Lue keskustelun säännöt.
Voiko astma alkaa yllättäin?
03.01.2013 |
anopilla alkoi viime viikolla flunssa. Ei lähtenyt paranemaan ja meni lääkäriin. Diagnoosina vakava astma?! Ennen ei ole ollut oireilua.
Kommentit (14)
Moni on luullut olleensa vain huonokuntoinen (ts että hengästyminen johtuu liikunnanpuutteesta) vaikka taustalla onkin diagnosoimaton astma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vain yhden lääkärinistunnon aikana.
Tarvitaan seurantaa ja kokeita.
Mutta voi olla myös sellaista infektion laukaisemaa astmaoirehdintaa, joka loppuu kuuriluontoisen astmalääkityksen avulla. Esim. itselleni tuli sellaista oirehdintaa liki nelikymppisenä yhden flunssan seurauksena - käytin astmalääkitystä kuurina 3 kk ja se loppui.
Uudelleen astmaoirehdinta alkoi sitten 41-vuotiaana, ja se ei enää toennutkaan kuurista, vaan jatkuu jo kuudetta vuotta.
Kuitenki aika liikunnallinen nainen.
Yhdellä lääkärikäynnillä voi tulla astmaepäily mutta diagnoosia ei vielä saa.
Anoppi ei ole ihan niitä älykkäimpiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enpä usko että lääkäri yhden käynnin perusteella kykenee diagnosoimaan astmaa. Sehän vaatii seurantaa ja mittauksia kotona, että saa diagnoosin silloinkin kun on jo vuosia oireillut.
varmaankin sai/saa lähetteen astmatutkimuksiin ja sitten aikanaan tulee diagnoosi, jos astman kriteerit kokeissa täyttyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tapaamiskerralla, jos on aikaa kokeilla pef-mittausta ennen ja jälkeen avaavan lääkityksen.
Mutta KELAN HYVÄKSYMÄ diagnoosi edellyttää pitkäaikaisempaa seurantaa, esim. 1vk aamu ja iltapuhallukset ilman lääkitystä + yksi viikko aamu- ja iltapuhallukset ilman lääkettä ja 30 min avaavan lääkkeen oton jälkeen.
Eli sitä seurantaa tehdään lähinnä Kelan takia, ei ole edellytys sen toteamiselle, että ihmisellä on astmaattisia oireita.
Se, onko kyse flunssan aiheuttamasta infektioastmasta vai oikeasta, pitkäkestoisesta astmasta on sitten jatkotutkimusten asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ei astmaa.
tapaamiskerralla, jos on aikaa kokeilla pef-mittausta ennen ja jälkeen avaavan lääkityksen.
Mutta KELAN HYVÄKSYMÄ diagnoosi edellyttää pitkäaikaisempaa seurantaa, esim. 1vk aamu ja iltapuhallukset ilman lääkitystä + yksi viikko aamu- ja iltapuhallukset ilman lääkettä ja 30 min avaavan lääkkeen oton jälkeen.
Eli sitä seurantaa tehdään lähinnä Kelan takia, ei ole edellytys sen toteamiselle, että ihmisellä on astmaattisia oireita.
Se, onko kyse flunssan aiheuttamasta infektioastmasta vai oikeasta, pitkäkestoisesta astmasta on sitten jatkotutkimusten asia.
aika vähillä oireilla.
En siis itse oikein osaa mieltää itselleni astmaa, vaikka siis lääkitys juuri tuplattiin. Seurantaa on koko ajan eli astmaepäily nousi viime keväänä spirometria-tutkimuksessa (onkohan oikein kirjoitettu?). Sen jälkeen pef-seurantaa, sitten syksyllä uusi spirometria ja pef ja säännöllinen lääkitys janyt eilen taas sama juttu ja sitä enne kahden viikon pef-seuranta. Lääkitystä siis nostettiin, lähete allergiatesteihin ja jälleen uudet pefit ja spirot maaliskuussa Kelan korvausta varten. Astma-diagnoosin sain siis jo syyskuussa, mutta Kelan korvaavuuden saan vasta, kun säännöllistä lääkitystä on käytetty 6 kk.
En ihan usko näihin epämääräisiin astmapotilaisiin, jotka vetävät Airomiria satunnaisesti silloin tällöin mutta joilla ei ole mitään lääkitystä eikä itse asiassa virallista diagnoosiakaan, kun kerran eivät ole olleet näissä testeissä. Suorastaan ärsyttää. Nyt kun tiedän, mitä kaikkea se vaatii, miten paljon testejä, niin suorastaan naurattaa pari kaveriani ainaisine inhalaattoreineen vetämässä pari henkäystä, kun on kävelty 100 m. En edes käsitä, miksi lääkäri kirjoittaa Airomir-reseptin, jos mitään virallista testausta ja diagnoosia ei ole (he eivät siis ole tehneet pef-seurantaa tai käyneet spirometriassa).
Vai onko astmaa niin monen laatuista, että lievä on sitten sellainen "kun mua ahdistaa vaikka ei missään testeissä näy"-astma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ei astmaa.
tapaamiskerralla, jos on aikaa kokeilla pef-mittausta ennen ja jälkeen avaavan lääkityksen.
Mutta KELAN HYVÄKSYMÄ diagnoosi edellyttää pitkäaikaisempaa seurantaa, esim. 1vk aamu ja iltapuhallukset ilman lääkitystä + yksi viikko aamu- ja iltapuhallukset ilman lääkettä ja 30 min avaavan lääkkeen oton jälkeen.
Eli sitä seurantaa tehdään lähinnä Kelan takia, ei ole edellytys sen toteamiselle, että ihmisellä on astmaattisia oireita.
Se, onko kyse flunssan aiheuttamasta infektioastmasta vai oikeasta, pitkäkestoisesta astmasta on sitten jatkotutkimusten asia.
Se on silti diagnoosi, jonka perusteella määrätään jo lääkitys.
Jotta saa KELAN HYVÄKSYMÄN diagnoosin, tarvitaan seurantaa ja rasituskoe. Mutta se ei tarkoita, etteikö lääkäri voisi vakavaa astmaa diagnosoida jo ihan yhdelläkin tapaamisella pätevästi.
Ja Kelan korvaus ei ehto sille, että potilas ei saattaisi oirehtia astmaattisesti tai hyötyisi astmalääkkeestä.
Esim. minua on tutkittu pirun tarkasti, eikä pef-mittauksissa tai spirometriassa näy astmaa. Silti minulla on astmalääkitys, päivittäinen sellainen (Flixotide), ja hyödyn siitä. Ihan on keuhkosairauksien professorin diagnoosi, kuule.
Eli minulle aiheutuu astmaattista yskää, joka ei reagoi rasitukseen, mutta flunssan yhteydessä ja allergiaoireiden ilmaantuessa vielä pahenee. Jos lopetan lääkityksen, parin viikon päästä alkaa hemmetinmoinen kutina keuhkoissa ja kuiva yskä.
Hengenahdistus voi tulla, mut ei kai se heti ole astmadiagnoosi. Mut anoppisi tilanteesta en tiedä, mut et ei ennen ole ollut oireilua..? Oletko varma?