Lue keskustelun säännöt.
Miehen tulot nousevat - miten kulut pitäisi nyt jakaa?
09.01.2013 |
Meillä on tilanne jossa mies on töissä ja minä opiskelen, ja käyn samalla töissä. Kulut on jaettu suunnilleen puoliksi, minä olen oman osani rahoittanut työnteolla ja opintotuella. Kulujenjakotapa on ollut suht oikeudenmukainen sillä miehelläkään ei ole ollut korkea palkka.
Nyt miehen palkka nousee 500-1000 euron välillä kuukaudessa, mikä on aika huima nousu. Tämä tuo mukanaan ongelmia: miehen mielestä kulut jaetaan edelleen puoliksi, ja vaikka minä en tätä tapaa täysin tyrmääkään, niin vähän se tuntuu epäreilulta että minä vietän kaikki vapaapäivät töissä että saan maksettua puolet kaikesta. Seuraava ongelma on elintasojen eriytyminen: mies alkoi jo suunnitella usean viikon matkaa kesäksi, ja mm. uusia kodinkoneita. Kaikki pitäisi maksaa puoliksi. Tai sitten niin että mies maksaa enemmän, mutta minä jään velkaa.
Jotenkin tämä ei tunnu oikealta. Esim. sille matkalle lähtisin mielelläni, mutta minulle se on liian suuri taloudellinen ponnistus, ja siinä menisi liikaa työpäiviä hukkaan. En myöskään halua vaihtaa hyviä kodinkoneita tuliteriin ilman kunnollista syytä. Mielestäni mies saa ostaa kodinkoneensa itse jos kerran niin kovasti niitä tarvitsee, en minä halua jäädä niistä hänelle velkaa!!
Mitä mieltä olette? Miten tuo loma-asia pitäisi hoitaa? Miehen mielestä on epäreilua että hän joutuu tyytymään halvempaan kohteeseen jne, mutta kun minulla ei ole rahaa! Tai voisin kai saada väkisin rahat kerättyä, mutta en halua. Olen tarpeeksi kiireinen ja varaton muutenkin. Mies haluaisi myös mm. lakata ostamasta punalappuisia ruokia ja syödä useammin ulkonakin, mutta minulle ei kuitenkaan halua tarjota mitään, vaikka tietää rahatilanteemme erot.
Mitä tehdä? Tällaisia ongelmia ei ennen ollut kun tulotasot eivät olleet näin suuret. Mies ei vaadi minulta mielestään liikoja: reilua on tasajako. Omasta mielestään hän on jopa höveli, kun kerran tarjoaa minulle "lainaa".
Kommentit (158)
Jos miestä ahdistaa, että koti ei ole siisti, imuri löytyy tuolta olkkarin lattialta.
Esimerkiksi vaikka thai- ja musliminaisille siisti koti on aivan kunnia-asia. Jos miehen täytyy osallistua niin se on loukkaus ja osoitus siitä, ettei nainen miehen mielestä osaa huolehtia kodista.
naisille on itsestäänselvyys, että mies hoitaa perheen elatuksen täysin... Sinä haluat rusinat pullasta, eli naisen, joka maksaa kaikista kuluista 50% ja tekee kotityöt 100%. Mä haluan kanssa sellaisen vaimon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tehdä? Tällaisia ongelmia ei ennen ollut kun tulotasot eivät olleet näin suuret. Mies ei vaadi minulta mielestään liikoja: reilua on tasajako. Omasta mielestään hän on jopa höveli, kun kerran tarjoaa minulle "lainaa".
Tasajako on reiluin. Yhteiset kulut jaetaan niin, että molemmille jää suunnilleen yhtä paljon omaa rahaa, vaikka toki enemmän ansaitsevalle voi jäädä hieman enemmän omaakin rahaa. Meillä kumpikin pistää yhteiselle tilille noin tonnin kuussa. Vanhempainvapaiden aikana kotona oleva maksoi vähemmän. Ruokaostokset maksetaan omista rahoista, koska kaupassa käydään vuoroviikoin.
