Miehen tulot nousevat - miten kulut pitäisi nyt jakaa?
Meillä on tilanne jossa mies on töissä ja minä opiskelen, ja käyn samalla töissä. Kulut on jaettu suunnilleen puoliksi, minä olen oman osani rahoittanut työnteolla ja opintotuella. Kulujenjakotapa on ollut suht oikeudenmukainen sillä miehelläkään ei ole ollut korkea palkka.
Nyt miehen palkka nousee 500-1000 euron välillä kuukaudessa, mikä on aika huima nousu. Tämä tuo mukanaan ongelmia: miehen mielestä kulut jaetaan edelleen puoliksi, ja vaikka minä en tätä tapaa täysin tyrmääkään, niin vähän se tuntuu epäreilulta että minä vietän kaikki vapaapäivät töissä että saan maksettua puolet kaikesta. Seuraava ongelma on elintasojen eriytyminen: mies alkoi jo suunnitella usean viikon matkaa kesäksi, ja mm. uusia kodinkoneita. Kaikki pitäisi maksaa puoliksi. Tai sitten niin että mies maksaa enemmän, mutta minä jään velkaa.
Jotenkin tämä ei tunnu oikealta. Esim. sille matkalle lähtisin mielelläni, mutta minulle se on liian suuri taloudellinen ponnistus, ja siinä menisi liikaa työpäiviä hukkaan. En myöskään halua vaihtaa hyviä kodinkoneita tuliteriin ilman kunnollista syytä. Mielestäni mies saa ostaa kodinkoneensa itse jos kerran niin kovasti niitä tarvitsee, en minä halua jäädä niistä hänelle velkaa!!
Mitä mieltä olette? Miten tuo loma-asia pitäisi hoitaa? Miehen mielestä on epäreilua että hän joutuu tyytymään halvempaan kohteeseen jne, mutta kun minulla ei ole rahaa! Tai voisin kai saada väkisin rahat kerättyä, mutta en halua. Olen tarpeeksi kiireinen ja varaton muutenkin. Mies haluaisi myös mm. lakata ostamasta punalappuisia ruokia ja syödä useammin ulkonakin, mutta minulle ei kuitenkaan halua tarjota mitään, vaikka tietää rahatilanteemme erot.
Mitä tehdä? Tällaisia ongelmia ei ennen ollut kun tulotasot eivät olleet näin suuret. Mies ei vaadi minulta mielestään liikoja: reilua on tasajako. Omasta mielestään hän on jopa höveli, kun kerran tarjoaa minulle "lainaa".
Kommentit (158)
mitäs sitten ap, jos joudut jollekin kelan tms tuelle johon vaikutavat puolison tulot? kela kun olettaa monessa kohtaa että puolisot elättävät toisiaan. Mites sitten makselet puolet kaikesta, kun miehen takia tulosi ovat pienemmät tai et ehkä saa tukea ollenkaan? maksaako mies sitten sinulle sen puuttuvan osan? vai muutatteko eri osoitteisiin?
mitäs sitten ap, jos joudut jollekin kelan tms tuelle johon vaikutavat puolison tulot? kela kun olettaa monessa kohtaa että puolisot elättävät toisiaan. Mites sitten makselet puolet kaikesta, kun miehen takia tulosi ovat pienemmät tai et ehkä saa tukea ollenkaan? maksaako mies sitten sinulle sen puuttuvan osan? vai muutatteko eri osoitteisiin?
