Mikä koirarotu sopisi meille (ensimmäinen koira lapsiperheeseen)?

Beagle on hyvä :3

[quote author="Vierailija" time="30.12.2012 klo 23:45"]ei lähde karvoja eikä allergisoivia hilseitä. Aika terhakoita dogeja muutenkin. Ikääntyessä eivät flegmatisoidu
[/quote] No kyllä lähtee joka rodusta hilsettä vaikkei karvaa lähtisikään

Aika älypäitä ketjussa. Juu lapsen iästä riippumatta lapsi ei saa ulkoiluttaa koiraa ja lapsen ja koiran yhteiseloa pitää vahtia, sekä että lapsi ja koira ei saa leikkiä. Varsinkin kun ap puhui yli 10v:sta lapsista- jos oikein muistan.

Vinkiksi, jos lapsi on tarpeeksi vanha (luotettava ja fyysisesti koko riittää) ja lapsi osaa olla koiran kanssa (tietää koiran käytöksen ja oikeat toimintatavat), niin kyllä lapsen ja koiran yhteiselo voi sujua ilman jatkuvaa kyttäystä. Tiedän jopa monta lasta jotka osaavat olla paremmin koirien kanssa kuin moni aikuinen ja lukea koiria. Mutta näille lapsille se on opetettu taito, ihan samoin kuin niille aikuisillekin.

Ap:lle suosittelisin varmaan suht pienikokoista villakoiraa noilla hänen kriteereillään.

Parsonrussellin terrieri on ihana ja luotettava koira :) ei lähde karvaa ja todella helposti hoidettava turkki!

Toyvillakoira! Meidän toyvillakoira on kaikkien ehdoton suosikki!, aina ollut!! Ei hauku koskaan, ei edes pentuna, ei koskaan purrut ketään, helppo kouluttaa, rauhallinen, leikkisä, pienikokoinen, lapsirakas eikä ole aiheuttabut allergiaa kenellekään perhemme koira allergisille henkilöille:) ihanan fiksu ja upea tyttökoiramme on siis kääpiö ja toyvillakoiran risteytys:)

Berni. Paitsi että karvaa irtoaa jonkin verran ja välillä paljon (furminaattori auttaa kyllä tässä). Se on paras perhekoira ikinä.

[quote author="Vierailija" time="31.12.2012 klo 00:02"]

kaikki kriteerit eivät täytykään mutta: Kiinanharjakoira.Puuteri vaatii suht paljon turkinhoitoa,mutta naku ei niin paljoa.

Meillä ihan ehdoton suosikkirotu,pari muutakin rotua ollut(silkkiterrieri,cokkeri)mutta tämä meidän harjis on ihan omaa luokkaansa.

Meidän koiramme on:
Todella lapsirakas,hellyyden kipeä ja makaa illat yleensä sylissä.
Lenkille lähtee mielellään,mutta talvella haluaa sisään heti kun on hädät tehnyt.
Ei ole haukkuherkkä.

täyttää kaikki ap;n ehdot ja allekirjoitan myös sun kommentit. Ein olis ikinä uskonut että koira voi olla nin ihana. vaivaa on tosi vähän, eikä meidän auto ja koti haise yhtään koiralle. KOira on leikkisä, lempeä ja rauhallinen, lisäksi fiksu, eikä hauku käytännössä ollenkaan. Eli suositteen todellä lämpimästi harjakoiraa; karvatonta verisota en niinkään, minusta sen kasvatus ei ole ihan mutkaton juttu. ja lisäksi kannattaa etsiä kasvattaja jolla lapsia ja joka kasvattaa "keittiöpentuja", eli koirat pyörivät siinä jaloissa ja tottuvat arkeen.

vanha ketju mutta komppaan! Kiinanharjakoiraa helpompaa en kyllä keksi !

Sisäsiisteysongelmia ikävä kyllä on jonkin verran joillain. Meidän jeri on kyllä sisäsiisti mutta kaikki eivät opi. koskee kai urospuolisia yleensä.

Löytyikö aloittajalle koira?

Muuhun en ota kantaa, mutta kiinanharjakoira on tosi ruma otus, kaikki alta puolen metrit ovat rakkeja ja terrierit terroristeja.

Minun mielestä lapsien ja koirien väliset painileikit ei ole hyvä juttu. Kummatkin..siis lapsi tai koira saattaa mennä ylikierroksille ja vahingossa satuttaa ja lapset sekä koirat ei oikein kummatkaan osaa lopettaa tai lukea toisiaan että nyt riittää.