Kotityöt jaetaan tasan, jos molemmilla on yhtä pitkä työpäivä (sisältää opiskelun). Muuten kotityöt jaetaan kiinnostuksen ja taitojen mukaan niin, että molemmille jää suunnilleen yhtä paljon vapaa-aikaa.
Aika tärkeä tieto on se, oletteko avo- vai avioliitossa. Kannattaa selvittää näiden oikeudelliset ja taloudelliset vaikutukset.
Sanoisin, että teillä on vakavan keskustelun paikka. Reiluinta on, että molemmilla on sama elintaso eli molemmilla on yhtä paljon vapaa-aikaa ja omaa rahaa. Ei tarvitse mitata sekuntikellolla tai laskea joka senttiä.
Meillä on myöskin mieheni kanssa "tasajako" liittyen kuluihin, vaikka mieheni tienaa reilut 5000 eur/kk, kun taas itse tienaan noin 2500 eur/kk. Hän haluaa ostella kalliita kodinkoneita joskus impulssiostoksinakin sekä ostaa kalliita ruokia ja jaamme kulut puoliksi. Tällä hetkellä olen lisäksi vanhempainvapaalla, joten itse saan vain Kelan vanhempainrahaa, joten alan olla itse aika tiukilla taloudellisesti, vaikka mies tienaa hyvin.
Ei voi olla totta, että joku suostuu tuollaiseen riistosuhteeseen. Maa on pullollaan yksinäisiä, mutta tasa-arvoisesti ajattelevia (nörtti)miehiä, mutta silti jostain syystä öykkärisovinistit löytävät itselleen puolisoja. Enkä nyt puhu itsestäni, sillä minulla on vaimo ja useampia lapsia.
mutta me maksamme kaikista kuluista prosentuaalisesti saman verran. Ainoa reilu tapa!
mutta me maksamme kaikista kuluista prosentuaalisesti saman verran. Ainoa reilu tapa!
prosenttiosuus yhteiselle tilille :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosin vasta seurusteluvaiheessa. Tyttöystävän mielestä pojan rahat ovat yhteisiä, hänellä ei ole tuloja. Kuulemma rakkaus on sitä, että kaikki jaetaan. Jostain kumman syystä sen töissäkäyvän pitää kustantaa opiskelijan elämä. Miksi ihmeessä? Eikö suomalainen nainen kykene itse menemään töihin opiskelujen ohella, jos se miehiltäkin onnistuu?
tekee työtä paremman yhteisen tulevaisuuden eteen, voitko muka olla niin tyhmä ettet tajua sitä? Onko sitten ok, että kun nainen on opiskellut ja tienaa hyvin, ja sun rekkamiespoikasi jääkin sairauseläkkeelle peräpukamien takia, sun poikas olisi lähes rahaton ja eukko vaan porskuttais luksuslomilla?
kuin tyttöystävä. Olen varmasti tyhmä kun en ymmärrä, miksi tyttöystävä ei voisi mennä töihin, jos kerran kaipaa rahaa. Miksi miehen tulee maksaa matkat Lontooseen jne. vain siksi, että nainen ei suostu tekemään "paskaduunia"?
Toivottavasti poika ei ole lähtenyt äitiinsä. Minusta tämä pojastaan vouhottaja selittää koko ajan ketjuun asiaa jolla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen aloituksen kanssa. Alkuperäisessä aloituksessa on maksettu yhdessä ja ap on töissä. Ongelma on se että ap;n mies haluaa että kaikki maksetaan puoleksi mutta ei tyydy siihen elintasoon mitä ap kykenee maksamaan ja on tähän asti maksanutkin. Eli tämä pojasta vouhottaja voisi avata omille asioilleen uuden ketjun jossa vaahtoaisi omista asioistaan...