Jos on ahkera ja tekee töitä? Pummit on kelan luukulla
...että miehen tulisi antaa rahaa minulle omiin harrastuksiini ja vaikka ylimääräiseen shoppailuun silloin kun olen hoitovapaalla? Näin varmasti tehdäänkin, jos tarvetta tällaiseen ilmenee. Meillä on tällainen prosenttijärjestely lähinnä sen takia, että kumpikin voisi tuntea että on myös "ihan omaa rahaa" jonka saa käyttää miten tahtoo. Sen takia kaikki rahat eivät mene yhteiselle tilille ja prosenttisysteemi on siihen ainoa tasapuolinen vaihtoehto. Meillä on myös sellaiset tulot (tai menot ;) että kaikki raha ei mene "kädestä suuhun" vaan sitä jää säästöön sekä yhteiselle että omille tileillemme.
t: 70/30 prosenttisysteemin kannattaja
mutta me maksamme kaikista kuluista prosentuaalisesti saman verran. Ainoa reilu tapa!
Vaan että kumpikin maksaa määrrällisesti saman verran.
Kumpikin ottaa yhtä monta makaronia ja nakkia; toinen jääköön nälkäiseksi, jos toinen ei pysty enempää syömään. Yhdessä katsotaan telkkaria, tasan yhtä paljon. Kumpikin siivoaa yhtä monta leivänmurua leikkuulaudalta. Kumpikin suorittaa yhtä monta pyyhkäisyä kakalla käyneen lapsen pyllyyn. Vain se on reilua, että kaikki tasataan, niin kivat, kuin ikävätkin asiat.
Tietysti maksetaan prosentuaalisesti, etenkin jos ollaan avioliitossa, niin jo lakikin edellyttää, että elätetään toista ja tarjotaan sama elintaso kuin itselleenkin.
Ap:n mieshän tuossa pitää ap:ta lompakkona. Hän saa kaikesta puolet maksatettua ap:lla ja itse käärii kivasti ylimääräistä rahaa itselleen. Ja tarjoaa vielä lainaa, huh huh.
Ikävä todeta, ap, mutta meno ei todennäköisesti tuosta muutu. Jos teette lapsia ja jäät kotiin, saat myös silloin maksaa kaikesta puolet. Siinä onkin ihmettelemistä, miten maksat vaikkapa reilusta 300 euron kotihoidontuesta puolet perheen menoista.
Ei ei ei.
mutta me maksamme kaikista kuluista prosentuaalisesti saman verran. Ainoa reilu tapa!
Vaan että kumpikin maksaa määrrällisesti saman verran.Kumpikin ottaa yhtä monta makaronia ja nakkia; toinen jääköön nälkäiseksi, jos toinen ei pysty enempää syömään. Yhdessä katsotaan telkkaria, tasan yhtä paljon. Kumpikin siivoaa yhtä monta leivänmurua leikkuulaudalta. Kumpikin suorittaa yhtä monta pyyhkäisyä kakalla käyneen lapsen pyllyyn. Vain se on reilua, että kaikki tasataan, niin kivat, kuin ikävätkin asiat.
Telkkaria saa katsoa miten paljon haluaa, jos se on oma. Leivänmurut siivoaa se kuka ne siihen on laittanutkin.
Tietysti maksetaan prosentuaalisesti, etenkin jos ollaan avioliitossa, niin jo lakikin edellyttää, että elätetään toista ja tarjotaan sama elintaso kuin itselleenkin.
Ap:n mieshän tuossa pitää ap:ta lompakkona. Hän saa kaikesta puolet maksatettua ap:lla ja itse käärii kivasti ylimääräistä rahaa itselleen. Ja tarjoaa vielä lainaa, huh huh.
Ikävä todeta, ap, mutta meno ei todennäköisesti tuosta muutu. Jos teette lapsia ja jäät kotiin, saat myös silloin maksaa kaikesta puolet. Siinä onkin ihmettelemistä, miten maksat vaikkapa reilusta 300 euron kotihoidontuesta puolet perheen menoista.
Ei ei ei.
Jokaisen aikuisen pitää elättää itsensä.
Pitää itse hankkia oma elintasonsa. Ei elintason tarvitse olla sen varakkaammman tasolla, mutta puolessa välissä. Omilla rahoilla toinen saa sitten ostella mitä ikinä huvittaa.
