Ihmettelen tuota "Paljonko lasten harrastuksiin rahaa"-ketjua. Ei meillä...

Pyörällä mentiin kesät talvet harrastuksiin. Ei vanhemmat siinä olleet mitenkään mukana, kuten tänä päivänä, lasten harrastus on myös vanhempien harrastus.

Vai maksoitko itse?

että koulu illalla järjesti näitä harrastuksia. Ilmaisia olivat. Kävin telivoimistelussa, jumpassa, pesäpallokerhossa nyt ainakin. Partio taisi olla ainut maksullinen, eikä sekään paljoa maksanut.

eikä ne suhteessa sen kalliimpia ole olleet.

Kyllä toisten lasten huono-osaisuus esiin. Joillain vanhemmilla ei vaan ole kykyä tai halua tukea lasten harrastuksia.

ratsastuksessa oli kyllä vähän rahaongelmaa.

Kyllä toisten lasten huono-osaisuus esiin. Joillain vanhemmilla ei vaan ole kykyä tai halua tukea lasten harrastuksia.

Uskotellaan sitten itselle, että ne harrastukset on niin kalliita tai että se on jonninjoutavaa pätemistä tai että kyllä koti lapselle riittää. Tosiasiassa ei taida olla riittävästi sosiaalista pääomaa.

lapsuudessa/nuoruuuudessa laitettu lanttiakaan harrastuksiin. Itsellä ei siis vielä ole lapsia. Onko ajat näin muuttuneet?

KYLLÄ saimme harrastaa tuolloinkin, kävin painotunneilla :)ja ihan musiikkiopistossa kallista oli

lisäksi vanhemmat tekivät kanssamme kävely.hiihto-luistelu-uimahalli reissuja ihna säännöllisesti

eli kyllä vaan rahaa laittoivat ahrrastuksiimme :)vaikka olimme ns köyhäperhe, lasten hyvinvoinnista ei vanhemmat tinkineet koskaan.

sama meillä nyt, mielelläni vien lapsiani harrastuksiin :) ja jopa maksan niistä ;)

ja ratsastustunnit maksoivat 10-15mk/h



Yleisurheilua ja tanssiakin tuli harrastettua ja erilaisia kerhoja, pianon soittoa, kuoroa jne.

Tämä 70-80 -luvulla. Minä kävin tennistunneilla sunnuntaisin yhdessä sisareni kanssa. Lisäksi harrastin balettia 2 kertaa viikossa ja kävin soittotunneilla. Sisko kävi myös soittotunneilla plus ratsasti. Veli samoin soittotunneilla plus judossa.



Kaikki tämä maksoi silloinkin. Kavereidenkin perheissä harrastettiin, vähintään soittotunnit kuuluivat asiaan. Samoin äitini ja sisaruksensa aikoinaan kävivät soittotunneilla, tanssittavat balettia ja ratsastivat.

Mullakin yksi kroonisesti persuakinen kaveri alkoi maalailla, että käyttäisivät lasten harrastuksiin tonnin kuussa, ja oli hyvin hämmästynyt, kun minusta se oli todella suuri summa.

Meillä olisi siihen varaa, mutta heillä ei ole.

Onneksi saa pikavippejä ja kulutusluottoja! Niitä ihan oikeasti otetaan nykyään siihen, että lapsi voi harrastaa harrastusta, mihin perheellä oikeasti ei ole varaa.

Helpoiten rahaa saa kun vetoaa siihen että ilman harrastusta lapsi on syrjäytymisvaarassa. Esimerkiksi kausimaksut sossu maksaa lähes aina, jos sellaiseen tilanteeseen tullaan.

Lisää pummimaan sossusta rahaa. Toivottavasti hallitus tiukentaa rahahanoja ja paljon

Kyllä toisten lasten huono-osaisuus esiin. Joillain vanhemmilla ei vaan ole kykyä tai halua tukea lasten harrastuksia.

Uskotellaan sitten itselle, että ne harrastukset on niin kalliita tai että se on jonninjoutavaa pätemistä tai että kyllä koti lapselle riittää. Tosiasiassa ei taida olla riittävästi sosiaalista pääomaa.

