Oletko jättänyt rikkaan miehen?

Mies oli yksinkertaisesti liian tossukka.

Koska en tarkemmin sjateltuna tykännytkän siitä. Se ei osannut nauraa itselleen. Eikä oikein millekään muullekaan. En kyllä usko, että tämä liittyi sen varallisuuteen mitenkään.

Rakastuin työttömään tyhjätaskuun ja jätin hienon asunnon, uuden auton ja "mukavan" elämän. Kannatti, koska sain kaiken takaisin mistä luovuin.

Hän oli aika itserakas ja täynnä itseään, eikä hänellä ollut aikaa minulle. Lopetin koko homman, kun hän ei ehtinyt ikinä nähdä ja teki vaan töitä älyttömästi. Ei pitänyt lupauksiaan.



Jonkun ajan päästä hän soitteli perään vähän humalassa ja sanoi esim. että "Mähän aina kohtelin sua niin hyvin, vein hienolla autolla kivoihin paikkoihin." Se oli siis hänen käsityksensä hyvästä suhteesta, että ulkokuori on kunnossa.

"Mähän aina kohtelin sua niin hyvin, vein hienolla autolla kivoihin paikkoihin."

Toki putsasin pohjia myöten miehen, joka ei ollut älynnyt tehdä avioehtoa. En olis rahoja tarvinnut siinä vaiheessa, sillä olin jo silloin itsekin varakas, mutta minulle se oli periaatekysymys.

rikas mies houkuttelee kimppuunsa kaikenlaisia onnenonkijoita, ja mun mies ei osannut vastustaa kiusausta. Joten vein avio-osuuteni sen omaisuudesta ja häivyin. Se jäi niiden haahkojen saaliiksi eikä kuulemma ole järin onnellinen. Alkoholiakin kuluu kuulemma nykyään aika runsaasti eikä bisneskään enää suju.

No siitä on kymmenisen vuotta joten sanatarkkasn en muista, mutta mieleen jäi erityisesti se, että hän mainitsi sen hienolla autolla ajelemisen omasta mielestään mahtavana juttuna. Olin ihan tyrmistynyt kun sanoi niin, kun ei se bemari ihan ollut se mikä mua olisi siinä suhteessa kiinnostanut.

Ei varmasti ole sanonut noin

"Mähän aina kohtelin sua niin hyvin, vein hienolla autolla kivoihin paikkoihin."

mutta en ole alkanut seurustelemaan rikkaan miehen kanssa (useankaan) jotka olisivat halunneet seurustella kanssani.

Mistä niitä saa?

eikä hänellä ollut sydäntä vähäosaisille.

koska mies päätti keskittyä uraansa eikä halua koskaan lapsia. Itse haluan.

Jo se yksi ilta oli aivan klaustrofobinen: tuskin tunsimme, ja mies oli ilmeisesti jo päättänyt "ostaa" minut tyttöystäväkseen, se oli suunnitellut kaiken meidän yhteisestä tulevaisuudestamme tarkkaan ja myös selosti sen minulle: minkätasoista asumista, minkälaisia autoja jne. tulevaisuudessani olisi hänen kanssaan. Hän oli koko ajan tosi ystävällinen, mutta silti siitä tuli melkein jo pelottava olo.



Hän myös ilmoitti huomaavansa että minulla on oma ura ja pitävänsä siitä, sanoi sen ystävällisesti mutta jotenkin sellaiseen tyyliin kuin minun pitäisi tajuta läpäisseeni joku hänen testinsä.



Suhteessa en ole rikkaan miehen kanssa koskaan ollut, yhden varsin hyvätuloisen kanssa kyllä. Se suhde kaatui siihen että hän ei halunnut lapsia.

Jätin, koska raha ei yksinkertaisesti tehnyt minua onnelliseksi. Mies teki aluksi mutta pikku hiljaa arvomaailmojen erot söivät tarpeeksi suhdetta. Edelleenkin soittelee perään.

[quote author="Vierailija" time="30.12.2012 klo 13:51"]

Jättänyt, pikemminkin tulin skipatuksi. Mutta kun hän reilun puolen vuoden päästä aneli takaisin, niin tajusin, että arvomaailmamme ovat liian erilaiset. En olisi jaksanut ajatella koko ajan sitä, että pitää näyttää ulospäin hyvältä ja varakkaalta.

[/quote]

Oliko hän varmasti oikeasti rikas...

Jätin varakkaan miehen p.a.:n takia. En ole katunut. Tottakai joskus miettii, että elämä on tiukkaa vs. vanha ja minunkin pitää stressata toimeentulosta, mutta en silti ottaisi sitä ällöpalloa takaisin ja rakastan nykyistä miestäni.

Yksi ystäväni on kovasti rahan perään. Selvittää nopeasti miehen raha-asiat. Sivulauseesta jäljittää asunnot, mökit ja sijoitukset. On hyvä utelemaan niin, ettei mies huomaa. Nykyinen mies toki on varoissa, mutta en ymmärrä silti. Mies on 25 vuotta vanhempi ja puhuu tauotta itsestään. Ei ole kiinnostunut mistään muusta. Pahinta on, ettei ystäväni voi olla varma edes saavansa osuutta rahoista vaan mies on pihi ja tarkka, vaati avioehdon ja haluaa tukea tytärtään. Etuna tietysti nyt on, että saa asua hienoa asuntoa ilmaiseksi ja mies kustantaa joskus matkoja, mutta kaiken kaikkiaan ystäväni elää pitkälti omalla palkallaan ja tuskin tulee saamaan mitään miehen kuoltua. Surku. Kyllä tuon papan kanssa olemisesta pitäisi sentään joku korvaus saada...

[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 19:36"]Vei minut kihloihin Eiffeltornissa.[/quote]

Boring. Normi duunari mieheni kihlasi minut eräänä tiistai-iltana kotonaan. Oli tehnyt itse lihapullia ja ostanut pöydälle kukkia sekä laittanut kynttilän. Oli ihanaa <3<3<3

Joo, olen.

Minua yksinkertaisesti alkoi kyllästyttää kun miehen koko elämä pyöri rahan ja materian ympärillä.

Seuraava mies olikin sitten työtön ja köyhä duunari. Edelleen yhdessä hänen kanssaan. Rikkaita ei olla mutta minä en ole noin muutoinkaan ollut koskaan rahan perään.

Up

Olen.
Uskottomuus. Valehtelu. Mitätöinti.