Meillä on myöskin mieheni kanssa "tasajako" liittyen kuluihin, vaikka mieheni tienaa reilut 5000 eur/kk, kun taas itse tienaan noin 2500 eur/kk. Hän haluaa ostella kalliita kodinkoneita joskus impulssiostoksinakin sekä ostaa kalliita ruokia ja jaamme kulut puoliksi. Tällä hetkellä olen lisäksi vanhempainvapaalla, joten itse saan vain Kelan vanhempainrahaa, joten alan olla itse aika tiukilla taloudellisesti, vaikka mies tienaa hyvin.
Aihe kirvoittaa aika usein riitojakin, kun en mm. saanut ostaa uutta kännykkää rikkoutuneen tilalle (edes osamaksulla), vaan joudun käyttämään hänen vanhaa puhelintaan. Sain myös haukut, kun ostin vauvalle n. 50 eurolla vaatteita joulun jälkeisistä alennusmyynneistä, sillä olen tällä hetkellä hänelle velkaa ruokaostoksista (!) melkein 2000 euroa. Ymmärrän tosiaan ap:tä erittäin hyvin...
Ap:hän käy opiskelun ohella töissä, mutta tulos eivät luonnollisestikaan voi olla yhtä hyvät kuin kokopäivätyötä tekevällä miehellä.
Pojallani on hieman ap:n miehen kaltainen ongelma tosin vasta seurusteluvaiheessa. Tyttöystävän mielestä pojan rahat ovat yhteisiä, hänellä ei ole tuloja. Kuulemma rakkaus on sitä, että kaikki jaetaan. Jostain kumman syystä sen töissäkäyvän pitää kustantaa opiskelijan elämä. Miksi ihmeessä? Eikö suomalainen nainen kykene itse menemään töihin opiskelujen ohella, jos se miehiltäkin onnistuu?
Tämä on ainoa oikeudenmukainen tapa jakaa menot perheen sisällä.
eli jos sinun tulot on 1000 euroa ja miehen tulot 2000 euroa niin sinä maksat 1000/3000 kaikesta eli 33 prosenttia ja miehesi maksaa 2000/3000 eli 66% kaikesta. Tietty teidän täytyy ymmärtää prosenttilaskut että tämä sujuu. Kiitos ja anteeksi.
saattaa yhtäkkiä sairastua vakavasti. Siinä ei ahkeruus auta, jos terveys menee.
mitäs sitten ap, jos joudut jollekin kelan tms tuelle johon vaikutavat puolison tulot? kela kun olettaa monessa kohtaa että puolisot elättävät toisiaan. Mites sitten makselet puolet kaikesta, kun miehen takia tulosi ovat pienemmät tai et ehkä saa tukea ollenkaan? maksaako mies sitten sinulle sen puuttuvan osan? vai muutatteko eri osoitteisiin?
Jos on ahkera ja tekee töitä? Pummit on kelan luukulla
saattaa yhtäkkiä sairastua vakavasti. Siinä ei ahkeruus auta, jos terveys menee.
mitäs sitten ap, jos joudut jollekin kelan tms tuelle johon vaikutavat puolison tulot? kela kun olettaa monessa kohtaa että puolisot elättävät toisiaan. Mites sitten makselet puolet kaikesta, kun miehen takia tulosi ovat pienemmät tai et ehkä saa tukea ollenkaan? maksaako mies sitten sinulle sen puuttuvan osan? vai muutatteko eri osoitteisiin?
Jos on ahkera ja tekee töitä? Pummit on kelan luukulla
Tietenkin ihminen säästää ja 40-50 vuotiaana pystyy jo elättämään itsensä loppuelämän. Mutta jos sairastuu aikaisemmin niin ei voi mitään. Sellaista se elämä on.
