainen, enkä tästä nuorru. Haluanko orjuuttaa itseni yhä lisääntyvään ehostukseen, kilojen vahtimiseen, hiusten värjäämiseen? Tietysti mantra on, että itseni takia meikkaan ja nautin siitä naisellisuudesta ja hemmottelusta, mutta onko se niin?



Miksen vaikka lukisi kirjaa sen sijaan, että kulutan vartin aamustani peilin edessä, miksi maantienharmaa ponnari on huonompi kuin raidoitettu ja muodikkaasti leikattu kiiltävä kampaus? Miksi puunaan itseäni, kun en muuten ole juuri lainkaan esteetikko???



Onko vastaus niin yksinkertainen, että saan enemmän tyydytystä, kun näen itseni peilistä laitettuna, peitettynä, siloitettuna kuin kärsin sen peilikuvan aikaansaamiseksi kuluneesta ajasta, vaivasta ja rahasta. Ehkä sitten olenkin enemmän (ja mieluummin!) turhamainen ja pinnallinen enkä se rohkea, paljaskasvoinen, muiden ajatuksisa piittaamaton nainen.



Tämmöisiä olen tässä miettinyt :-)

Menen meikittä. Aina tulee saikkua.

Pitääpä kokeilla

En kylläkään värivoiteita ja BB tyylisiä, ainoastaan silmiin ja poskiin jne.

Nyt en käytä kuin juhlissa ja saan kehuja, kuinka kaunis iho minulla on?!

Ihan tavallinen iho se minun mielestä on, mutta jostakin syystä se kuulemma on muiden silmissä ilman meikkiäkin hyväkuntoinen.

Kannattaakohan sitä meikkiä laittaa naamaansa?

Puhdistus, suojaus auringolta ja kostutus.

Aikaisemmin pidin meikitöntä peilikuvaa kauhistuksena, mutta kun olen nykyään suurimman osan ajasta ilman meikkiä, niin olen jo tottunut ja meikitön peilikuva on ihan kiva.

Ainut paha on se että olen todella kalpea, kun on sellainen Irlantilastyylinen iho. Kun ei ole meikkiä niin se korostuu.

Ja tykkään peilikuvastani. Tuo on ihan tottumisasia. Tietysti oma naama näyttää kauhealta, jos on tottunut näkemään sen vain meikin takaa.



Meikki on feikkikauneutta!

Menen meikittä. Aina tulee saikkua.

hahahahaha kohtalontoveri :D

joo näytän ilman meikkiä kamalalta. tummat silmänaluset, laikukas iho, epäpuhtauksia.. kalmankalpea.

Ja tykkään peilikuvastani. Tuo on ihan tottumisasia. Tietysti oma naama näyttää kauhealta, jos on tottunut näkemään sen vain meikin takaa.

Meikki on feikkikauneutta!

Jos on sellaisessa työssä, että huoliteltu ulkonäkö on oltava, ei suomalaisella valjulla "luonnonkauneudella" pärjää. Minullekin on työnantaja suonut pitkän katseen kun saavuin töihin ilman meikkiä. Olin väsynyt enkä jaksanut aamulla meikata. Usko pois, kaikki ei olla luonnonkauniita, eikä edes tavallisen näköisiä ilman meikkiä.

Mietipä vaikka lentoemäntää joka ei meikkaa, varsinkin valkoripsinen suomalaisnainen, ei kovin edustavaa... tummat naiset pärjäävät ilman meikkiä, ihostakaan ei kuulla kaikki läpi.

Naapurissani asuu "ruma" nainen. Huono rokonarpinen iho, valkoinen väritys naamassa. Jos meikkaisi, voisi näyttää terveemmältä. On muuten hoikka ja urheilee. Uskonto varmaan kieltää meikkaamisen.

Siinä ne tärkeimmät.

