N.150m2 omakotitalo - mikä lämmitysmuoto?
Pähkäillään tulevan talomme lämmitysmuotoa. Kaukolämpöä alueelle ei saa. Suosittele omaasi! Kiitos!
Kommentit (63)
nyt myrskyjen aikoina ei tarvitse miettiä onko lämpöä ja lämmintä ruokaa.puulämmitys pelastaa. ja on halpa ja kodikas lämmitysmuoto. uudet sähköpatterit todella tehokkaita. meillä yli 100vuotias puutalo neliöitä 120m2 ja varaava takka sekä hella huolehtivat lämmöstä. tarvitsemme vain 2 patteria lisä lämpöä luomaan.
lattialämmitys tottakai!
nyt myrskyjen aikoina ei tarvitse miettiä onko lämpöä ja lämmintä ruokaa.puulämmitys pelastaa. ja on halpa ja kodikas lämmitysmuoto. uudet sähköpatterit todella tehokkaita. meillä yli 100vuotias puutalo neliöitä 120m2 ja varaava takka sekä hella huolehtivat lämmöstä. tarvitsemme vain 2 patteria lisä lämpöä luomaan.
Mekin laskettiin, että maalämpö meidän taloon olisi maksanut itsensä takaisin vasta 15-20 vuoden päästä, ja sinäkin aikana olis maalämpöä saanut huollattaa sellasella summalla, että ei käynyt meille järkeen. Suurempaan taloon maalämpö on kuitenkin hyvä investointi, koska se maksaa ittensä takasin nopeastikin.
Tässä kirjoittajan tapauksessa patterit tuovat vain lisälämpöä. Asennuksineen kaikkineen patterit tulivat varmasti edullisemmaksi kuin lattialämmitys käyttötarkoitukseen verrattuna.
jos lasketaan investointi sekä käyttökulut niin on varmasti halvin!
Kannattaa todella muistaa että uudet talot eivät tarvitse paljoa lämmitysenergiaa! siihen pieneen tarpeeseen ei kannata rakentaa kalliita järjestelmiä
100 neliön talollakin 20c/kWh hintaan (siirto ja sähkö) kulut keskitasoisella nykytalolla 4000 e vuositasolla. Sillä maksaa joka vuosi monen lämmitysmuodon.
Investointi ja käyttökuluiltaan edullisin on ehdottomasti kotimainen puu kunnon modernilla keskuslämmitys puukattilalla.
Puulämmitys on elämäntapa, eikä sovi kaikille, mutta ostopuilla nykyhyötysuhteella keskuslämmityksellä päästään maalämpöä edullisempaan. Meillä on noin 10 v sitten rakennettu talo, puukattila, aurinko, PILP ja ilmalämpöpumppu. Energiakulut on vuositasolla viidensadan tuntumassa, vaikka en omista metsää.
pinta-alaltaan, pääsee yhtä alhaisiin lämpötiloihin. Jos on vielä puhaltimet pattereissa, se vastaa nelinkertaista määrää pinta-alaa ja mukavuus on aivan omaa luokkaansa.
Ei patterit kuitenkaan ole se varsinainen lämmitysmuoto. Vesikierto on paras, lämmönlähde sitten tilanteen mukaisesti.
Meillä on 150 neliöinen puurakenteinen matalaenergiatalo. Meillä on sähkölasku keskimäärin 230 €/kk (tuulisähköä). Se sisältää lämmityksen lisäksi veden lämmityksen (4 henkeä) ja taloussähkön. En pidä ollenkaan pahana. Lisäksi on varaava takka, jota lämmitetään satunnaisesti ja lämmön talteenotto ilmanvaihdossa.
Helppo ja huoleton lämmitysmuoto ja tosiaan jos talo on hyvin tehty ja on kunnon eristykset, ei laskut päätä huimaa. Toisin on tietenkin vanhoissa taloissa, jotka vuotaa kuin seula.
Olen myös kuullut että maalämmössä se pumppukin vie yllättävän paljon sähköä.
150 neliön okt, rakennusvuosi 2010.
Päädyimme maalämpöön, vaikka talomme on vain 140 neliötä. Kaukolämpö on kallista monopolienergiaa, eikä suinkaan huoltovapaa ratkaisu (lämmönvaihdin vaihdettava n. 25 vuoden välein, ja se on kallis homma).
Jos sähkölämmityksen valitsee, niin sitten on syytä ottaa hyvät tekijät raksalle. Meinaan on kaksi eri asiaa, että energiankulutus on matala paperilla ja oikeassa elämässä. Suurin osa virolaisten tekemistä taloista on niin päin peetä tehtyjä, että niissä on matalaenergia pelkkää sanahelinää.
Energiamalli vaikuttaa talon arvoon, jos joskus kämppänsä myy, kokemusta on.
Meillä on 150 neliöinen puurakenteinen matalaenergiatalo. Meillä on sähkölasku keskimäärin 230 €/kk (tuulisähköä). Se sisältää lämmityksen lisäksi veden lämmityksen (4 henkeä) ja taloussähkön.
Maksaa melkein joka vuosi uuden ilmalämpöpumpun tai aurinkolämpöjärjestelmän, kahden vuoden välein poistoilmalämpöpumpun ja kolmen vuoden välein puukattilan. Meillä talon mukana tuli ilmalämpöpumppu, nuo muut investoin yksi kerrallaan, ja puukattilalla sain vasta kunnon säästöt.
