Pilkkusääntö "ja"-sanan kanssa? Äikänopettajia paikalla?

mutta englanninkielessä usein kyllä ja sitten sitä ovat jotkut alkaneet Suomessakin käyttää.

mutta englanninkielessä usein kyllä ja sitten sitä ovat jotkut alkaneet Suomessakin käyttää.

Englanninkielessä ylipäätään käytetään paljon vähemmän pilkkua, kuin suomenkielessä.

niin pilkkua ei tule

minä laulan ja tanssi

mikko laulaa, ja erkki tanssii

Hehe

Rinnasteiset päälauseet erotetaan pilkulla. Esimerkki: "Unix on hyvä, ja tämä pitsa on maukas". Poikkeus: pilkkua ei käytetä, jos lauseilla on yhteinen lauseenjäsen. Esimerkki: "Unix on hyvä ja sopii moneen tarkoitukseen" (missä lauseilla on yhteinen subjekti "Unix").

Toinen sanoo, että tulee, toinen että ei?

Kumpaa uskon? voisiko joku vastauksen antava linkata vaikka jonkun kielioppisivuston, missä tuo todistetaan, kun miten muuten voin uskoa jos tulee näin eri tietoa...?

Toinen sanoo, että tulee, toinen että ei? Kumpaa uskon? voisiko joku vastauksen antava linkata vaikka jonkun kielioppisivuston, missä tuo todistetaan, kun miten muuten voin uskoa jos tulee näin eri tietoa...?

kun ihmettelin, kiitos siis!



ap.

Toinen sanoo, että tulee, toinen että ei? Kumpaa uskon? voisiko joku vastauksen antava linkata vaikka jonkun kielioppisivuston, missä tuo todistetaan, kun miten muuten voin uskoa jos tulee näin eri tietoa...?

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/pilkut.html

ja, sekä, sekä-että, -kä, eli, tai, joko-tai, vai, mutta, vaan

- sanojen kanssa pätee tämä sääntö.



t. jälki-istuntoon jäänyt



Minä hypin ja pelaan palloa.

Minä hyvpin, ja Erkki pelaa palloa.

Toinen sanoo, että tulee, toinen että ei?

Kumpaa uskon? voisiko joku vastauksen antava linkata vaikka jonkun kielioppisivuston, missä tuo todistetaan, kun miten muuten voin uskoa jos tulee näin eri tietoa...?

Siinä se on selitetty

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.3.html

Ei ole edes mikään makukysymys, jos kokonaisia lauseita, joilla ei yhteistä lauseenjäsentä. En ole äikän ope, mutta olin tuon äikäntunnin hereillä, jos et usko ks. esim. Kotus.fi.

Jos lauseissa on sama 'tekijä' eli subjekti, ei tule pilkkua.

Jos lauseissa on eri 'tekijä', tulee pilkku.



Väännetään vielä rautalangasta:



Matti ostaa riisiä, ja Liisa ostaa maitoa.

(Matti ostaa, Liisa ostaa ->eri tekijät)



Matti ostaa riisiä ja maksaa sen pankkikortilla. (Matti ostaa, Matti maksaa ->sama tekijä)



Ulkona oli pimeä, ja Matti halusi mennä ulos.

(pimeä oli, Matti halusi ->eri tekijät)



Ihmiset toivat Liisalle kukkia, ja Mattikin antoi hänelle ruusun.

(ihmiset toivat, Matti antoi ->eri tekijät)

koulussa ulkoa opetellusta litaniasta että jotta koska kun jne. niin sama sääntö pelaa?



Eli siis vaikka näin:



Pekka potki palloa kun näki taivaalla lentokoneen. (ei pilkkua)



Pekka potki palloa, kun Erkki näki taivaalla lentokoneen (tulee pilkku)



Menikö oikein??





Tai mutta sanan kanssa:



Erkki katsoi taivaalle mutta ei ajatellut pilviä. (ei pilkkua)



Erkki katsoi taivaalle, mutta pekka ei katsonut. (tulee pilkku)





Menikö tämäkin oikein??





Jotenkin oon aina koulun pohjalta ollut siinä käsityksessä, että aina kaikkien tuossa litaniassa mainittujen sanojen ennen tulee pilkku ilman mitään poikkeussääntöjä.

eli minulta, vaikken äikänope olekaan

Tytöt tekevät lumiukon ja pojat lumilinnan.

(Tytöt tekevät lumiukon. Pojat tekevät lumilinnan.)



Tai yhteinen objekti:



Minä sahaan ja Anssi hioo laudan.

koulussa ulkoa opetellusta litaniasta että jotta koska kun jne. niin sama sääntö pelaa?

Eli siis vaikka näin:

Pekka potki palloa kun näki taivaalla lentokoneen. (ei pilkkua)

Pekka potki palloa, kun Erkki näki taivaalla lentokoneen (tulee pilkku)

Menikö oikein??

Tai mutta sanan kanssa:

Erkki katsoi taivaalle mutta ei ajatellut pilviä. (ei pilkkua)

Erkki katsoi taivaalle, mutta pekka ei katsonut. (tulee pilkku)

Menikö tämäkin oikein??

Jotenkin oon aina koulun pohjalta ollut siinä käsityksessä, että aina kaikkien tuossa litaniassa mainittujen sanojen ennen tulee pilkku ilman mitään poikkeussääntöjä.

kuten aiemmin kirjoitettiin, näiden sanojen kanssa toi sääntö pätee:

ja, sekä, sekä-että, -kä, eli, tai, joko-tai, vai, mutta, vaan

EI näiden: että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes

Mitä laitoin yllä mutta-sanaan ja kun- sanaan liittyen?

Eli siis esimerkissäni mutta-esimerkki oli oikein, mutta se kun-esimerkki oli väärin?



Milloin sitten tuon "koska kunnes, kuin" ym. litanian kanssa tulee pilkku?