[quote author="Vierailija" time="30.12.2012 klo 20:41"]

Koirahankinta on vasta haaveen asteella, mutta silti olisi kiva selvitellä, mikä rotu voisi olla sopiva. Seuraavat kriteerit pitäisi täyttyä:

-Koirasta saisi irrota mahdollisimman vähän karvaa eli lähinnä vain harjatessa. Siitä huolimatta turkin pitäisi olla aika helppohoitoinen eli ei mitään jokapäiväistä harjausta ja kuukausittaista trimmaamista.

-Koiran pitäisi sopia lapsiperheeseen ja olla helposti koulutettava ja ns. kiltti/helppo (koska meillä ei ole aikaisempaa kokemusta koirista).

-Ei sellaista koiraa, joka vaatii ihan hillittömästi aktiviteetteja. Normaalit lenkitykset tietenkin hoidetaan ja lasten kasvaessa (nyt molemmat alle 10 v) olisi kiva harrastaa jotain koiran kanssa. Koiralla olisi paljon seuraa lapsista ja siksi olisi kiva, jos koira olisi sillä tavalla leikkisä, että jaksaisi lasten kanssa peuhata.

-Asumme kerrostalossa, joten ei missään nimessä sellaista koiraa, joka haukkuisi aina, kun joku naapuri kulkisi rapussa meidän oven ohi. Eli sellainen rotu, mikä on helppo kouluttaa olemaan haukkumatta ns. turhaan.

-Ei mitään ylivilkasta koiraa, lapsissa on ihan tarpeeksi ylimääräistä virtaa.

-Koiran pitäisi ehdottomasti olla sellainen hellyydenkipeä kaveri, jota saisi rapsutella loputtomasti ja haluaisi nysvätä kaiken aikaa perheenjäsentensä jaloissa.

Löytyykö noilla kriteereillä mitään sopivaa rotua, mistä voisimme alkaa ottamaan selvää?

[/quote]

Ehdottomasti ei mitään koiraa teille. Koiraa EI ikinä pidä hankkia siksi että se olisi lapsista kivaa. Teillä EI ole aikaa oikeasti kouluttaa koiraa. Eikä antaa koiralle joka päiväisiä virikkeitä. Muista että lapset eivät saa koskaan ulkoiluttaa koiria?

[quote author="Vierailija" time="30.12.2012 klo 21:09"]

Meillä on toinen lappari ja aivan ihania olleet molemmat. Ovat yleisesti ottaen erittäin terveitä, ei ole jalostettu niin pitkälle kuin monet muut rodut.

Narttu on varsinkin erittäin tottelevainen, oppii helposti, ei karkaa vaikka saa juosta vapaana osan lenkistä. Hyvin siedetty allergisten keskuudessa. On leikkisä, mutta ei riehakas vaan ennemminkin rauhallinen. Luotettava lasten kanssa, rakastaa rapsutuksia. Meillä molemmat opetettiin olemaan hiljaa, ulkona annetaan lupa haukkua. Toki joskus innosta haukahtelee esim. lenkille lähtiessä, mutta ei tosiaan ole räksyttävä rotu. Tietysti on yksilöissäkin jonkin verran eroja.

Jos on lyhytkarvaisempi versio, turkki on helppohoitoinen, karva ei takkuunnu. No, karvanlähtöaikaan kyllä irtoaa aika paljon ja vaatii silloin pari kertaa harjausta viikossa, muulloin harvemmin. Pesemme koiran kesäaikaan muutaman viikon välein, talvella harvemmin.

Lapinkoiraa pidetään todella älykkäänä ja se on innokas esim. agilityyn ja rakastaa lenkkeilyä. Tiedän kyllä lappareita kerrostaloissakin, mutta en tiedä onko se sille paras ympäristö.

[/quote]

Lapinkoira vaatii todella paljon liikuntaa. Joten se EI todellakaan sovi AP:lle. Eikä ikinä kerrostaloon

[quote author="Vierailija" time="30.12.2012 klo 21:21"]

Mähän nimenomaan kirjoitin, että normaalit lenkitykset tietenkin hoidetaan eli vähintään sen 3 krt/pvä ja ihan kunnon pituisia lenkkejä. Itse olen innokas lenkkeilijä (säässä kuin säässä), joten olisi kiva saada lenkkiseuraa (tosin se ei ole ainoa syy miettiä koiraa).

Lasten kanssa peuhaamisella en tarkoittanut mitään painimista, vaan jonkinlaista leikkimistä (esim. pallon tai kepin heittämistä). Ja tietenkin JOS oltais koiraa ottamassa, "opiskeltais" koirankasvatuksesta kyllä niin paljon kuin mahdollista.

ap

[/quote]

Lapset eivät saa leikkiä yksin koskaan koiran kanssa. Joten joutuisit seisomaan vieressä koko ajan

[quote author="Vierailija" time="01.01.2013 klo 19:04"]

Meillä on muutama koirakirja ja netistä alan etsimään lisää tietoa noista ehdottelemistanne koiraroduista. Asia ei tosiaan vielä ole ajankohtainen (haluan, että lapset ovat hieman vanhempia), mutta kiva kuitenkin alkaa selvittää asiaa.