En ole varsinaisesti minkäännäköinen, enkä jaksa / osaa meikata, mutta ihan hyvä flaksi aina käynyt. Kun vaan hymyilee, liikkuu itsevarmasti ja katsoo kanssaihmisiä silmiin.

Ja tykkään peilikuvastani. Tuo on ihan tottumisasia. Tietysti oma naama näyttää kauhealta, jos on tottunut näkemään sen vain meikin takaa.

Meikki on feikkikauneutta!

Minä tykkään ihan peilikuvastani ilmankin meikkiä, mutta koska rakastan kauneutta kaikissa asioissa, olipa kyse arkkitehtuurista, sisustusesineistä, vaatteista tai omasta naamastani niin tykkään laittaa itseni kauniiksi. Ja tykkään katsella kauniita vaatteita ja meikkejä muillakin - tosin ei meikittömätkään toki mun silmää särje. Tiedän että meikillä luotu tehostusefekti on feikkiä, mutta mitä siitä sitten, samalla tavalla on feikkiä ostaa vaatteita jotka korostaa kropan hyviä puolia ja peittää huonoja.

Näytän meikittä ihan siltä yhdeltä räppäriltä, mikä se nyt on..redrama. Ripset erottuu vaaleina, samoin kulmat, naama on valkoinen ja punakka..mutta huulet sitten taas ihan punaiset aina, tähän kun vielä lisätään kasvoissa oleva syntymämerkki niin kivalta näyttää.

Kun taas laitan meikkivoidetta, pritän sen syntymämerkin, huuliin vähän kiiltoa tai punaa taittamaan sitä huulten omaa punaisuutta ja väriä kulmiin ja silmiin niin olen ihan kivan näköinen blondi. En ihan heti menis vaikkapa uudelle miehelle näyttämään meikitöntä luukkia;) onneksi oma ukko jo tietää karun totuuden.

peittäisi aknearvet? Naama täynnä arpia ja tähän mennessä en ole löytänyt meikkivoidetta joka peittäisi ne. Arvet on tosi syvät...

Pienelläkin meikillä ihan kaunis mutta ilman meikkiä äärimmäisen mitäänsanomaton:



Kelmeä kellertävä iho, nenä ja poskipäät punaisen kiiltävät

Tummat silmänaluset ja silmäpussit

Pienet, kapeat huulet

Värittömät, lyhyet, ohuet ripset



Arkimeikkiin kuuluu: Bb voide, huulirasva, rajaus + ripsiväri

Ja sit ku haluun olla tosi kaunis niin sit lisäksi valokynää, kissansilmärajaukset, vaaleaa luomiväriä, huuliin rajaukset ja puna.

ilman meikkiä.

Oon pitänyt sitä aina tosi iäkkäänä, siis reilusti päälle nelikymppisenä ja ryppyisenä ja kuivana ulkonäöltään.



Nyt näytti kymmenen vuotta nuoremmalta ja ihan fressiltä ilman mitään meikkiä!!

mieskin vaikuttaa asiaan, en halua että vilkuilee muita siispä meikkaan.



Ihan rehellisesti jos sanotaan

Muistan kuinka kerran koulussa tulin aamusta uimahalliin liikuntatunnille ilman meikkiä (muilla näytti olevan täydet meikit naamassa), kaverit kyselivät kuinka ihmeessä näytän niin sairaalta... ajattelin sitten että kaipa sitä voisi kokeilla, ja valittelin opettajalle flunssaa - täydestähän se meni :D

Joskus olen kokeillut ripsiväriä ja olen näyttänyt kamalalta! Jotenkin epäsiistiltä. Miehenikään ei pidä meikkinaamioista. Helppoa minulle!

Tai et ikinä katso peiliin aamulla ilman meikkiä?

Vai miksi asia selvisi sinulla vasta nyt?

ikäsi?

niin vieraantunut omasta itsestään, että ei tiedä miltä näyttää ilman että pitäisi jonkun erillisen "meikittömän päivän".