Molemmissa nainen haluaa, että mies maksaa. Molemmissa nainen kokee, että hänen ei tarvitse maksaa, koska toinen tienaa paremmin.Mietipä vähän: ap olettaa, että miehen rahat ovat häntä varten. Siksi mies ei saisi itse niitä käyttää,
Ap on ahne!
Eihän ole. Aloittajan mies haluaa käyttää rahaa uuteen rojuun ja kalliisiin matkoihin ja vaatii myös aloittajaa käyttämään omia rahojaan näihin hankintoihin YHTÄ PALJON. Eli mies, joka tahtoo uusia leluja, yrittää maksattaa niistä puolet aloittajalla, jonka mielestä nämä uudet lelut ovat aivan tarpeettomia. Tosi reilua!!
Pitää jokaisella perheellä olla
Miksi kotona tehtävä työ olisi vähemmän arvokasta kuin kodin ulkopuolella tehtävä työ?
Ai pitäisikö miehen vielä maksaa arvon rouvalle siitä, että tämä luuttuaa _omia_nurkkiaan eikä elä sikolätissä?
Kotitöinä naiset pitävät lisäksi kaikenlaista yleistä hääräämistä ja sisustamista, mikä on käytännössä oleilua ja harrastamista.
Veltto-Virtasta siteeratakseni: "Sähän oot ääliö!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehen kanssa jonka mielestä hänen rahat on perheen rahoja. Minulla käyttöoikeus tileihinsä ja luottokorttinsa sivukortti. Ikinä ei narise siitä että käytän hänen rahojaan, tuloeroistamme huolimatta.
Mun netto on 1300e ja miehen 4000e. Molempien palkat menee omille tileille, mutta rahoja käytetään kummankin hyväksi.
Mutta minusta miehen palkankorotus on hänen itsensä ansaitsemaa. Minun mieheni tekee viikonloppuisin ja juhlapäivinä keikkaa varsinaisen työnsä ohella ja saa näistä muhkeita tilejä, eipä ole tullut mieleenikään että pitäisi näistä vaatia jotain omaksi shoppailurahaksi.
Toki koen että perheessä pitää jakaa kulut järkevästi, ei niin että toinen kärvistelee ja toinen leveilee, vaan kohtuudella. Mutta jos toinen tekee omasta halustaan osa-aikatöitä eikä edes pyri kunnon palkoille niin miksi hän saisi olla kärkkymässä toisen työn hedelmiä?
Miksi se on miehen ahneutta, jos kulut jaetaan tasan? Eikö se ole juuri naisen ahneutta, että vaatii päästä käsiksi ei-itse-tienattuihin rahoihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta minusta miehen palkankorotus on hänen itsensä ansaitsemaa. Minun mieheni tekee viikonloppuisin ja juhlapäivinä keikkaa varsinaisen työnsä ohella ja saa näistä muhkeita tilejä, eipä ole tullut mieleenikään että pitäisi näistä vaatia jotain omaksi shoppailurahaksi. Toki koen että perheessä pitää jakaa kulut järkevästi, ei niin että toinen kärvistelee ja toinen leveilee, vaan kohtuudella. Mutta jos toinen tekee omasta halustaan osa-aikatöitä eikä edes pyri kunnon palkoille niin miksi hän saisi olla kärkkymässä toisen työn hedelmiä? Miksi se on miehen ahneutta, jos kulut jaetaan tasan? Eikö se ole juuri naisen ahneutta, että vaatii päästä käsiksi ei-itse-tienattuihin rahoihin?
että AP:n (opiskelija, joka tekee myös töitä) pitäisi lisätä omaa maksuosuuttaan, koska AP:n mies saa nyt parempaa palkkaa. Eli vaikka AP:n omat tulot ei nouse, niin hänen pitäisi isommalla summalla osallistua pariskunnan (= miehen haluamiin) hankintoihin. Ei ole ihan reilua miehen puolelta tuokaan, ja eihän AP ole kärkkymässä mitään miehen tuloista, vaan yrittää pysyä nykyisessä tilanteessa (mm. sanonut ettei ole järkevää uusia hyviä kodinkoneita).