Jos sama ihminen saa yhteiskunnan tukea (asumistukea, sossutukea jne) kun ei ole rahaa niin silloin ne on liian kalliita.

Valitetaan että ei ole rahaa yksityislääkäriin mutta on rahaa huuhaa harrastuksiin. Ei ole rahaa laittaa lasta kielikursseille mutta johonkin oianotunnille on.

Vasta sitten kun ei tarvitse mitään tukia ja rahat riittään kaikkeen tarpeelliseen voi rubeta maksamaan tuollaisista

Hän soitti pianoa, kävi naisvoimistelussa ja opiskeli kieliä (esim. ranskaa) vanhempien kustantamana.

Minun äitini joutui tekemään kahta työtä että pystyi edes olemaan kansakoulussa.

vinguin pesikseen, kun Hyvinkäällä oltiin. Ei edes räpylää tai mailaa, kun muuten vaan pelattiin pihoilla mestaruuskisoja.



Toiseksi oli ratsastus mielessä ja faija vei meidät muutamia kertoja työkaverinsa hevosella..



voi vittu sitten piti hiihtää kyllä viisitoista kilsaa helpostikin yhteen suuntaan... ja luistella ja kumpikin oli perkeleestä mulle.

Silti me lapset saimme harrastaa. Harrastettiin ainakin pianon ja kitaran soittoa, yleisurheilua, kuoroa, suunnistusta, telinevoimistelua, tanssia ja kuvataidekerhoa.

Omat lapset ovat saaneet harrastaa tosi paljon eri lajeja. Harrastusmaksut ovat nousseet omista nuoruusvuosista niin soiton kuin urheilunkin osalta. Mut mielellään mä maksan ne maksut. Uskon, että lapset saavat harrastuksistaan hyötyä koko loppuelämäksi.

Yhdistystenkin pitäisi ruveta maksamaan veroja. Vasta sitten kun yhdistyksiä kohdellaan yrityksinä on asiat oikein. On väärin että yhdistys saa pyörittää verottomasti toimintaansa ja palkata ihmisiä palkkalistoilleen.

Toimikoot rehellisesti ja pitkööt hinnat joilla pysyy pystyssä ilman apuja

Tosin ite olen saanu harrastaa. Okei oon nuori ihminen vielä, ei siis ihme. -91 syntyny ja alle kouluikäsestä asti ollu n. kaksi harrastusta pitkälle teini-ikäseksi.



Mut kyl mun vanhemmatki harrasti, ne on synytneet v. -60 ja v. 58. Iskä harrasti viulunsoittoo, äiti pianon soittoa. Ainakin.

Tosin ite olen saanu harrastaa. Okei oon nuori ihminen vielä, ei siis ihme. -91 syntyny ja alle kouluikäsestä asti ollu n. kaksi harrastusta pitkälle teini-ikäseksi. Mut kyl mun vanhemmatki harrasti, ne on synytneet v. -60 ja v. 58. Iskä harrasti viulunsoittoo, äiti pianon soittoa. Ainakin.

Oon kyl äimistyny jos ap:lle silti on harrastaminen outo ajatus o.o

Meillä isosiskoni harrasti pääasiassa partioo, suunnistusta ja pianoa, ja harastaa yhä. Isoveli harrasti suunnistusta, pianoa ja myöhemmin myös judoa ja bodaamista. Ite harrastin suunnistusta, pianoa, siihen kyllästyttyäni viulua, suunnistukseen kyllästyttyäni ratsastusta...

Siinäö ohella jokanen ollaan harrastettu sivulla semmosii kauden taimuutaman verran juttuja esim jalkapalloo ja jumppia ja ties mitä...

