Mihin pitää vedota saadakseen sektion?

tiedä tuosta tilanteesta.



Itse olen pyytämässä sektiota pelon ja masennuksen takia. Olen käynyt jo 3x pelkopolilla ja 4. kerta edessä...



Aion kertakaikkiaan vain sanoa, että alakautta en synnytä ja piste. Suomessa ei voida ketään pakottaa alatiesynnytykseen vaikka lääkärit sitä viimeiseen asti yrittävätkin.



Mm. etetlä-Euroopassa jo 80% synnytyksistä tapahtuu sektiolla ja muutenkin monessa maassa sektion saa vain rasti ruutuun menetelmällä. Kyllä Suomi on aika takapajula...

ensimmäinenkin synnytys mennyt, miksei toinenkin". Kysymys ei olekaan peloista, vaan omasta alapäästä, elämänlaadusta ja isommasta lapsesta. t, ap.

Olen synnyttänyt ensimmäisen lapseni alateitse enkä kärsi synnytyspelosta. Toinen lapseni tulee luultavasti olemaan suurempi kuin ensimmäinen (eri isät). Pitääkö minun valehdella olevani synnytyspelkoinen saadakseni sektion? Olen 100 % varma siitä, että haluan suunnitellun sektion. Eikö naisella ole oikeus määrätä mitä hänen kropalleen tehdään? En halua repeämiä, en episomitomiaa, en pissan lirahduksia housuihin, en vuodeksi pilalle mennyttä seksielämää.

Onko kukaan muu saanut samanlaisessa tilanteessa sektion?

Saat sektion vain ja ainoastaan lääketieteellisin perustein ja synnytyspelko on yksi niistä.

Nimim. kolmanteen sektioon menossa

tiedä tuosta tilanteesta. Itse olen pyytämässä sektiota pelon ja masennuksen takia. Olen käynyt jo 3x pelkopolilla ja 4. kerta edessä... Aion kertakaikkiaan vain sanoa, että alakautta en synnytä ja piste. Suomessa ei voida ketään pakottaa alatiesynnytykseen vaikka lääkärit sitä viimeiseen asti yrittävätkin. Mm. etetlä-Euroopassa jo 80% synnytyksistä tapahtuu sektiolla ja muutenkin monessa maassa sektion saa vain rasti ruutuun menetelmällä. Kyllä Suomi on aika takapajula...

vaikka lääketieteellistä syytä ei olisikaan. Mutta: sektio on kalliimpi synnytystapa ja komplikaatioiden (=lisää kuluja terveydenhuoltosysteeminen näkökulmasta) riski on siinä alatiesynnytystä suurempi. Minusta siis nämä "mutku mä vaan haluun" -sektiot pitäisi siirtää yksityiselle puolelle. Yhteikuntamme jo natisee liitoksistaan, eikä meillä ole varaa yhteenkään ylimääräiseen, ei-lääketieteellisistä syistä tehtävään toimenpiteeseen.

Itselläni on kokemusta molemmista synnytystavoista (sektioon oli lääketieteellinen syy). Molemmat lapset syntyivät 4 kg painoisina, ja alatiesynnytyksestä toivoin nopeammin kuin sektiosta.

Ei siinä mitään. En tykkää valehdella, mutta kai se on pakko.

Lääketieteelliset perusteet erikseen.

vaikka lääketieteellistä syytä ei olisikaan. Mutta: sektio on kalliimpi synnytystapa ja komplikaatioiden (=lisää kuluja terveydenhuoltosysteeminen näkökulmasta) riski on siinä alatiesynnytystä suurempi. Minusta siis nämä "mutku mä vaan haluun" -sektiot pitäisi siirtää yksityiselle puolelle. Yhteikuntamme jo natisee liitoksistaan, eikä meillä ole varaa yhteenkään ylimääräiseen, ei-lääketieteellisistä syistä tehtävään toimenpiteeseen.

Repeämien määrä on kasvussa ja vakavien synnytyksestä aiheutuneiden komplikaatioiden määrä myös. Sektiosta johtuviin komplikaatioihin lasketaan mukaan myös alatiesynnytyksestä hätäsektioon joutuneet, vaikka ne kuuluisi kirjata tuonne alatiesynnytysten puolelle. Suunniteltu sektio on AINA turvallisempi kuin huonosti sujuva alatiesynnytys, joka päättyy hätäsektioon.

Kokemusta on.

Jos se synnyttäminen on noin helvetin kauheaa, niin kannattaisiko olla lisääntymättä. Tai vaikka adoptoi jostain muksu.

tekisi sulle pahaa jälkeä, kun ensimmäinenkään ei tehnyt?