Mutta minusta miehen palkankorotus on hänen itsensä ansaitsemaa. Minun mieheni tekee viikonloppuisin ja juhlapäivinä keikkaa varsinaisen työnsä ohella ja saa näistä muhkeita tilejä, eipä ole tullut mieleenikään että pitäisi näistä vaatia jotain omaksi shoppailurahaksi.
Toki koen että perheessä pitää jakaa kulut järkevästi, ei niin että toinen kärvistelee ja toinen leveilee, vaan kohtuudella. Mutta jos toinen tekee omasta halustaan osa-aikatöitä eikä edes pyri kunnon palkoille niin miksi hän saisi olla kärkkymässä toisen työn hedelmiä?
Miksi se on miehen ahneutta, jos kulut jaetaan tasan? Eikö se ole juuri naisen ahneutta, että vaatii päästä käsiksi ei-itse-tienattuihin rahoihin?
Siinähän nainen halusi elää siten, että omat rahat riittää. Mies halusi käyttää ja tuhlata, mutta vaati naista maksamaan niistäkin puolet. Miehelle ei riittänyt naisen tuloilla saatava elintaso vaan hän vaati naista velkaantumaan. Kumpihan näistä on ahne?
Eikö sinun mielestäsi opiskelu tarkoita sitä, että tulevaisuudessa pääsee töihin ja saa palkkaa? Pitäisikö opiskelijan lopettaa opiskelut ja etsiä joku kokopäiväinen hanttityö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehen kanssa jonka mielestä hänen rahat on perheen rahoja. Minulla käyttöoikeus tileihinsä ja luottokorttinsa sivukortti. Ikinä ei narise siitä että käytän hänen rahojaan, tuloeroistamme huolimatta.
Mun netto on 1300e ja miehen 4000e. Molempien palkat menee omille tileille, mutta rahoja käytetään kummankin hyväksi.
Sama tilanne (joskaan mulla ei ole mitään rinnakkaiskortteja tms.): Mies tienaa noin 4-5 kertaa enemmän kuin minä, vaikka olen kyllä akateemisesti koulutettu ja oman alani töissä. On sanomattakin selvää, että hän rahoittaa enemmän elintasostamme. Mies mm. halusi rakentaa talon. Jos hän olisi vaatinut mua maksamaan puolet siitä, haaveen olisi voinut lykätä jonnekin hamaan tulevaisuuteen, mitä mies ei siis halunnut. Ei tämä silti tarkoita, että mällään hänen rahojaan. Molempien palkat menevät perheen hyväksi.
on ja tässä jokainen voi kertoa omat mielipiteensä ja kokemuksensa.
Esimerkiksi aloituksessa ei ollut sitä tärkeää tietoa, että ollaanko avoliitossa vai avioliitossa. Avoliittohan on lähtökohdiltaan ihan erilainen kuin avioliitto varsinkin kun ei lapsia ollut. Harjoittelusuhde, jossa katsellaan, että ollaanko vai eikö olla ja yksi syy avoliittoihin on juuri taloudellinen itsenäisyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosin vasta seurusteluvaiheessa. Tyttöystävän mielestä pojan rahat ovat yhteisiä, hänellä ei ole tuloja. Kuulemma rakkaus on sitä, että kaikki jaetaan. Jostain kumman syystä sen töissäkäyvän pitää kustantaa opiskelijan elämä. Miksi ihmeessä? Eikö suomalainen nainen kykene itse menemään töihin opiskelujen ohella, jos se miehiltäkin onnistuu?