Tämä on ainoa oikeudenmukainen tapa jakaa menot perheen sisällä.
eli jos sinun tulot on 1000 euroa ja miehen tulot 2000 euroa niin sinä maksat 1000/3000 kaikesta eli 33 prosenttia ja miehesi maksaa 2000/3000 eli 66% kaikesta. Tietty teidän täytyy ymmärtää prosenttilaskut että tämä sujuu. Kiitos ja anteeksi.
Ei ole oikeudenmukaista että toinen maksaa enemmän. Pitäisikö sinulle myydä ruoka sitä kalliimmalla mitä isommat tulot? Asunnon maksut sitä isommat mitä tulot? Sairasmaksu sitä isommat mitä tulot? Naurettavaa. Koko isomman palkan idea on että sillä saa enemmän. Jos mies maksaa 66 prosenttia kaikesta niin hän myös määrää kaikesta koska hän maksaa yli 50 prosenttia.
Ap:hän käy opiskelun ohella töissä, mutta tulos eivät luonnollisestikaan voi olla yhtä hyvät kuin kokopäivätyötä tekevällä miehellä.
Pojallani on hieman ap:n miehen kaltainen ongelma tosin vasta seurusteluvaiheessa. Tyttöystävän mielestä pojan rahat ovat yhteisiä, hänellä ei ole tuloja. Kuulemma rakkaus on sitä, että kaikki jaetaan. Jostain kumman syystä sen töissäkäyvän pitää kustantaa opiskelijan elämä. Miksi ihmeessä? Eikö suomalainen nainen kykene itse menemään töihin opiskelujen ohella, jos se miehiltäkin onnistuu?
Se on AP:n ongelma
nykyään enää taloudellis-juridinen järjestely (ainakaan ensisijaisesti).
Käytännössä suurimmalle osalle ihmisiä sellainen parisuhde ei sovi eikä toimi, missä on joko tosi erilaiset elintasot tai jossa toinen raataa lähes kellon ympäri pystyäkseen osallistumaan 50%:iin kustannuksista, kun elintaso on rukattu liian ylös hänen tulotasoonsa nähden. Harvalle sopii/toimii myöskään suhde, jossa raha tuo määräysvaltaa.
Tuo "ei sovi-toimi" tarkoittaa siis, että suurin osa ihmisistä tulee onnettomaksi tällaisessa suhteessa ja häippäisee. Ne tunteet, katsos.
Tämä on ainoa oikeudenmukainen tapa jakaa menot perheen sisällä.
eli jos sinun tulot on 1000 euroa ja miehen tulot 2000 euroa niin sinä maksat 1000/3000 kaikesta eli 33 prosenttia ja miehesi maksaa 2000/3000 eli 66% kaikesta. Tietty teidän täytyy ymmärtää prosenttilaskut että tämä sujuu. Kiitos ja anteeksi.
Ei ole oikeudenmukaista että toinen maksaa enemmän. Pitäisikö sinulle myydä ruoka sitä kalliimmalla mitä isommat tulot? Asunnon maksut sitä isommat mitä tulot? Sairasmaksu sitä isommat mitä tulot? Naurettavaa. Koko isomman palkan idea on että sillä saa enemmän. Jos mies maksaa 66 prosenttia kaikesta niin hän myös määrää kaikesta koska hän maksaa yli 50 prosenttia.
Kamala tää koko keskusteluketju. Ei ihme, että parisuhteet ei nykyään kestä, kun individualismi jyllää ja joka nippeli on sun tai mun.
Mulla oli jo lapsena ja nuorena kavereitten kanssa suht yhteiset lompakot, se tarjos jolla oli varaa. Taidettiin yhtä köyhiä tai rahoissamme olla kaikki vuorotellen. Kukaan ei puhunut jostain kolmen markan karkkiveloista suuntaan tai toiseen.