Jos se lapsi ei ole oikeasti ihan jätti-iso, niin ei se synnytys todennäköisesti sun paikkoja tuhoa. Eikä se aina niin riipu lapsen koostakaan. Minulla paikat repesivät kohtuupahasti 2800 g syntyneen esikoisen synnytyksestä, mutta toinen 3600 g painanut tulikin sitten ilman minkäänlaisia repeämiä ja hyvin helpon ja nopean synnytyksen jälkeen. Ja edes tuo esikoisen synnytys, jossa repesin, ei ole aiheuttanut minkäänlaista pysyvää haittaa, ihan vaan pari vkoa synnytyksen jälkeen istuminen oli kipujen takia vaikeaa.

Jos se synnyttäminen on noin helvetin kauheaa, niin kannattaisiko olla lisääntymättä. Tai vaikka adoptoi jostain muksu.

Kun kohdalle ei tarvi osua kuin se saakutin nuiva kätilö, jonka mielestä kaikki naiset valittavat vaan ihan turhasta, ja synnytys ei etenekään normaalisti ja sitten joudutaan hätäsektioon tai lapsi vammautuu pahasti. Onko tullut mieleen tarkistaa vuoroon osuneen kätilön taustoja, montako pieleen mennyttä synnytystä on hoitanut ja onko niiden määrä lisääntymään päin? Ai joo, Suomessahan tuota ei voi tehdä. Ruotsissa pisteytetään julkisesti kaikki terveyskeskukset ja niiden henkilökunta kokemuksen perusteella. Olis aihetta täälläkin.

Oletan, että sinä olet sellaiset keskimäärin 8 mukulaa maailmaan vääntänyt vl-mamma, jolla paikat on jo sen verran venähtäneet ettei synnytys tunnu enää missään. Muuta perustetta kannallesi en keksi (tai sitten olet just sellainen nuiva kätilö).

on itsemääräämisoikeus!



Ei se sektio ole kuin n. tonnin kalliimpi kuin tavallinen synnytys ja usein tavallisessakin synnytyksessä joutuu äiti jälkikäteen korjausleikkauksiin, traumojen takia psykologeille jne jne.



Itse voisin mieluusti tuon tonnin maksaa, jos vain homman saisi sillä hoitumaan.



Kyllä äidinkin mielenterveys pitäisi ottaa huomioon ja jos pelkää kuollakseen niin sektio on paljon turvallisempi kuin se, että pakotetaan äiti alatiesynnytykseen, josta pakotetulle todnäk seuraisi traumoja ja entistä todennäköisemmin synnytyksenjälkeinen masennus.



Onko tämä sitten parempi? Luulisi, että nykyään otettaisiin nämäkin asiat huomioon, kun on kaikenmaailman perhesurmia yms. masennuksesta johtuvia tekoja.

tekisi sulle pahaa jälkeä, kun ensimmäinenkään ei tehnyt?

Jos se lapsi ei ole oikeasti ihan jätti-iso, niin ei se synnytys todennäköisesti sun paikkoja tuhoa. Eikä se aina niin riipu lapsen koostakaan. Minulla paikat repesivät kohtuupahasti 2800 g syntyneen esikoisen synnytyksestä, mutta toinen 3600 g painanut tulikin sitten ilman minkäänlaisia repeämiä ja hyvin helpon ja nopean synnytyksen jälkeen. Ja edes tuo esikoisen synnytys, jossa repesin, ei ole aiheuttanut minkäänlaista pysyvää haittaa, ihan vaan pari vkoa synnytyksen jälkeen istuminen oli kipujen takia vaikeaa.

Eihän se ap:n kohdalla vaikuta, jos sulla ei repeämät ole aiheuttaneet mitään vakavaa/pysyvää haittaa? Jokainen synnytys on uniikki, toisen lapsen kohdalla voi revetä vaikka eka meni hyvin. Ja jos repeää pahasti, voi olla loppuiäkseen tuomittu vaippoihin. Onneksi minä saan kaikki lapseni sektiolla, ei tarvi stressata!

Alapääni on tiukka ja seksielämäni on hyvää. En todellakaan rupea venyttämään pilluani nelikiloisella lapsella. Ja sitäpaitsi ajattelen tässä myös parisuhdettani!

Eihän se ap:n kohdalla vaikuta, jos sulla ei repeämät ole aiheuttaneet mitään vakavaa/pysyvää haittaa? Jokainen synnytys on uniikki, toisen lapsen kohdalla voi revetä vaikka eka meni hyvin. Ja jos repeää pahasti, voi olla loppuiäkseen tuomittu vaippoihin. Onneksi minä saan kaikki lapseni sektiolla, ei tarvi stressata!

niin pahat repeämiset että oikeasti on loppuiäkseen tuomittu vaippoihin, ihan äärimmäisen harvinaisia. Ja sektiossakin on omat riskinsä jotka myös ovat harvinaisia toki.

Itse sanoisin taas että onneksi olen saanut lapseni alateitse, niin ei tarvi katsella rumentavaa arpea vatsalla ;-) Tosin toki olisin sektion ottanut ehdottomasti jos sitä olisi minulle lapsen tai omista terveyssyistä suositeltu, mutta minusta alatiesynnytys oli se "mukavuusratkaisu" ennemminkin kuin isoon leikkaukseen joutuminen.