ostella uutta elektroniikkaa ja käydä kalliilla lomamatkoilla ja maksattaa niistä puolet tyttöystävällään, jolla ei ole niihin varaa, kuten ap:n mies? Opeta nyt ihmeessä sitä poikaasi, että ylivarojen ei eletä eikä varsinkaan vaadita tyttöystävää tekemään niin omien huvitusten vuoksi. Pitäkööt rahat ennemmin vaikka säästössä, mutta vihon viimeinen mitä voi tehdä on vaatia toista elämään omaa elintasoa velaksi, johon tällä ei ole varaa. (Sitä paitsi ap taisi olla töissä opintojen ohella.) t. ap
ostoksensa, koska käy töissä ja hän ei. Tosin ei ole koskaan edes hakenut töitä, koska sellainen on niin sitovaa. Tyttöystävä siis elää yli varojensa ja yrittää maksattaa sen pojallani.Miksi naisten ei tarvitse tehdä mitään elintasonsa takia? Miksi mies on ensisijaisesti lompakko ja vasta sen jälkeen elämänkumppani?
kannattaisi juosta ja lujaa...tuo tyttöystävä on työtävieroksuva hyväksikäyttäjä. Kohta on paksuna. Varoita poikaasi ja käske käyttämään kumia.
tosin vasta seurusteluvaiheessa. Tyttöystävän mielestä pojan rahat ovat yhteisiä, hänellä ei ole tuloja. Kuulemma rakkaus on sitä, että kaikki jaetaan. Jostain kumman syystä sen töissäkäyvän pitää kustantaa opiskelijan elämä. Miksi ihmeessä? Eikö suomalainen nainen kykene itse menemään töihin opiskelujen ohella, jos se miehiltäkin onnistuu?
ostella uutta elektroniikkaa ja käydä kalliilla lomamatkoilla ja maksattaa niistä puolet tyttöystävällään, jolla ei ole niihin varaa, kuten ap:n mies? Opeta nyt ihmeessä sitä poikaasi, että ylivarojen ei eletä eikä varsinkaan vaadita tyttöystävää tekemään niin omien huvitusten vuoksi. Pitäkööt rahat ennemmin vaikka säästössä, mutta vihon viimeinen mitä voi tehdä on vaatia toista elämään omaa elintasoa velaksi, johon tällä ei ole varaa. (Sitä paitsi ap taisi olla töissä opintojen ohella.) t. ap
ostoksensa, koska käy töissä ja hän ei. Tosin ei ole koskaan edes hakenut töitä, koska sellainen on niin sitovaa. Tyttöystävä siis elää yli varojensa ja yrittää maksattaa sen pojallani.Miksi naisten ei tarvitse tehdä mitään elintasonsa takia? Miksi mies on ensisijaisesti lompakko ja vasta sen jälkeen elämänkumppani?
kannattaisi juosta ja lujaa...tuo tyttöystävä on työtävieroksuva hyväksikäyttäjä. Kohta on paksuna. Varoita poikaasi ja käske käyttämään kumia.
Parasta olisi, että poika muuttaisi takaisin kotiin. Sitten äiti voisi valita pojalle tyttöystävän, poika kun tuntuu tekevän vain virhearviointeja.
tosin vasta seurusteluvaiheessa. Tyttöystävän mielestä pojan rahat ovat yhteisiä, hänellä ei ole tuloja. Kuulemma rakkaus on sitä, että kaikki jaetaan. Jostain kumman syystä sen töissäkäyvän pitää kustantaa opiskelijan elämä. Miksi ihmeessä? Eikö suomalainen nainen kykene itse menemään töihin opiskelujen ohella, jos se miehiltäkin onnistuu?
ostella uutta elektroniikkaa ja käydä kalliilla lomamatkoilla ja maksattaa niistä puolet tyttöystävällään, jolla ei ole niihin varaa, kuten ap:n mies? Opeta nyt ihmeessä sitä poikaasi, että ylivarojen ei eletä eikä varsinkaan vaadita tyttöystävää tekemään niin omien huvitusten vuoksi. Pitäkööt rahat ennemmin vaikka säästössä, mutta vihon viimeinen mitä voi tehdä on vaatia toista elämään omaa elintasoa velaksi, johon tällä ei ole varaa. (Sitä paitsi ap taisi olla töissä opintojen ohella.) t. ap
ostoksensa, koska käy töissä ja hän ei. Tosin ei ole koskaan edes hakenut töitä, koska sellainen on niin sitovaa. Tyttöystävä siis elää yli varojensa ja yrittää maksattaa sen pojallani.Miksi naisten ei tarvitse tehdä mitään elintasonsa takia? Miksi mies on ensisijaisesti lompakko ja vasta sen jälkeen elämänkumppani?