Olen kovin onnellinen omasta avioliitostani, jossa meillä on tasan yksi käyttötili, jonne molempien palkat menee ja sieltä maksetaan kaikki niin yhteiset kuin omatkin ostokset. Sama se kumman kortilla kaupassa maksetaan, kun osoittaa samaan rahaan :) Koskaan ei oo tarvinnut rahasta riidellä. Ei tietty onnistuis jos jompi kumpi olis holtiton rahankäyttäjä, mutta se nyt on muutenkin sairasta.
ap tilannetta sitten, kun teillä on lapsia ja sinä olet kotihoidontuella. Saat sen jotain 300e kuussa monen vuoden ajan...
Maksatko silloinkin kaikesta puolet???
Juokse ja lujaa vielä kun voit, tai väännä miehelle rautalangasta, että kulut jaetaan sen mukaan mitä tienaa.
Minunkin mieheni tienaa rutkasti enemmän kuin minä! Ehkä tonnin kuussa. Hän maksaa pari sataa euroa enemmän yhtiövastikkeesta. Lisäksi käy useammin kaupassa, maksaa ravintolassa jne.
Ja jos lähdemme matkalle niin minä maksan esim. 2000e ja hän maksaa 2400e jne.
ap tilannetta sitten, kun teillä on lapsia ja sinä olet kotihoidontuella. Saat sen jotain 300e kuussa monen vuoden ajan...
Maksatko silloinkin kaikesta puolet???
Juokse ja lujaa vielä kun voit, tai väännä miehelle rautalangasta, että kulut jaetaan sen mukaan mitä tienaa.
Minunkin mieheni tienaa rutkasti enemmän kuin minä! Ehkä tonnin kuussa. Hän maksaa pari sataa euroa enemmän yhtiövastikkeesta. Lisäksi käy useammin kaupassa, maksaa ravintolassa jne.
Ja jos lähdemme matkalle niin minä maksan esim. 2000e ja hän maksaa 2400e jne.
Meillä oli vääntöä rahasta jo ennen yhteistä lasta. Minulla oli isommat tulot, mutta koska mieheni ei ole elatusvelvollinen vanhempaa lastani kohtaan, maksoin yhteisistä kuluista miestä enemmän (ja yksinään kaikki poikaan, omaan lainaan, autoon, lehtiin, tv-lupiin jne liittyvät).
Äitiysloma meni vielä kulujen osalta kuten ennenkin, mutta kun tipahdin hoitotuelle (201 e nettona), lupasi mies maksaa asuntolainan. Muut menoni ja ruuat maksoin säästöilläni, mies osteli itselleen vaatteita, ajeli taksilla ym. Minä hoidin lapset ja kodin.
Hermohan siinä meni ja päätin palata töihin. Siitä se helvetti syttyikin, kun olin hänen mielestään itsekäs äiti. Isi kun taas panosti esimerkiksi jouluruokiin niin, että haki itselleen vodkaa, punaviiniä ja maitoa. Kysyin, että näitäkö lapsille tarjotaan?
Eli ota jalat allesi, kun vielä voit.
ap tilannetta sitten, kun teillä on lapsia ja sinä olet kotihoidontuella. Saat sen jotain 300e kuussa monen vuoden ajan...
Maksatko silloinkin kaikesta puolet???
Juokse ja lujaa vielä kun voit, tai väännä miehelle rautalangasta, että kulut jaetaan sen mukaan mitä tienaa.
Minunkin mieheni tienaa rutkasti enemmän kuin minä! Ehkä tonnin kuussa. Hän maksaa pari sataa euroa enemmän yhtiövastikkeesta. Lisäksi käy useammin kaupassa, maksaa ravintolassa jne.
Ja jos lähdemme matkalle niin minä maksan esim. 2000e ja hän maksaa 2400e jne.ap tilannetta sitten, kun teillä on lapsia ja sinä olet kotihoidontuella. Saat sen jotain 300e kuussa monen vuoden ajan...
Maksatko silloinkin kaikesta puolet???
Juokse ja lujaa vielä kun voit, tai väännä miehelle rautalangasta, että kulut jaetaan sen mukaan mitä tienaa.