Jossain maissa muuten, ainakin Italiassa, on niin että synnyttäjällä on täysi oikeus itse päättää synnyttääkö alateitse vai sektiolla.

tekisi sulle pahaa jälkeä, kun ensimmäinenkään ei tehnyt?

Jos se lapsi ei ole oikeasti ihan jätti-iso, niin ei se synnytys todennäköisesti sun paikkoja tuhoa. Eikä se aina niin riipu lapsen koostakaan. Minulla paikat repesivät kohtuupahasti 2800 g syntyneen esikoisen synnytyksestä, mutta toinen 3600 g painanut tulikin sitten ilman minkäänlaisia repeämiä ja hyvin helpon ja nopean synnytyksen jälkeen. Ja edes tuo esikoisen synnytys, jossa repesin, ei ole aiheuttanut minkäänlaista pysyvää haittaa, ihan vaan pari vkoa synnytyksen jälkeen istuminen oli kipujen takia vaikeaa.

Itselläni eka lapsi oli nipin napin kolmikiloinen. Seuraava lapsi puolitoista kiloa isompi. Alapää edelleen samassa kunnossa kuin ennen synnytyksiä.

Leikkaus on aina leikkaus.

Mutta et ole sitä valmis normaalisti synnyttämään vaikka lääketieteellisesti siihen ei ole mitään estettä. Mielestäni olet tyhmä ja itsekäs ihminen. Alapääsi ei ole omasi, ei myöskään elämäsi. Pimpulastasi kuuluu tulla lapsi ulos jos sellaisen olet päättänyt hankkia. Elämäsi yksi tarkoitus on kasvattaa lapsesi, kun olet sellaiset päättänyt hankkia. Tämä on nykypäivän itsekeskeisyydessä monilta unohtunut. Toki saat itse päättää mitä alapäälläsi teet, mutta seuraukset pitäisi kantaa. Pippeli sisään, lapsi ulos. Niin se vaan valitettavasti menee.

Enhän minäkään vaadi terveen umpilisäkkeen poistoa, koska se voi joskus tulehtua ja aiheuttaa inhottavaa kipua... Voi jessus.

Minulla on takana yksi hengenvaaraan johtanut alatiesynnytys ja tulossa sektio. Olisi ihanaa jos voisin synnyttää alateitse lapsen, mutta en voi vaarantamatta omaa henkeäni.

Mahtaako olla provo?

Lääketieteelliset perusteet erikseen.

koska melkoinen osa olisi valmis maksamaan terveestä vauvasta. Synnytyskomplikaatioiden määrä on kasvanut, liekö sitten syynä kätilöiden osaamattomuus vai vauvojen kasvanut koko.

Minäkin liioittelin pelkoani ja olen aina saanut sektion. Typerää ettei itsemääräämisoikeutta kunnioiteta ja suurin osa äideistäkin nielee kritiikittä kaiken negatiivisen sektiosta ja positiivisuuden alatiesynnytyksestä.



Tsemppiä ap, mitä väliä jos vähän valehtelee. Mitäs ovat kehittäneet niin tyhmän systeemin!

Mutta et ole sitä valmis normaalisti synnyttämään vaikka lääketieteellisesti siihen ei ole mitään estettä. Mielestäni olet tyhmä ja itsekäs ihminen. Alapääsi ei ole omasi, ei myöskään elämäsi. Pimpulastasi kuuluu tulla lapsi ulos jos sellaisen olet päättänyt hankkia. Elämäsi yksi tarkoitus on kasvattaa lapsesi, kun olet sellaiset päättänyt hankkia. Tämä on nykypäivän itsekeskeisyydessä monilta unohtunut. Toki saat itse päättää mitä alapäälläsi teet, mutta seuraukset pitäisi kantaa. Pippeli sisään, lapsi ulos. Niin se vaan valitettavasti menee. Enhän minäkään vaadi terveen umpilisäkkeen poistoa, koska se voi joskus tulehtua ja aiheuttaa inhottavaa kipua... Voi jessus. Minulla on takana yksi hengenvaaraan johtanut alatiesynnytys ja tulossa sektio. Olisi ihanaa jos voisin synnyttää alateitse lapsen, mutta en voi vaarantamatta omaa henkeäni. Mahtaako olla provo?

Kyllä minun alapääni on minun oma ja elämäni on myös omani!

synnyttääkö alateitse vai sektiolla. Jos lapsen on päättänyt hankkia, saa myös itse päättää synnyttääkö sen pillusta vai leikkauksella. Sitäpaitsi on tutkittu, että korkeasti kouluttautuneet naiset haluavat enemmän sektioita. Heillä on kunnianhimoa vaatia, mitä haluavat elämältään.