Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sairastuin enkä pääse isäni hautajaisiin
10.01.2013 |
Ensin oli lapset kipeänä (toisella vielä vähän lämpöä mutta muutoin ok) ja nyt mulla tosi huono olo. Mies ei oikeastaan tunne sukuani ollenkaan, toki on isäni tavannut muutamia kertoja, äitiäni hieman useammin. Vanhempani ovat kuitenkin eronneet ja tuntuisi tosi hullulta lähettää mies yksin sinne.
Mitä ihmettä teen, laitanko lähetin viemään kukat ja ostan siihen kylkeen adressin? Kenelle osoitan adressin kun ei oikein lähisukuakaan ole kun olen ainut lapsi, yksi velipuoli kyllä on, siis isäni poika.
Isäni ei kauhean läheinen ollut mutta tuntuukohan minusta myöhemmin kovin pahalta että en hautajaisiin mennyt?
Toki voihan olla että la-aamuna olo on jo terve mutta jos menee saman kaavan mukaan kuin lapsilla niin oksennan vielä la-iltanakin.. :/
Kommentit (33)
minä kyllä todellakin menisin isäni hautajaisiin todella itsekäs ja inhottava ihminen, jos itse et mene.
Etkö yhtään kunnioita isääsi? :(
Se mitä minä tekisin on oikein ja kaikkien muiden on toimitava samoin.
On ihmisiä, jotka ei ole vanhempiensa kanssa tekemisissä vuosikausiin ja sitten pitä mennä "rakkaan omaisen" hautajaisiin. Oksettavaa tekopyhyyttä.
Ei se vainaja tiedä ketä on paikalla. Ketä oikein palvotte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kertoi aloituksessaan, että hänellä on myös lapsia. Lastensa ikää hän ei maininnut, mutta joka tapauksessa ko. vainaja oli siis lasten isoisä.
Vainaja ei tietenkään tiedä, ketä siellä hautajaisissa on. Hautajaiset ovat jokaisen ihmisen viimeinen juhla - vainaja vain ei itse "osallistu" niihin. Mutta hautajaiset olisivat olleet ap:n lapsille linkki isoisyyteen: juhla, jossa käydään läpi vaarin elämä. Muistellaan vaaria, kerrataan elämän kulku ja lopuksi (ainakin mielessä) sanotaan heipat vaarille.
Jos äiti ei ole ollut läheinen isänsä kanssa, pitäisi kuitenkin lapsilleen antaa tilaisuus osallistua vaarin muistojuhlaan.
Jos omainen ei ole "rakas", hautajaisiin voi silti mennä. Haudalla ei tarvitse itkeä, muistokukissa ei tarvitse olla liikuttavan valheellista värssyä. Hautajaiset ovat tilaisuus, joka on viimeinen sinetti lähteneelle ihmiselle. Hautajaisissa voi minusta vapaasti vaikka vihata vainajaa, jos se on päällimmäinen tunne.
Ei hautajaisia järjestetä vainajan vuoksi tai vainajalle. Kyllä ne ovat omaisten takia: omaa suruaan voi joko käsitellä tai olla käsittelemättä.
Ei alkeellisimpiakaan käytöstapoja.
Ihmisen kuollessa lähiomaiset järjestävät hautajaiset, jos ei omat lapset niin mahdollisimman läheiset. Kysymys on asioiden oikein tekemisistä ja loppuun saattamisesta. Hautajaisten ei tarvitse olla suureelliset eikä niihin tarvitse kutsua puolta maailmaa. Mutta järjestettävä ne on.
Miettikää omalle kohdallenne; kuolisitte eikä kukaan järjestäisi hautajaisia...
Ilmeisesti ei ihan kaikki kunnossa ollut tässä lapsuudenperheessä, jos siteet lähiomaisten välillä sitä luokkaa, ettei tuollaisen pikkuvaivan takia viitsi, tosiaan korostan sanaa VIITSI lähteä oman isän hautajaisiin. Pervoa ap, kuulostat ihan palstan työpaikkalintsareilta, jotka selittelee täällä että kun niin tuntuu flunssalta, koska omatuntoa kolkuttaa hakea feikkivaivan vuoksi saikkua. Jos sua ahdistaa mennä isäsi hautajaisiin, niin ole menemättä, mutta koita nyt miettiä, mikä se todellinen syy siellä taustalla on.
Itse menen aikanani tanssimaan haudalle, sairaana en mene ettei tule pahempaa tautia.
Isällä onkin todettu asbestoosi, joten pientä toivoa on ilmassa.
Ja ap:lle, laita miehesi sinne iskemään kimppu arkun kylkeen.
Hautajaisiin on pakko mennä, vaikka makaisit teho-osastolla letkuissa. Kyllä sitä sen verran pystyy. Jos synnytys osuu hautajaispäivälle, on synnytystä siirrettävä. Matkan pituus ei saa olla este.
En ymmärrä tuollaista pakko-meininkiä.
