Lue keskustelun säännöt.
se todellinen FB-statukseni 1.1.2013
01.01.2013 |
Toivon syvästi että tuleva vuosi on parempi kuin mennyt. 2012 oli niin perseestä kuin olla voi, jopa pahempi kuin 2010, vaikka olisi ollut vaikea uskoa..
Mieheni pettäminen ja sen eri aspektit, erosuunnitelmat jotka jäivät tauolle mieheni saatua diagnoosin. Se helvetti kun lääkitystä laitettiin kohdilleen. Taloushan meillä meni siitä samasta syystä päin vittua-- tai oli mennyt jo pitemmällä ajalla, nyt vain löytyi se syy.
Ja sitten tulikin syksy, ja se valtava riita appivanhempien kanssa. Marraskuu meni sitten lastensuojelun kanssa, se onneksi kai oli ohi joulukuussa. Sitten kun muistamme vielä sen, etten saanut syyskuun jälkeen enää töitäkään..
Niin että vuosi 2013, jos ei jatketa samaa rataa.
Jos toiveet saan esittää: kohenna entisen työpaikkani tilannetta, että pääsen edes sinne lepäämään pakoon kotitilannetta. Tasoita mieheni sairaus, että voimme tosissaan erota tai paikata välit. Sopivan kokoinen lottovoitto on varmaan liikaa pyydetty, mutta sovitaanko ettei tule taas yllätyslaskuja.
Ai niin ja kaverit--minua sitten vituttaa nuo teidän uusivuosi plää plää päivitykset..
Kommentit (26)
Saimme miehen kanssa suhdetta parannettua, lapsi alulle, muutto uuteen asuntoon, elämää uomilleen monilla tapaa. Raskausaika ollut hieman rankkaa, se ainoa miinus. Mutta kaiken kaikkiaan hyvä vuosi takana, kiitos siitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Päättynyt vuosi päättyi elämäni viimeiseen tupakkaan. Tästä alkaa uusi ja terve elämä."
Oikeastaan kukaan ei tiedä, että poltan tupakkaa, ja olen hävennyt sitä niin monta vuotta, että en kehtaa tästä suuresta päätöksestäni facessa hehkuttaa.
Puoli päivää savuttomuutta takana vasta, joten jännittää kovin, miten tässä käy.. 15 vuotta olen polttanut päivittäin. Muutos on iso.
Vuosi vaihtui perinteisin menoin, muna suussa. Sääliksi käy teitä, jotka istutte baarissa kuoharilasi kädessä.
erittäin tasapainoisena ja toiveikkaana aloitan vuoden 2013. 2012 oli monella tavalla tapahtumarikas vuosi; tiettyjä asioita saatiin päätökseen, nyt elämällä on hyvä pohja rakentaa sitä loppuelämän suuntaa, näen paljon avoimia ovia ja mahdollisuuksia. Paljon olen käyttänyt aikaa perheen hyväksi. Niin teen jatkossakin, mutta nyt on jo aikaa ja tilaa tehdä jotain omaksi iloksi ja itsensä hyväksikin.
Aatto meni miehen puolesta stressatessa, joutui sairaalaan kipujen vuoksi. Selvittiin ehkä säikähdyksellä, ei tiedä vielä. Vauva huusi kaksi tuntia putkeen, karmeeta kun en tiennyt mitä tehdä. Naapurit paukutteli vielä yökolmeltakin helvetin kovaäänisiä raketteja, odotin vain että vauva herää mutta eipä se onneksi herännyt. Nyt kyrsii, kun jääkaappi on aika tyhjä, kun ei tajuttu käydä kaupassa tätä päivää varten.
ja tekstiin, että
Ette tienneetkään miten tiukkaa on ollut esittää vahvaa ja pärjäävää, miten monta kertaa olisin halunut heittää pyyhkeen kehään ja häipyä Hawajille, mutte en tehnyt niin vaan esitin vahvaa ja olin sitä. Selvisin tästä vuodesta ja selviä tulevistakin! Voimaa saan ajattelemalla niitä tuhansia äitejä sodan aikana (tää on ihan totta, näen mielessäni ne töllin äidit raatamassa talvipakkasella pyykkien ja lehmien kanssa lauma lapsia helmassa ja miehet rintamalla, vaikka olen ehta kerrostalossa asuva kaupunkilainen;) )