Mäkään en ihan tajua, miksi mun kriteerit sopivalle koiralle olisi niin mahdottomat, että lelukoira olisi ainoa sopiva vaihtoehto. Mun mielestä on aika selvä asia, että ensimmäisen koiran on oltava ns. helppo rotu, vaikka oikein hyvin tiedän, että koirat ovat kaikki yksilöitä ja blaa blaa blaa. Ja koska perheessä on lapsia, pitäisi koiran olla sellainen, että tulee lasten kanssa toimeen.

Kerrostaloon ei ole mun mielestä reilua ottaa sellaista koiraa, joka haukkuu AINA kun joku menee oven ohi tai kun naapuri vetää vessan. Eli pitäisi olla sellainen koira(rotu), että haukkumisen saa opetettua pois. Tietenkään ne ilmoitushaukut ei haittaa (jos ovikello soi tms.), mutta sellaiset koko ajan haukkuvat tai räksyttävät koirat ovat kyllä kamalia (anteeksi vaan, jos jollain sellainen on).

Ja se että haluan koiran, josta irtoaa mahdollisimman vähän karvaa, ei ole mun mielestä mitenkään huono asia. Kun kuitenkin sellaisiakin koiria on, joiden omistajilla ei ole vaatteet ja sohvat koko ajan ihan täynnä koirankarvoja. Kun kirjoitin, ettei kuitenkaan sellaista koiraa, jonka turkkia tarvitsee kauheasti hoitaa, niin lähinnä tarkoitin sitä, etten haluaisi koiraa, jonka turkki pitää tyyliin kerran viikossa pestä (ympäri vuoden) ja sen jälkeen föönata ja harjata ja koko tapahtumaan menisi useita tunteja.

Ulkonäön perusteella ei koiraa valittaisi, mutta käänteisesti ajateltuna kuitenkin niin, että sellaista koiraa, joka ei miellytä silmääni, en haluaisi. Onneksi suurin osa koirista on kuitenkin ihan lutusia, joten uskon, että meidän kriteereillä meillekin löytyisi yksi lutuinen yksilö.

ap

[/quote]

Älä ihmeessä hanki mitään koiraa. Ihan oikeasti. Koiralla on oikeus hyvään kotiin missä se saa toteuttaa omia vaistojaan ja halujaan. Sitä mikään koira ei voisi tehdä teillä. Ajattele koiraa ja älä hanki sitä.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2013 klo 20:04"]

taas tätä samaa... ensinnäkin mahdollisesti kahdesta sairaasta vanhemmasta syntyvä pentu ei varmasti ole terveempi vain siksi, että on sekarotuinen! Useimmilla roduilla on terveystutkimuksia, jotka edellytetään tehtäväksi sekä vanhemmille että joskus myös pennuille, ennekuin pennut saa rekisteriin. Sekarotuisia ei testata mitenkään, ei nivelvikojen, silmävikojen, sydämen tai minkään muunkaan suhteen. Eli saat mitä saat, voi olla lottovoitto tai isot mätkyt. Lisäksi sekarotuisesta et mitenkään voi varmuudella tietää, lähteekö koirasta karvaa miten paljon, miten isoksi se kasvaa, minkä luonteinen se on tai onko haukkuherkkä vai ei. Varmasti on mukavia ja terveitä ja iloisia sekarotuisia paljonkin mutta ekaa koiraa hankkivalle, koiria tuntemattomalle perheelle ei kyllä kannata suositella, etenkin jos noinkin tarkat kriteerit koiran ominaisuuksien suhteen on!

[/quote]

Yli 90% roduista on sairaita. Joten niitä ei pidä koskaan hankkia. Sekarotuisella tarkoitetaan koiraa joka on useissa polvissa sekarotuinen. Eli sekarotuinen tekee pentuja sekarotuisen kanssa. Heidän pentunsa tekee pentuja toisen koiran kanssa joka on samalla tavalla kahden sekarotuisen pentu jne. Sama jatkuu joka sukupolvi. Koko ajan lisätään eri sekarotuisia siihen.

Eli tuhotaan se järjetön sukusiittoisuus mikä rotukoirissa on. Mitä enemmän rotuja siihen saa sitä vähemmän on perinnöllisisä tauteja.

Ostakaa suht iso lelukoira eteisen nurkkaan, muuta en voi suositella.