Kyllä se vainaja ymmärtää. Vainaja ei haluaisi,että joku vaarantaa oman ja toisten terveyden hänen hautajaistensa vuoksi. Menette sinne palvomaan muita hautajaisvieraita, jotta ei vaan tulisi jälkipuheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hautajaisiin on pakko mennä, vaikka makaisit teho-osastolla letkuissa. Kyllä sitä sen verran pystyy. Jos synnytys osuu hautajaispäivälle, on synnytystä siirrettävä. Matkan pituus ei saa olla este.
En ymmärrä tuollaista pakko-meininkiä.Kyllä se vainaja ymmärtää. Vainaja ei haluaisi,että joku vaarantaa oman ja toisten terveyden hänen hautajaistensa vuoksi. Menette sinne palvomaan muita hautajaisvieraita, jotta ei vaan tulisi jälkipuheita.
Ihmeissäni luin noita vastauksia, joissa sanottiin että totta kai pitää mennä. Mikä ihmeen urhollisuuden mittari se nykyään on, että joka paikkaan pitäisi mennä vaikka miten sairaana? Sairaana pitäisi levätä!
Itse olen ollut kovassa kuumeessa torstaista lähtien. Oon vuorotellen palellut ja hikoillut kovasti, lihakset on olleet jumalattoman kipeät. En ole kyllä jaksanut tehdä mitään muuta, kuin maata sängyssä ja siihen olen antanut itselleni luvankin. Jopa lukeminen tai television katsominen on särkenyt silmiin, joten niitäkään ei ole voinut tehdä. Nyt jos joku olisi tullut minulle sanomaan, että pakko mennä joihinkin hautajaisiin... Mun mielestä se on vaan omalla terveydellä leikkimistä, jos menee siunaustilaisuuteen hytisemään hautausmaalle. Siinä pahimmillaan ja hyvin todennäköisesti tartuttaa muitakin, myös ne suvun iäkkäimmät ja jopa ihan pienet lapset, joille tauti voi olla kohtalokaskin. Ai niin, mutta tietysti hautajaisiin pitää mennä, koska niin kuuluu tehdä ja vainaja on varmasti tosi vihainen, jos ei mene.
jotka kertoisivat, missä muistotilaisuus järjestetään jne.
Palstalla moni hakee lääkitystä suruunsa, eli he eivät voi siis mennä isän/äidin/oman lapsen hautajaisiin, koska ovat sairaita?
Moniko jättää menemättä oman puolisonsa hautajaisiin siksi, että on flunssaa? Ei se vainaja sitä tiedä, ketä on paikalla vai onko ketään, joten miksi siis turhaan vaivatua. Ja koko muistotilaisuussysteemi, aikansa elänyt jäänne. Helpompaa on papin kylmätiloissa siunata ja arkku voidaan kammeta samantien maan poveen. Pääsee leski ja lapset helpommalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äitinsä kuollessa noin 30v. Hän oli ihan OK väleissä äitinsä kanssa, mutta ei viitsinyt järjestää hautajaisia! Ilmoitti, että voitte pitää juhlan, jos tahdotte, mutta hänellä on muutakin tekemistä.
Joten ne hautajaiset oli ilman vainajan lasta ja lapsenlapsia. Kun sillä pojalla oli sinä päivänä kiireitä korttelikaukalopalloturnauksessa!
Nykyisin tehdään noin, ei pysähdytä omassa elämässä hetkeksikään. Vainaja monttuun ja se siitä.
En voisi kuvitella, että joku olisi niin outo, että menisi oksennuspussin kanssa takariviin istuskelemaan. Järkkyjä kommentteja. Jos on vain etova olo, niin sitten eri, mutta että jos ihan oksentaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- ehkä löydät siitä ajatuksia tai lohtua. Petri Laaksonen, ota hänet vastaan
menisin mun isän hautajaisiin vaikka pää kainalossa.
Välttelisin lähikontaktia muihin, mutta jos pystyisin palstaileen, kuten ap. niin luulisin pystyväni osallistumaan isäni hautajaisiinkin.
Todella painava syy pitäisi olla että jäisin isäni hautajaisista pois. Esim. että oisin sairaalaassa tai muuten lääkäriltä ehdoton kielto osallistua tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aamulla irtosi "limatulppa" ja supistelut alkoivat.
Siunaustilaisuus oli ortodoksinen, eli olisi pitänyt istua ja seistä ja istua ja seistä ihan jatkuvasti. Siihen en pystynyt, istuin kun muut meni ylös alas.
Haudalla korkeassa lumihandessa hoidin kuvaukset, oli mukava olla liikkeessä, ei supistelut niin haitanneet. Kun vihdoin ajettiin 100 km kotiin olinkin valmis lähtemään synnyttämään.
Alue: Aihe vapaa
Ei ole vainajan eikä omaisten kunnioittamista mennä tartuttamaan esim. norovirus muihin. Istua kirkossa oksennuspussin kanssa ja yökkiä. Varmaan vaippakin pitäis laittaa jos ripulia olis. Tai sitten rynniä vessaan vaikka kesken kukkienlaskun. Miettikää nyt maalaisjärjellä. Harmittaishan se, mutta sinne haudalle voi mennä myöhemminkin ja muistella vainajaa.