Meidän talo on tavallisella eristyksellä toteutettu, pinta-ala 180 neliötä. Mikä tuosta tekee matala-energiatalon?
Tietenkin lämmityskulut pitää sisällään veden lämmityksen. Taloussähköäkin on vaikea erottaa siitä.
Olen myös kuullut että maalämmössä se pumppukin vie yllättävän paljon sähköä.
Ei vie, jos asetukset on kohdillaan. Kannattaa kuitenkin ekana talvena seurata, kuinka paljon käyttötunteja pumpulle tulee, jotta voi muuttaa asetuksia jos on tarvis.
Maalämpö tuottaa 75% tarvittavasta lämmitysenergiasta, 25% otetaan sähköverkosta.
Meillä on sähkölasku keskimäärin 230 €/kk (tuulisähköä).
Paljonko tuulisähköstä joutuu maksamaan lisää? Miten se on eritelty, mikä osuus tulee ydinvoimalla, hiilellä tai muulla, jos tuulivoimala ei tyynen tai myrskun takia pyöri?
Maalämpö tuottaa 75% tarvittavasta lämmitysenergiasta, 25% otetaan sähköverkosta.
huipputuoton aikaa? Eli täysmitoitus lämpöpumpulla pääsee 4:ään, joskus 5:een, kun säät ja lämmitystarve on ihanteellinen. Kun kompura joutuu tuottamaan korkeampaa lämpöä, COP tippuu. Joka tapauksessa hyvällä tasolla pyörii.
Sähkönkulutus ilmoitetaan kilowattitunteina.
Meillä vanha 120 m² talo ja on maalämpö niin huoleton (niin, mitä huoltoja ??), sähkökulut eritt. pienet ja kaiken kaikkiaan vaivaton laite.
Ei kannata muuta edes ajatella.
on öljy.J alämmönjakelu ilmalämpö lämmön talteenotolla. mutta vaikka meidän hyvin eristetyssä talossa kulut ovat vain 1500 euroa vuodessa, niin ei sitä tulevaisuuden kannalta kannata laittaa.
Joku puhui lattialämmityskaapeleiden helppoudesta, mutta kannattaa laittaa vesikiertoinen lattialämmitys, lämmitti sitten millä vehkeellä tahansa.
Itse laittaisin maalämmön.
Sähkönkulutus ilmoitetaan kilowattitunteina.
Vai kommentoitko, kun euro on vertailun kannalta paljon helpompi yksikkö? En vielä ole törmännyt direktiiviin, joka kieltäisi vertaamaan sähkön kulutusta euroissa, koska se on se todellinen ero. Jos sellainen tulee, pitää tilanteen mukaan sitten katsoa, pitääkö avata vielä, mistä se kWh syntyy. Ne maksetut eurot on helpompi muistaa kuin epärelevantit kWh:t.
Miten vertaisit energiamuotoina öljy tai puukattilaa sähkölämmitykseen tai lämpöpumppuun?
Lämpöpumpulla sähkönkulutus vuositasolla 10000 kWh voi olla sähköllä 30000 kWh ja öljyllä tai puulla 1 kWh.
Tuotettu lämpö olisi lämpöpumpulla 30000 kWh, sähköllä 30000 kWh, öljyllä 30000 kWh ja puulla 30000 kWh. (huippu keskihyötysuhteet hyvillä moderneilla laitteilla)
Niihin käytetty ostoenergian kustannus vuositasolla on lämpöpumpulla n. 2000 eur, sähköllä 6000 eur, öljyllä 3000 eur, puulla 1000 eur.
Sähkönkulutus ilmoitetaan kilowattitunteina.
Vai kommentoitko, kun euro on vertailun kannalta paljon helpompi yksikkö? En vielä ole törmännyt direktiiviin, joka kieltäisi vertaamaan sähkön kulutusta euroissa, koska se on se todellinen ero. Jos sellainen tulee, pitää tilanteen mukaan sitten katsoa, pitääkö avata vielä, mistä se kWh syntyy. Ne maksetut eurot on helpompi muistaa kuin epärelevantit kWh:t.
Hmm ... En ole tuo aiempi kommentaattori, mutta kWh:t ovat kyllä relevantteja, sillä sähkön hinta vaihtelee eri puolella maata, samoin kuin yösähkön kriteerit plus hinta. Sähkön hintakin on noussut sen verran reippaasti viime vuosien aikana, että kulutusta on parempi tarkastella kilowattitunteina.
kenelläkään kokemusta aurinkolämpöjärjestelmästä?
kenelläkään kokemusta aurinkolämpöjärjestelmästä?
Minulta löytyy, kotoa, tutkimuksesta ja edellisestä työpaikasta.
Tosi hyvin tuottaa alhaisempaa lämpöä. Eli kannattaa yhdistää keskuslämmitys varaajaan ja esilämmitykseen.
Käyttöveden lämmittimissä suurin osa säästöstä menee hukkaan, kun bakteerien takia käyttöveden on oltava jatkuvasti yli 55 astetta ja aurinko tuottaa vain hyvin pienen osan lämpimistäkin päivistä tuon ylittävää. Kun 30 astetta riittää, sitä tulee aurinkoisina kevät pakkaspäivinä. Ja siis kovillakin pakkasilla.
jos lasketaan investointi sekä käyttökulut niin on varmasti halvin!
Kannattaa todella muistaa että uudet talot eivät tarvitse paljoa lämmitysenergiaa! siihen pieneen tarpeeseen ei kannata rakentaa kalliita järjestelmiä