Minunkin mieheni tienaa rutkasti enemmän kuin minä! Ehkä tonnin kuussa. Hän maksaa pari sataa euroa enemmän yhtiövastikkeesta. Lisäksi käy useammin kaupassa, maksaa ravintolassa jne.
Ja jos lähdemme matkalle niin minä maksan esim. 2000e ja hän maksaa 2400e jne.
Meillä oli vääntöä rahasta jo ennen yhteistä lasta. Minulla oli isommat tulot, mutta koska mieheni ei ole elatusvelvollinen vanhempaa lastani kohtaan, maksoin yhteisistä kuluista miestä enemmän (ja yksinään kaikki poikaan, omaan lainaan, autoon, lehtiin, tv-lupiin jne liittyvät).Äitiysloma meni vielä kulujen osalta kuten ennenkin, mutta kun tipahdin hoitotuelle (201 e nettona), lupasi mies maksaa asuntolainan. Muut menoni ja ruuat maksoin säästöilläni, mies osteli itselleen vaatteita, ajeli taksilla ym. Minä hoidin lapset ja kodin.
Hermohan siinä meni ja päätin palata töihin. Siitä se helvetti syttyikin, kun olin hänen mielestään itsekäs äiti. Isi kun taas panosti esimerkiksi jouluruokiin niin, että haki itselleen vodkaa, punaviiniä ja maitoa. Kysyin, että näitäkö lapsille tarjotaan?
Eli ota jalat allesi, kun vielä voit.
äpärä lastasi? Ne on sun ongelmia. Ainoastaan hänen lapsensa kuuluvat hänelle. Niistä hänen pitää maksaa puolet.
nykyään enää taloudellis-juridinen järjestely (ainakaan ensisijaisesti).
Käytännössä suurimmalle osalle ihmisiä sellainen parisuhde ei sovi eikä toimi, missä on joko tosi erilaiset elintasot tai jossa toinen raataa lähes kellon ympäri pystyäkseen osallistumaan 50%:iin kustannuksista, kun elintaso on rukattu liian ylös hänen tulotasoonsa nähden. Harvalle sopii/toimii myöskään suhde, jossa raha tuo määräysvaltaa.
Tuo "ei sovi-toimi" tarkoittaa siis, että suurin osa ihmisistä tulee onnettomaksi tällaisessa suhteessa ja häippäisee. Ne tunteet, katsos.
Tämä on ainoa oikeudenmukainen tapa jakaa menot perheen sisällä.
eli jos sinun tulot on 1000 euroa ja miehen tulot 2000 euroa niin sinä maksat 1000/3000 kaikesta eli 33 prosenttia ja miehesi maksaa 2000/3000 eli 66% kaikesta. Tietty teidän täytyy ymmärtää prosenttilaskut että tämä sujuu. Kiitos ja anteeksi.
Ei ole oikeudenmukaista että toinen maksaa enemmän. Pitäisikö sinulle myydä ruoka sitä kalliimmalla mitä isommat tulot? Asunnon maksut sitä isommat mitä tulot? Sairasmaksu sitä isommat mitä tulot? Naurettavaa. Koko isomman palkan idea on että sillä saa enemmän. Jos mies maksaa 66 prosenttia kaikesta niin hän myös määrää kaikesta koska hän maksaa yli 50 prosenttia.
Aivoilla pitää toimia ei tunteiden mukaan. Se joka toimii tunteiden mukaan ei ikinä tule onnistumaan missään.
Just sen takia Suomi on päin persettä. Ihmiset ei ajattele järkevästi vaan mennään tunteiden mukaan. Petetään ystävät, sukulaiset ja lapset. Ei mennä tuottavaan työhön vaan "kivaan" työpaikkaan.
Lopuksi ihmisetkin on onnettomia. Älykkäät käyttävät hyväksi näitä tunteellisia idiootteja
Vaan että kumpikin maksaa määrrällisesti saman verran.