kannattaisi juosta ja lujaa...tuo tyttöystävä on työtävieroksuva hyväksikäyttäjä. Kohta on paksuna. Varoita poikaasi ja käske käyttämään kumia.
Parasta olisi, että poika muuttaisi takaisin kotiin. Sitten äiti voisi valita pojalle tyttöystävän, poika kun tuntuu tekevän vain virhearviointeja.
Jos ottaa pummin tyttöystäväkseen niin silloin ei voi hoitaa omia asioitaan
meillä maksaa se kenellä on rahaa. Tai joka haluaa jonkun jutun. Mies tahtoi 2 viikoksi ulkomaille,mä sanoin ettei mulla ole moiseen rahaa, mies maksoi koko lystin.
Ikinä meillä ei ole ollut mitään "oot mulle velkaa" -juttuja. Kuten totesin, meillä maksetaan vaihtelevasti, se maksaa jolla on rahaa. Aiemmin mies maksoi aina ulkonasyömisen, nyt sen teen minä, koska saan lounareita töistä.
En kattois PÄIVÄÄKÄÄN ap:n kaltaista miestä. Enm päivääkään.
Rahojen pitäisi olla aina täysin yhteisiä, elintason sama, riippumatta siitä, kumpi ansaitsee enemmän. Avoliitossa tällaisia oikeuksia ei ole.
Itsellä on helppoa, kaikki menee mikä tulee eli 100 % menee perheen menoihin, mikä tarkoittaa myös omia tarpeellisia menoja.
Mutta on vain reilua, että ap:n tapauksessa mies saisi vähän "elintasoaan" nostettua. Semmoinen 50/60 ehdotus olisi. Mies laittaisi 50% nettopalkankorotuksesta yhteisten menojen kattamiseen ja 50% saisi nautiskella ilman tilintekovelvollisuutta.
Asuin 6 vuotta avoliitossa miehen kanssa joka halusi jakaa kaikki kustannukset tasan. Suhteemme alku aikoina minä olin pätkätöissä ja sittemmin koko aika töissä ja loppu ajasta opiskelijana.
Mies halusi laittaa kaikki kulut puoliksi ja niin myös teimme. Minä tein useampaa työtä kerralla, että pystyin maksamaan puolet vuokrasta, sähköstä, vakuutuksista, ruosta ym. Meillä oli jääkaapissa mm. omat ruuat.
Olin seurustelumme loppuajasta päivät koulussa ja illat töissä, yhteistä aikaa ei ollut. Suhde kariutui yhteisen ajan puutteeseen...
Sitten tapasin tulevan aviomieheni. Hän oli hyvä palkkaisessa työssä, minä edelleen opiskelin. Maksoin hänenkin kanssa tasan asumiskulut.
Valmistuin ja aloinkin tienata häntä enemmän. Hän joutui työttömäksi ja minä maksoin suurimman osan meidän elämisestä mukisematta. Ja minusta se oli ok. Se maksaa jolla on varaa yhteisessä perheessä!
Nyt olen parempi palkkaisena maksellut isompia laskuja ja ulkomaan reissuja ym. useamman vuoden. Jään kohta hoitovapaalle ja odotan, että mieheni ottaa päävastuun perheen elatuksesta. Aijon silti käydä hoitovapaan yhteydessä töissä, koska ikinä en aijo heittäytyä sen varaan, että mies minut ja lapseni elättää.
Anteeksi yhdyssana ja kielioppivirheistä!