Vaikee tajuta et jollekin käytännössä ikäiselleni ihmiselle harrastaminen on outo, uusi asia :D

Ilmeisesti tässä on sitten alueellisia(kulttuurisia) eroja, sillä olen syntynyt 1990.

t.ap

tällä vuosituhannella ole kukaan harrastanut mitään? On tietenkin mahdollista, että perhe on ollut niin köyhä laman takia ja kaikki tuttavat ovat olleet samassa tilanteessa, mutta pidän kummallisena. Olen 15 vuotta ap:ta vanhempi ja kyllä mun lapsuudessa harrastettiin ihan maksullisia juttuja, joo ja mun äidin ikäluokassakin on jo pelattu jääkiekkoa, käyty partiossa jne.

Tietyt lajit ovat maksaneet paljon jo 80-luvulla, kuten muiden muassa jääkiekko, ratsastus ja soittoharrastus.



Meillä on kolme lasta ja harrastuksiin menee tuhansia euroja lukukausittain.



Vanhin harrastaa viulunsoittoa ja partiota. Viulutunnit (30 min/vko) maksaa lukukaudelta 450 euroa. Partio on halpa (80 euroa), mutta kaikki varusteet maksaa maltaita. Partioharrastukseen leireineen menee noin 200 euroa lukukaudessa.



Keskimmäinen harrastaa pianonsoittoa ja motocrossia. Pianotunnit maksavat 450 euroa/lukukausi. Motocrossiin sijoitettua rahaa on vaikeata laskea. Isä valmentaa, mutta muuten harrastus on todella kallis. Arvioisin, että siihen menee lukukaudessa 4000 euroa.



Nuorin harrastaa pianonsoittoa ja ratsastusta. Näihin kuluu lukukaudessa hiukan yli 1000 euroa. Se pitää myös ottaa huomioon, että viulut, pianot ja crossipyörät pitää itse hankkia. Lapsi kasvaa nopeasti ulos viulusta ja crossista ja uusi on ostettava. Crossissa rahaa uppoaa tuhottomasti esimerkiksi uusiin osiin jne.



Lukukaudessa harrastuksiin uppoaa siis noin 7000 euroa. Vuositasolla summa on 14000 euroa!

että ei tajua maailman muuttuvan koko ajan? Totta helvetissä maailma on muuttunut siitä, kun nykyiset aikuiset olivat lapsia. Ja älä nyt järkyty, mutta edelleenkin maailma muuttuu, ja kun me olemme vanhuksia eletään ihan eri mailmassa kuin nyt.

lapsuudessa/nuoruuuudessa laitettu lanttiakaan harrastuksiin. Itsellä ei siis vielä ole lapsia. Onko ajat näin muuttuneet?

ettei tajau, että suurin osa näistä harrasteista on tehty maksaviksi markkinamiesten voimin. ennen useammat harrastukse olivat kerhomuotoisia ja seurakuntien ja koulujen ja urheiluseurojen sponsoroimia ja jos joku maksu oli, niin se oli aivan nimellinen.

Jos ihmiset lopettaisivat maksamisen ja tekisivät itse omaehtoisesti jotain, niin kohta olisi taas tuhansia harrasteihmsiä työttöminä. huoh

Oletko vanhoillislestadiolaisesta perheestä ja vielä jostain tosi syrjäkylältä? Se olisi mielestäni ainut selitys, miten et tiedä näistä harrastushommista.



Minä olen pienestä kunnasta, ei vl, ja meillä ei juuri ollut muita järjestettyjä harrastusvaihtoehtoja kuin soittotunnit tai kilpaurheilu. Molemmat varmaan sellaisia, ettei lestat hevin niihin lapsiaan päästä.

rahaa meni varusteisiin,treenit joka päivä,kilpamatkoja ympäri suomen,alkutalvesta viikon leiri lapsissa,kesäisin hiihdettiin pari viikkoa norjan vuorilla,kesäisin kipapyöräilin,yleisurheilin,rullahiihdin ja maastojuoksin=varusteisiin meni huima summa vuodessa ja vanhempani olivat/ovat ihan duunareita

Ilmeisesti tässä on sitten alueellisia(kulttuurisia) eroja, sillä olen syntynyt 1990.

t.ap

Kyllä 90-luvulla lapset jo harrasti, ainakin valtaosa...